Suutarilasta Itäkeskukseen pääsee joko bussilla tai bussilla ja metrolla. Reittivaihtoehtoja löytyy
HSL:n Helsingin seudun liikenteen sivustoilta http://www.reittiopas.fi/?from_in=suutarila&from_prev=&from=&via_in=&vi…
Helsingistä Porvooseen liikennöi puolen tunnin väliajoin sekä vakio- että pikavuoron linja -autoja. Bussit lähtevät Kampin matkakeskuksesta laiturilta 2 tai 4.
Itäkeskuksesta bussiin pääsee Turunlinnantien 8 laiturilta, joka sijaitsee vastapäätä Itäkeskuksen kirjastoa.
http://www.matkahuolto.fi/fi/matkapalvelut/aikataulut/
Bussilippujen hinnat vaihtelevat 9-12 € välillä riippuen liikennöivästä linja-autoyrityksestä.
Brunbergin tehtaanmyymälä sijaitsee Teollisuustie 8 Porvoossa, jonne Porvoon keskustasta...
Etsimänne teos on Helsingin, Espoon ja Vantaan kirjastoissa juuri tällä viikolla valintaprosessissa. Kirjastoissa siis päätetään parhaillaan, mille osastoille teos hankitaan. Tällä hetkellä se näkyy jo valitun muutamiin kirjastoihin, mutta varmasti useampiakin kappaleita vielä tilataan. Tilaukset lähtevät kirjakauppaan ensi viikolla, ja sen jälkeen kestää vielä jonkin aikaa (päiviä - viikkoja), ennen kuin kirja on lainattavissa.
Tilannetta kannattaa nyt siis seurata HelMet-verkkokirjastosta ( www.helmet.fi ). Kun sieltä näkyvät teoksen tiedot ja se, että se on tullut vähintään yhteen kirjastoon pääkaupunkiseudulle, sen voi varata.
Etsimänne teos on Helsingin, Espoon ja Vantaan kirjastoissa juuri tällä viikolla valintaprosessissa. Kirjastoissa siis päätetään parhaillaan, mille osastoille teos hankitaan. Tällä hetkellä se näkyy jo valitun muutamiin kirjastoihin, mutta varmasti useampiakin kappaleita vielä tilataan. Tilaukset lähtevät kirjakauppaan ensi viikolla, ja sen jälkeen kestää vielä jonkin aikaa (päiviä - viikkoja), ennen kuin kirja on lainattavissa.
Tilannetta kannattaa nyt siis seurata HelMet-verkkokirjastosta ( www.helmet.fi ). Kun sieltä näkyvät teoksen tiedot ja se, että se on tullut vähintään yhteen kirjastoon pääkaupunkiseudulle, sen voi varata.
Päiväkotien pienryhmätoiminnasta olisi olemassa ainakin seuraavia kirjoja:
Hakkola Kirsti ja Marjut Virsu: ”Entäs jos..” (Tammi, 2000)
Kankaanranta, Marja, Elina Hämäläinen ja Minna Gustafsson (toim.): ”Teatteria Tornikamarissa ja matematiikkaa männynkävyillä: puheenvuoroja esiopetuksesta” (Koulutuksen tutkimuslaitos, 2005)
Karlsson, Liisa ja Monika Riihelä ”Ajattelu alkaa ihmetyksestä: ryhmätyöstä yhteistoiminnalliseen oppimiseen” (Painatuskeskus, 1991)
Karlsson, Liisa: ”Sadutus: avain osallistavaan toimintakulttuuriin” (PS-kustannus, 2003)
Mikkola, Petteri ja Kirsi Nivalainen: ”Lapselle hyvä päivä tänään: näkökulmia 2010-luvun varhaiskasvatukseen” (Pedatieto, 2009)
Kirjoja näkemättä on vaikea sanoa ja tutkimuksesi aihetta tarkemmin...
Raamatusta tämä lause ei ole, sitä muistuttava lause voisi olla Jumalan vastaus Moosekselle "Minä olen se joka minä olen" 2 Moos 3:13
Googlaamalla käy ilmeiseksi, että kyseessä on hindulainen mantra.
Tämän sisältöisiä lauseita löytyy mm. Bhagavad-gitasta.
