Kyseessä lienee Lennart Hellsingin kirjoittama Lentävä kurpitsa. Se on ilmestynyt suomeksi vuonna 1976 Weilin+Göösin kustantamana.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta (http://www.lastenkirjainstituutti.fi/tietokannat/) kertoo kirjan juonesta näin: "Pikkukarhu ja Isokarhu syövät keittiössä päivällistä kun Pikkukarhu huomaa saaneensa suuhunsa siemenen. Ne istuttavat siemenen puutarhaan, jossa sataa! Isokarhu ottaa suojakseen kultaisen sateenvarjon, Pikkukarhu hopeisen (myös lapiot, saappaat, onget ja kirveet ovat toisella kultaiset, toisella hopeiset). Siemenestä kasvaa kurpitsa, ja siitä tulee niin iso että ne tekevät kotinsa sen sisälle ja lähtevät seikkailemaan kurpitsan kanssa, joka on alussa vene, mutta lämmityskauden alkaessa siitä...
Pohjois-Haagan kirjastossa on asiakkaille kaksi tietokonetta, jotka saa käyttöön 15 minuutiksi ilman ajanvarausta. Tulosteet maksavat 40 senttiä kappaleelta. Voit mennä kirjastoon ja kysyä henkilökunnalta neuvoa. Ohessa yhteystiedot:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pohjois-haaga/yhteystiedot/
Argelanderin merkittävä ”löydös” oli kun hän tutkimustensa perusteella pystyi osoittamaan aurinkokunnan ja Auringon liikkuvan avaruudessa. Tämä havainto on ollut erittäin tärkeä ja sillä on ollut pysyvää arvoa Linnunratajärjestelmän rakenteen kannalta. Tämän havainnon lisäksi Argelanderin kattavat taivaankartoitus- ja luettelointityöt nostivat hänet 1800-luvun arvostetuimpien tähtitieteilijöiden joukkoon.
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3118/
Valitettavasti kysymääsi kirjaa meiltä ei löydy, Turkuun on tällä hetkellä hankittu vain kirjailijan uudempi teos, The Garden of Evening Mists.
Vastaavia tarkistuksia kirjojen saatavuuteen Turussa ja muissa Vaski-kirjastoissa voit tehdä Vaski -verkkokirjastossa osoitteessa www.vaskikirjastot.fi. Saman sivun kautta voit myös tarvittaessa tehdä kaukolainapyynnön tai hankitaehdotuksen, linkit näihin palveluihin löydät sivuston osuudesta "Asiakkaana kirjastossa".
Pohjois-Karjalassa yleisestä Surakka-nimestä löytyy mainintoja jo 1600-luvulta. Karjalaista nimistöä tutkinut Viljo Nissilä on tulkinnut nimen juontuvaksi venäjänkielisestä sukulaisuusnimityksestä šurak, "vaimon (naisen) veli" samoin kuin venäjän Šurak ja Šurakov. Vaihtoehtoiseksi tulkinnaksi Nissilän näkemykselle Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala esittävät, että nimen taustalla ovat Aleksanteri-nimen puhuttelumuodot Sura ja Surkka (venäjässä Šura, Šurka): Surakka on voitu johtaa Surasta -kka-johdinta käyttämällä.
Erkkilä-nimen taustalla on yksinkertaisesti nimi Erkki. Erkki on ollut hyvin yleinen ja vakiintunut muunnos keskiajalla maahamme levinneestä skandinaavisesta henkilönnimestä Erik. Siitä tuli eri muunnoksineen 1500-luvulla...
Kirja "Hundraåringen som klev ut genom fönstret och försvann" ei kuulu Kontulan kirjaston kokoelmaan, mutta kirja on saatavilla sinne jostakin toisesta HelMet-kirjastosta.
Sen sijaan "Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi" on tällä hetkellä hyllyssä Kontulan kirjastosta.
Etunimikirjoista (kirjaston luokka 88.29) löytyy tietoa etunimistä. Myös Googlen hakukoneella löytyy esimerkiksi Wikipedian Ti(i)a-sivusto.
