Langattoman hiiren käyttöön ei paljon sen kummempia ohjeita tarvita kuin langattomankaan. Vastaanottava palikka liitetään keskusyksikön hiiriliitäntään ja tämän jälkeen hiiren liikkeet välittyvät radioaalloilla koneeseen. Joskus langatonta hiirtä käyttöön otettaessa pitää painaa hiiressä tai vastaanottoyksikössä olevaa Connect-painiketta yhteyden kytkemiseksi.
Vastaanottoyksikön ei tarvitse olla "näköyhteydessä" hiireen, mutta yleensä suositellaan vastaanottoyksikön pitämistä hieman erillään muista sähkölaitteista, kuten monitorista tai kaiuttimista.
Hiiren mukana tulee ajuriohjelmisto, jonka käyttö ei ole välttämätöntä koska hiiri toimii Windowsissa muutenkin. Ajuriohjelmisto voi kuitenkin tarjota uusia mahdollisuuksia muokata hiiren...
Tässä muutamia nettisivujua Marmariksesta
http://www.aboutmarmaris.com/
http://www.marmaris-online.com/
http://www.marmaris.org/
http://www.kusadasitravel.com/marmaris.html
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on kirja:
Hilamaa: Musta syke (esim.s. 23 Soulin kulta-aika, s.65 Sykettä souliin, myös löytyy James Brownista artikkeli).
Netistä löytyy seuraavasta osoitteesta englanninkielellä soulista ja sen alalajeista http://www.allmusic.com/
"Smolnana" tunnetaan meillä Valtioneuvoston juhlahuoneisto, C.L.Engelin 1820-24 suunnittelema talo. Talo oli 1918 jonkin aikaa punaisten päämajana ja sai silloin kansan suussa nimen "Smolna". Tämä johtui siitä, että pietarilaisesta tyttökoulusta, Smolny-instituutista oli tehty vallankumousjohdon päämaja.
(Kalevi Pöykkö: Valtioneuvoston juhlahuoneisto)
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa olevalta cd:ltä
Kiviniemi: Wedding organ album (cls0062276) löytyy molemmat etsimäsi kappaleet (Widor: Toccata ja Elgar: Pomp and circumstance).
Nuotit Widorin Toccataan löytyy esim. Töölön kirjaston musiikkiosastolta nuotista:
luokka 786.13
Oxford Book of Wedding
Elgar: Pomp... nuotit löytyy pääkaupunkiseudulla nuotista:
Häämarsseja uruille (isbn 951 757 3804)
Mielenosoituksista on kirjoitettu paljon. Ohessa joitakin viitteitä. Aiheen tarkemmalla rajauksella ja viitteitä kirjastossa läpi käymällä saat luultavasti tarkemman vastauksen kysymykseesi, joten kannattaa tiedustella asiaa vielä uudelleen esim. omassa yliopistokirjastossasi.
Tutkimuksia aiheesta:
- Heikkilä, Pertti: Poliittinen protestitapahtuma Suomessa 1979 - 1994. Tilastollinen analyysi kansalaisadresseista, mielenosoituksista ja suorasta poliittisesta toiminnasta. Tampereen yliopiston valtio-opin laitoksen pro gradu -tutkielma 1997.
- Linnanen, Aleksi: "Ei ne meille välttämättä ihan niitä kaikista kauneimpia joululauluja laulele!". Nuorten mielenosoittajien näkemyksiä suomalaisesta poliisista toimijakumppaneina...
Turun kaupunginkirjastossa on jonkun verran eri harrastuksia käsitteleviä videoita, mainittakoon esim. Ratsuopisto, Taitava jalkapalloilija ja Classical Guitar. Videot ovat omissa hyllyissään ja eri osastoilla (esim. musiikkia käsittelevät videot).
Voit itse hakea videoita verkkokirjastosta niin, että kirjoitat haluamasi harrastuksen asiasana-kohtaan ja valitset aineistolajiksi videon.
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1044966657
Yngve Bäckin,joka kuului Prisma taiteilijaryhmään, öljymaalaus "Kutova tyttö" (1936, 90X65) kuuluu Ateneumin taidemuseon kokoelmiin:
http://www.fng.fi/fng/html4/fi/ateneum/collecti/period/default.htm Klikkaa tässä vasemmalla taiteilija- ja teoshaku.
Valtion kuvataiteen keskusarkistolla on erittäin hyvät diakokoelmat suomalaisten taiteilijoiden teoksista ja myöskin teosluetteloita (saat selvitettyä onko Bäckillä muita samannimisiä töitä) ja vanhoja näyttelyluetteloita. Tässä kannattaa myös muistaa Prisma-taiteilijaryhmän näyttelyt. Kannattaa ottaa yhteys arkistoon, luultavimmin sinne pitää varata aika.
Esittely ja yhteystiedot saat klikkaamalla kuvan alla YHTEYSTIEDOT palkkia:
http://www.fng.fi/fng/rootnew/fi/kka/kka-arkistot-kokoelmat-...
Outi Pakkasesta löydät tietoa esim. seuraavilta sivuilta.
Dekkarinetti http://www.tornio.fi/DekkariNetti
Otava-kustannus http://www.otava.fi -> yleinen kirjallisuus -> kirjailijat -> kotimaiset kirjailijat sekä Sanojen aika-kirjailijatietokanta http://kirjailijat.kirjastot.fi josta valitset alasvetovalikosta a-ö Pakkanen, Outi.
Haepa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä HelMet -aineistotietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi sanahakuna Ryti and Risto ja rajaa aineistorajauksella hakusi koskemaan ensin videokasetteja ja sitten vaihtoehtoisesti c-kasetteja.