Kouvolan pääkirjastossa on yksi pöytätietokone ja yksi kannettava tietokone, joilla voi tulostaa Internetistä. Kannettavalla tietokoneella pystyy tulostamaan myös muistitikulta. Hinta 50 senttiä per sivu.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimen ”Haataja” alkuperästä ei ole varmuutta. Maaningalla on kerrottu nimen syntyhistoriaksi, että se olisi saanut alkunsa toimeliaasta miehestä joka olisi kovasti ”huatanna ja ruatanna” eli ”haatanut ja raatanut”. Sana ”haataa” merkitsisi ’puuhata’, joskaan siitä ei ole muita murremainintoja, ja kyseessä saattaakin olla vain äänneasun perusteella motivoitunut sanaparivastine sanalla ”raataa”. ”Suomen murteiden sanakirjakaan” (osa 2; Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1988) ei tunne verbiä ”haataa”.
Mikkosen ja Paikkalan mukaan mahdollista on myös, että ”Haataja” olisi peräisin ortodoksisesta etunimestä ”Hatja” tai ”...
Tarkkaa määritystä tietyn kolikon hinnasta on muun kuin asiantuntijan vaikea antaa. Arvoon vaikuttavat mm. rahan kunto ja materiaali. Viitteellisiä hintatietoja Ruotsin kunigas Oskar II (1872-1907) ajan kolikoista löytyy (kruunuina) esim. Internet –osoitteesta http://www.aktiesamlaren-bjb.se/numismatik/mynt/index.htm
Numismaatikoiden keskustelupalstalta voi asiaa myös kysellä. http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/
Kirjallisuutta : Tonkin, Archie : Myntboken. 2008, nr 38 : aktuella värderingspriser Sveriges sedlar & mynt 1521-2008. Tonkin, [2007]. http://www.helmet.fi/record=b1858742~S9*fin
Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta löytyy hyviä vastauksia kysymyksiisi. Kannattaa aina tarkistaa sieltä ensin.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=43be7409-0b6…
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=0002369e-55f…
Julkisten yritysten (Oyj)osakkeenomistajista saa tietoa pankeista tai Suomen arvopaperikeskuksesta (Euroclear Finland Oy), jonka Internet-osoite on http://www.euroclear.eu/
Yksityisten yritysten osakkeenomistajista saa tietoa näistä yrityksistä. Yrityksiä voi hakea Internet-osoitteesta
http://www.ytj.fi/
nimen tai y-tunnuksen avulla. Tiedot myös yksityisten yritysten osakkeenomistajista ovat julkisia, joten tietoja osakkeenomistajista voi pyytää yrityksistä kopioina tai voi mennä niitä katsomaan.
Patentti- ja rekisterihallituksen neuvonta:
http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/tietopalvelut/neuvonta.html
voi antaa lisätietoja.
Patentti- ja rekisterihallitus:
Puhelinneuvonta ja sähköposti
Neuvonta ja tietopalvelu (09) 6939 5900 (ark. 8.00 –...
Kynsilakkatahroja voi ilmestyä minne tahansa, jos ei malteta odottaa lakan kuivumista.
Marttaliiton sivustolta löytyy oivallisia puhdistusvinkkejä eri aineiden aiheuttamille tahroille.
Marttojen mukaan kynsilakan tahrat voi poistaa maalatuilta pinnoilta denaturoidulla spriillä (sinol).
http://www.martat.fi/neuvot_arkeen/tahranpoisto/kovat_pinnat/
Kirjallisuutta tahranpoistosta:
Friedman, Virginia: ”Tahrat, esiintyminen ja poisto”, 2003
Phillips, Barty: Kodin niksit & neuvot. Helsinki Media 1994.
Vaski-kirjastoista löytyy aiheesta vain Aapo Forsellin opinnäytetyö Kuinka henkilökunta kokee lainaus- ja palautusautomaatit Turun ja Raision kaupunginkirjastoissa? (2009), joka on ei-lainattavaa aineistoa. Opinnäytetyön lähdeluettelosta saat lisäviitteitä aiheesta.
