Tällä hetkellä kirjaston lehtilukusalin yhteydessä on mahdollista digitoida VHS-kasetteja DVD-levylle. VHS-digitointilaitteen hankinta on ensimmäinen vaihe pääkirjston digitointi- ja editointipalvelujen käyttöönotossa. Alkukesän 2011 aikan avataan editointitila, jossa on mahdollista digitoida lisäksi LP-levyjä, C-kasetteja, dioja sekä valokuvia. Digitoitua aineistoa, kuvaa, ääntä ja musiikkia voi myös muokata. Skannattuja valokuvia ja dioja voi myös tulostaa. Digitointipisteen käyttösäännöt ja yhteystiedot lisätietoja varten löytyvät sivulta http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/it-tila.htm
Yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta löytyy viitteitä hakemastasi aiheesta.
Lindaan pääset osoitteesta http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.html , valitse tarkennettu haku ja kirjoita hakusanoiksi matematiik? opetu? unkari? Saat tulokseksi 24 viitettä, joista ainakin osa käsittelee matematiikan opetusta Unkarissa.
Ensimmäisenä listassa on Pirjo Tikkasen väitöskirja Helpompaa ja hauskempaa kuin luulin, joka on verkkojulkaisu ja luettavissa siis miltä tahansa nettikoneelta. Kirjat voit tilata kaukolainoiksi.
Kysymyksessä on ilmeisesti Josef Lankan ohjaama tsekkoslovakialainen vhs-animaatio "O CLOVICKOVI" vuodelta 1988, suomalaiselta nimeltään Mainen, joka näyttäisi olevan vielä saatavilla Hattulan pääkirjastosta. Kaukolainapyynnön siitä voi tehdä HelMet-kirjastoista.
Kyllä löytyy . Tämän aiheen kirjat löytyvät kirjastoista luokasta 67.41, kun taas ratsastusta käsittelevät kirjat ovat urheilun puolella, hyllypaikassa 79.15.
Perusteellinen kirja hevosten hoidosta on esimerkiksi:
- Talaskivi: Suomalainen hevoskirja, hevoset ja ratsastus, 1990
Muutamia uudempia:
- Brixner, Saskia: Hevoset : rodut, harrastus ja hoito, 2010
- Mullen, Gary: Tiesitkö tämän hevosista, 2009
- Kaimio, Tuire: Hevonen : ensimmäinen oppaani, 2006
Kaikki edellämainitut teokset ovat myös Haukiputaan kirjastossa.
Haukiputaan kirjaston aineistoa voi katsoa internetistä, osoite http://www.outikirjastot.fi . Hakuehdoiksi voi laittaa luokan 67.41 ja asiasanaksi sanan hevonen.
Olisikohan kyseessä HelMet-kirjastoistakin löytyvä Rui João Baptista Soaresin kirja Provérbios Europeus = European proverbs = Eurooppalaisia sananlaskuja vuodelta 2006, jossa on esitelty samoja sananlaskuja suomeksi, englanniksi ja portugaliksi.
Paul Westlake ja Eeva-Liisa Pitkänen ovat tehneet parikin fraasisanakirjaa: Parempi pyy pivossa kuin two in the bush ja Se ei ole minun cup of tea. Molempia löytyy HelMet-kirjastoista.
Lisää englannin fraasisanakirjoja löydät hakusanoilla "fraasit englannin kieli".
Hei!
Omakustannetta voi hyvin tarjota kirjastolle hankittavaksi. Olisiko sinun mahdollista tulla näyttämään teosta? Jos teos katsotaan sopivaksi ja yleisesti kiinnostavaksi, niin se voidaan hankkia. Sisällöstä riippuen teosta voidaan hankkia lainattavan kappaleen lisäksi myös kotiseutukokoelmaan, josta sitä ei lainata, mutta jossa se on asiakkaiden vapaasti tutkittavissa.
Voit myös lähettää sähköpostitse (kirjasto@rauma.fi) teoksestasi mahdollisimman tarkan kuvauksen, jos et pääse käymään kirjastossa.
Kirjoja hankitaan kirjastoon monella tavalla, mutta suurin osa kirjoista ostetaan Kirjastopalvelun kautta, https://www.kirjastopalvelu.fi/ Kirjastopalvelu julkaisee uutuudet palvelussaan, josta kirjaston kokoelmasta vastaavat työntekijät valitsevat aineiston ja tilaavat sen.