Ylen äänigalleriassa osoitteessa http://194.252.88.3/radioarkistoweb.nsf/sivut/poliitikko?opendocument&p… on myös ääninäyte Risto Rytin puheesta. (Jollei tuo pitkä osoite aukea, pääset Kansalliseen äänigalleriaan seuraavasti http://www.yle.fi vasemmalta ahaalta linkki äänigalleria ja sieltä poliittiset vaikuttajat.)
Kysymäsi hämähäkki kuuluu Theraphosidae-heimoon ja suomeksi niitä kutsutaan "lintuhämähäkeiksi". Näitä lintuhämähäkkejä on 750 lajia, joista jotkut ovat hyvin myrkyllisiä. Tässä sivustossa on esitelty Australian lajit (bird-eating spider, whistling spider, barking spider):
http://www.amonline.net.au/factsheets/tarantula.htm
Seuraavasta tiedotteesta saa hyvin käsityksen Selenoscomnia sterling-hämähäkin myrkyllisyydestä:
http://securitysolutions.com/ar/security_datelines_16
Tässä spiders-kysymyslistassa tulee esille esim. kysymyksessä "Does Australia have a bird-eating spider?" hämähäkin kansanomaiset nimet (kuudes kysymys)
: http://www.amonline.net.au/spiders/resources/general.htm
Joitakin vinkkejä voit saada nettisivuilta romanien kirjoittamista kirjoista
http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/mustalai.htm
sekä saamelaisesta kirjallisuudesta http://www.rovaniemi.fi/lastenpohjoinenkirjasto/
http://www.rovaniemi.fi/lapinkirjailijat/
Tietoja postiosoitteen oikeasta merkitsemisestä saat Postin kotisivuilta http://www.posti.fi ja tarkemmin http://www.posti.fi/hinnatjaohjeet/osoitejakuorimerkinnat/index.html .
Mary Higgins Clarkista löytyy valitettavan vähän elämäkertatietoja suomen kielellä. Teoksessa ”Ulkomaisia nykydekkarikirjailijoita 2”, 2001 ss. 17-21 on muutaman sivun esittely kirjailijasta. Aleksi –tietokannasta löytyy pari Ruumiin kulttuuri –lehden kirjailijaa koskevaa artikkelia:
Toivola, Lea : ”Noin miellyttävän miehen on pakostakin oltava valehtelija” : Joy Fielding ja Mary Higgins Clark naisten pelkojen tulkkeina.
- Ruumiin kulttuuri 2000 : 1 s. 22-28, 55
Kettunen, Keijo : Päähenkilöinä uhrit : Clark ja Yorke etsivät arkipäivän pimeitä puolia
- Ruumiin kulttuuri 1990 : 4 s. 42-43, 63
Lisäksi kirjastosta löytyy Simo Sjöblomin Mary H. Clark –bibliografia 1980-1999, mutta siihenkään ei sisälly elämäkerrallisia tietoja. Siinä on...
Voit hakea sekä Tampereen kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ éttä Tampereen yliopiston kirjaston aineistotietokannasta http://tamcat.csc.fi/ aiheeseesi liittyvää kirjallisuutta asiasanoilla lesket ja leskeys.
Kirjaston koneilta pääset tutustumaan Linda-tietokantaan (yliopiston kirjastojen yhteistietokanta) ja voit etsiä tutkimuksia ja aineistoa sieltäkin.
Asiasana lesket tai leskeys antaa joitakin mielenkiintoisen näköisiä viitteitä, esim. 1) Kun käsi kädestä kirpoaa : tutkimus vanhusiällä leskeksi jääneiden naisten kokemuksista leskeydestä ja sen vaikutuksista elämään / Lakkala Niina 2) Elämänmuutos ja muutoksen hallinta : tutkimus leskeksi jäämisen taloudellisista, terveydellisistä ja...
Pääkaupunkiseudun uudesta aineistoluettelosta http://www.HelMet.fi voi tehdä varauksia netissä. Varauksia voi tehdä kaikista aineistolajeista, ilman rajoituksia. Sinulla pitää olla kirjastokortti ja tunnusluku. Tunnusluvun saat kirjastosta.
Varausta tehdessä tulee valittavaksi noutakirjasto, josta haluat noutaa varaamasi aineiston. Saat ilmoituksen, kun tilaamasi levy on saapunut noutokirjastoon. Varausmaksu on 50 senttiä.
HelMet on Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen yhteinen kirjastoverkko. Edellä mainittujen kirjastojen Internetissä oleva aineistohaku on myös nimeltään HelMet (http://www.helmet.fi)
Tunnusluku ei ole kirjastokortissa automaattisesti, vaan se on vietävä asiakastietoihin erikseen.
Tunnusluvun saa esittämällä Helmet-kirjastossa kuvallisen henkilöllisyystodistuksen (henkilökortti, passi, ajokortti, kuvallinen Kela-kortti).
Jarmo Saartin Opetusministeriölle vuonna 2000 laatiman selvityksen mukaan
kunnallisista kirjastoista 97 %:lla oli käytössään tietotekniikkaa, ja yli 95 %:lla Internet-yhteydet.
Lisätietoja : Suomalaisten yleisten kirjastojen atk-kirjastojärjestelmät, niiden tietovarantojen verkkokäyttöisyys ja tietotekniset valmiudet".
Selvityksen tilastotietoja on julkaistu myös Tilastokeskuksen Tietoyhteiskunta-sivuilla osoitteessa: http://tilastokeskus.fi/tk/yr/tietoyhteiskunta/julkinenkirjasto.html
Yleisten kirjastojen tilastotietokanta (http://tilastot.kirjastot.fi)
ja Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto eivät näytä sisältävän tietoja kirjastojen laitekannasta ja verkkoyhteyksistä.