Aleksi-artikkeliviitetietokannasta voit hakea kirjastossa artikkeleja aiheesta mm. asiasanoilla automaatio, kirjastot, lainaustoiminta, automaatit, lainausjärjestelmät, esim. Tuomo Karhu: "Kirjastojen aineistot liikkuvat radioaalloilla : Erik Sundqvist asentaa kirjaston automaatiotekniikkaa kaikkialla maailmassa" (Turun Sanomat 9.2.2009, s. 14) ja "Palautusautomaatit nyt" / toimittaneet Seppo Verho ja Titta Baer (Kirjastolehti 2/2005, s. 16-17).
Turun kaupunginkirjaston lainaus...
Satu on nimeltään Tähkäpää, ja se kuuluu Grimmin veljesten kokoamiin satuihin. Satu on julkaistu monissa eri kirjoissa, ja joissakin suomennoksissa sen nimi on Persiljainen. Sadun alkuperäinen saksalainen nimi on Rapunzel.
Tutkin useita tietokantoja (HelMet, Fennica, Helka, Arto), mutta englanniksi tai saksaksi ei löytynyt mitään materiaalia Valpuri Innamaasta. Internetistäkin löytyi ainoastaan osoitteesta http://www.turku.fi/Public/?contentid=62338&nodeid=13067 englanniksi lyhyt Jan-Erik Anderssonin taideteoksen selostus, jossa on Valpuri Innamaasta hiukan tietoa.
Jos siis tarvitset materiaalia englanniksi tai saksaksi, ei taida auttaa muu kuin kirjoittaa sitä itse noille kielille suomen- tai ruotsinkielisten lähteiden pohjalta. Hyvä perusartikkeli löytyy esimerkiksi ”Kansallisbiografiasta”, joka on luettavissa sähköisenä HelMet-kirjastoissa. Artikkelissa on annettu jonkin verran kirjallisia lähteitä. Turun maakuntamuseon sivuilta osoitteesta http://...
Lyly on vanha länsisuomalainen nimi, esim. Lohjalla on ollut talonnimi Lijlijs (=Lylyinen) v. 1571. Kalajoella Lylyn talo on Tyngällä perustettu viimeistään 1582, Ypäjällä talonnimitietoja on vuodesta 1540 alkaen. Sukunimenä nimi on mainittu Somerolta ja Itä-Suomessa Jaakkimasta (Lumivaarasta). Kemin Lylyt lienevät lähtöisin Kalajoelta. Nimen eri muotoja ovat 1600-luvulla olleet Lijlij ja Lijlli. 1906 muutamat ruotsinkieliset sukunimet korvattiin uudella suomalaisella nimellä Lyly. Sana lyly tarkoittaa 'käyräksi kasvaneen männyn tai kuusen kova selkäpuoli, männyn, kuusen tai koivun kovempi, pohjoinen puoli, janhus' sekä 'lylypuusta tehty epäparisten suksien vasemman jalan pitkä liukusuksi'. On arvailtu, liittyykö Lyly-alkuiset paikannimet...
Valitettavasti Oulun kaupunginkirjastossa Leverkusenista on ainoastaan vuonna 1981 ilmestynyt kuvateos Leverkusen. Tämä kirja on sekä saksan että englannin kielisenä. Muistakaan maakuntakirjastoista ei pelkästään Leverkusenia koskevaa kirjallisuutta löytynyt.
Matkaoppaita Saksasta kyllä on
- Porter, D: Germany, 2009
- Germany, 2010 Lonely planet -sarjan opas
- Germany, 2010 Eye witness travel guides -sarjaa
- Tuominen, Hannu: Saksa automatkailijan unelma, 2009
Muutamia netistä löytyneitä sivuja:
http://www.ouka.fi/kansainvalisyys/english/ystavyyskaupungit.html
http://www.leverkusen.de/english/historisches.php
http://www.welcometoleverkusen.de
http://www.answers.com/topic/leverkusen
Kyseessä lienee Suuret maailmanpulmat ja niiden ratkaisut, tekijä Emil Åhren, vuodelta 1926. Kirja näyttää olevan ainakin Tampereen ja Lahden kaupunginkirjastossa. Voit tilata kirjan oman kirjastosi kaukopalvelun kautta lainaksi. Tässä esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelulomake: http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelumaksu on 4 euroa.