Suurten kotimaisten kustantajien kirjat (mm. WSOY, Otava, Karisto) tilataan useita kuukausia ennen niiden ilmestymistä. Tällä hetkellä olemme jo tilanneet keväällä ja alkukesästä ilmestyvät suurten kustantajien kirjat. Toukokuun lopussa tilataan syksyllä ja loppuvuodesta ilmestyvät kirjat. Vieraskieliset kirjat käymme ostamassa pääsääntöisesti Akateemisesta kirjakaupasta.
Seuraavia teoksia voi varata joko HelMet -verkkopalvelussa, puhelimitse soittamalla kirjastoon tai kirjastokäynnin yhteydessä:
Säräisniemi: 1. Peurakuopista kirkkokenttiin : saamelaisalueen 10 000 vuotta arkeologin näkökulmasta. 2. Löydä Oulujärvi : kaikki Kainuun merestä yksissä kansissa. 3. Suomen maatilat. 5. osa : Oulun ja Vaasan läänit: tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista ; toimitusneuvottelukunta: U. Brander, Osk. Groundstroem, S. Mattsson ; toimittajat: Felix Jonasson, Akseli Kivialho, K. Kivialho Porvoo : WSOY, 1933.
Kemi / Keminmaa: 1. Jatuli. [XXIX] / [päätoimittaja: Ossi Liiten]; [toimittaja: Elsi Liiten] : Kemin kotiseutu- ja museoyhdistyksen julkaisu. 2.Teerijoki, Niilo: Keminmaan kirja, 1957.
Internetissä on sivustoja, joilta löytyy tietoja eri liikuntalajien energiankulutuksesta. Tässä muutamia tällaisia sivuja:
http://kalorilaskuri.fi/liikunta
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=onn00…
http://www.kuntolehti.com/main.php?id=68
http://www.tohtori.fi/?page7978510&id=7079757
Myös joissakin kirjoissa on samantapaisia listoja, esimerkiksi Joanna Hallin kirjassa Hyvän kunnon kirja (s. 244). Esimerkiksi Riku Aallon kirjassa Tie tuloksiin taas kerrotaan mm. kuntoilijalle soveltuvimmista kestävyysliikuntalajeista ja myös lihaskuntoharjoittelusta. Kirjastosta löytyy myös muita uusiakin kirjoja kuntoliikunnasta.
Näitä internet-sivustoja ja kirjoja tutkimalla on toivottavasti helpompi löytää juuri sinulle...
Eräs tapa vähentää myyriä esim. kasvimaalta on kasvattaa valkosipulia siellä. Myyrät eivät pidä valkosipulin tuoksusta. Toinen tapa on tärisyttää maaperää esim.laittamalla puisen varren päähän tuulinvoimalla pyörivä "propelli".
HelMet-kirjastoista lainattuja teoksia voi palauttaa ainoastaan muihin HelMet-kirjastoihin eli Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen toimipisteisiin.
Tatuointitekstejä koskeviin kysymyksiin on vastattu Kysy kirjastonhoitajalla -palstalla useasti. Alla linkit pariin asiaa sivuavaan vanhempaan vastaukseen.
http://www.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=edc0e20f-822a-4aec…
http://www.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=da94d65c-c55a-410c…
http://www.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=adb0b153-ce40-4511…
Kaikki kiinan-tai hepreankielisiä käännöksiä koskevat vastaukset saat osoitteesta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto kirjoittamalla hakukenttään kiinan kieli tai heprean kieli.
Eri kirjoitusmerkkeihin perustuvien tatuointien kanssa kannattaa olla hyvin tarkkana, koska virheiden riski on suuri. Ohessa lisätietoa:
http://www.kanjikaveri.net/foorumi/viewtopic.php?t=...
Heinäkuun 26. päivä Annan päivänä on vanha perinne, joka on lähtöisin itäisestä kristikunnasta. Tiedetään, että keisari Justinianus rakennutti ja vihki v. 550 pyhälle Annalle, neitsyt Marian äidille, Konstantinopoliin kirkon. Annan kunnioitus siirtyi myöhemmin myös länteen, vaikka täällä siihen suhtauduttiinkin välistä epäluuloisesti, koska Anna ei ole Raamatun henkilöitä, vaan hänet tunnetaan vain myöhemmistä legendoista. Ristiretkiaika ja sen avaamat itäyhteydet ovat suuresti edistäneet Annan kulttia. Eri puolilla Eurooppaa käytetyt 1200- ja 1300-luvun kirkolliset kalenterit ja jumalanpalveluskirjat mainitsevat ensisijaiseksi Annan muistopäiväksi 26.7. Paavin hovin messukirjaan Anna 26.7. pääsi ensimmäisen kerran v. 1474. Keskiajalla...
Hei
tietoa Suomen maksamista sotakorvauksista Neuvostoliitolle löytyy, mutta ei suomalaisille maksetuista. Kehotan kääntymään kansallisarkiston puoleen.http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/kansallisarkisto/
Alla hakutuloksia HelMet-tietokannasta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=historia+asu…
Näiden lisäksi ainakin seuraavissa teoksissa on kuvia asunnoista ja huoneklauista 20 ja 30-luvuilta:
Hemma bäst : minnen från barndomshem i Helsingfors / utgivna genom Anna-Maria Åström och Maud Sundman
Helsingfors : Svenska litteratursällskapet i Finland, 1990
Juntikka, Ilse
Pirtinpenkistä makuuhuoneeseen / [teksti: Ilse Juntikka] ; [työryhmä: Ilse Juntikka, Ulla Toppila]
[Oulu] : Pohjois-Pohjanmaan museo, 1993
Arkio, Leena
Rakkaat vanhat huonekasvit : ikkunapuutarhan historiaa Suomessa / Leena Arkio ; [piirrokset: Georg Löwegren & Erik Lindgren .. , L. Larsson .. ]
Helsingissä : Otava, 1993
Miten ennen asuttiin :...
Tutit tai modernien tuttien esiasteet syntyivät luultavimmin suurin piirtein samoihin aikoihin kun ns. tuttipullotkin. Historiikkia löytyy mutta tutin keksijästä ei löydy vedenpitävää tietoa
http://www.babybottle-museum.co.uk/dummy.htm
Modernit tutit ilmestyivät vuonna 1902 ja niiden kaupalliseksi valmistajaksi on löydetty James Meacham.
http://www.chacha.com/question/who-invented-the-pacifier
Wikipedia ehdottaa keksijäksi 1300-luvulla elänyttä Joaquin Martinezia, mutta ikävä kyllä lähdeviite puuttuu. http://en.wikipedia.org/wiki/Pacifier
Valitettavasti Lahden Puutyöstä tuntuu löytyvän hyvin vähän tietoa. Yhtiöstä löytyy kyllä lyhyitä mainintoja useastakin kirjasta, mutta siitä ei ole omaa historiikkia. Seuraavissa kirjoissa Lahden Puutyöstä on kerrottu jotakin:
Sarantola-Weiss, Minna: Kalusteita kaikille: suomalaisen puusepänteollisuuden historia. Puusepänteollisuuden liitto, 1995.
Vesikansa, Jyrki: Puuseppää aina tarvitaan: Iskun historia 1928-1998. Isku, 1998.
Lahden historia 3: Lahden talouselämän historia. Lahden kaupunki, 1996.
Halila, Aimo: Lahden historia. Lahden kaupunki, 1958.
Sarantola-Weissin kirjassa yhtiö mainitaan muutamalla sivulla. Kirjassa on myös muutama aika pieni kuva yhtiön tuotteista. Vesikansan kirjassa kerrotaan yrityksestä vajaa sivu. Lahden...
Hei,
kyseiset kolme levyä ovat tietokantamme mukaan sinulla lainassa edelleen. Jos sinusta näin ei ole niin otatko yhteyttä Metson musiikkiosastolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä.
http://kirjasto.tampere.fi/index.php/kirjastot-ja-aukiolot/paeaekirjast…
p. (03) 5656 4077 tietopalvelu, musiikkihuoneiden ajanvaraukset
p. (03) 5656 4076 lainaus ja palautus, varattu aineisto
Epäilisin, että kirjojen on katsottu olevan vaikutuksiltaan lievempiä kuin pelit ja elokuvat. Raakuudet luultavasti vaikuttavat voimakkaammin kuvallisina kuin vain sanoin ilmaistuina. Elokuvat ja pelit tuovat tapahtumat katsojan silmien eteen, kun taas lukija ei niitä näe kuin korkeintaan kuviteltuina mielessään, mikä ei liene yhtä voimakasta. Turhaan ei sanoa, että yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Erityisesti nuoret lapset saattavat samaistua aikuisia voimakkaammin elokuvan tai pelin hahmoihin.
Kirjailija Jarkko Sipilä pohtii hiukan kirjojen ikärajaa novellikokoelmansa ”Kulmapubin koktaili” esipuheessa. Hän pitää kokoelmansa novellia ”Syyllinen” K18-leiman ansaitsevana siihen sisältyvän seksuaalisen väkivallan vuoksi. Novellissa...