Tia ja Tiia ovat yleistyneet 90-luvulla. Ennen 50-lukua tämän nimisiä on ollut vain kymmenkunta. Vuonna 1994 nimi oli jo 18. yleisin Suomessa. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Tiia oli annettu 8 969:lle ja Tia 1 372:lle henkilölle. Tioista yksi on mies.
Lähteiden mukaan Tiia-sana tulee sanasta Dorotea samoin kuin Tea ja Teeakin sekä Viron Tiiu. Myös muissa kielissä on muunnelmia Doroteasta (Dora, Doris, Dorothy, Dolly jne).
Itse Dorotea on historiallinen henkilö 300-luvulta. Dorotea kuoli neitsytmarttyyrinä v. 304 Rooman keisari Diocletianuksen vainossa Aasian Kappadokiassa.
Viimeisin legenda, joka...
Koska runoja ja runoilijoita on moneen makuun, voisit kokeilla teosta, johon on koottu eri runoilijoiden tuotantoa. Sillä tavoin voit päästä itseäsi kiinnostavien kirjoittajien jäljille. Alla joitakin esimerkkejä tällaisista teoksista.
Uudempia ja jo pidempään vaikuttaneita kotimaisia runoilijoita:
Runo näytä hampaasi : suomalaista nykyrunoutta (WSOY 2004)
Tuoreempia kotimaisia kirjoittajia:
Uusi ääni : uuden runouden antologia (Otava 2006)
Perinteisempää suosikkirunoutta:
Tämän runon haluaisin kuulla 1-3 (Tammi)
Runoilijoita eri ajoilta ja eri puolilta maailmaa:
Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikkaa (Otava 1991)
Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa (WSOY 1967)
Nuoren Voiman Liiton ylläpitämiltä Sähköiset säkeet -...
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastot säilyttävät Turun sanomia vain muutamia viikkoja tai kuukausia. Lehti on käytettävissä Kansalliskirjastossa mikrofilminä. Yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Olisikohan kyseessä Camilla Mickwitzin "Jason ja vihainen Viivi"? Teos ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1977 ja viides painos otettiin vuonna 1985. Kirja kertoo kerrostalossa yksinhuoltajaäitinsä kanssa asuvasta pikku-Jasonista ja hänen naapureistaan.
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun kirjastoista voit tarkistaa alla olevasta linkistä HelMet-kirjastotietokantaan.
Lähteet:
http://www.lastenkirjainstituutti.fi/tietokannat/
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm
https://finna.fi
http://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
Ian Fleming (1908 – 1964) on kirjoittanut 12 James Bond –romaania ja kaksi novellikokoelmaa, jotka toimivat lähtökohtana 16 Bond -elokuvalle tai ainakin antaneet elokuville nimensä.
Casino Royale (Gummerus 1963) (Casino Royale, 1953)
Elä ja anna toisten kuolla (Gummerus 1966; myös nimellä Anna toisten kukkien kuolla, Jalava 2003) (Live and Let Die, 1954)
Kuuraketti (Gummerus 1965) (Moonraker, 1955)
Timantit ovat ikuisia (Gummerus 1966) (Diamonds Are Forever, 1956)
James Bond Istanbulissa (Gummerus, 1966) (From Russia, with Love, 1957)
Tohtori No (Gummerus 1963) (Dr. No, 1958)
007 ja Kultasormi (Gummerus 1965) (Goldfinger, 1959)
Pallosalama (Gummerus 1962) (Thunderball, 1961)
007 rakastettuni (Gummerus 1966) (The Spy Who Loved Me,...
Jos hakee Outi-verkkokirjaston tarkalla haulla tai musiikkihaulla, esittäjän nimi pitää kirjoittaa muodossa sukunimi pilkku etunimi. Kyseisen artistin tapauksessa: Del Rey, Lana
Lisäksi hakukentän vasemman puolen pudotusvalikosta on oltava valittuna Tekijä. Se on oletuksena toiseksi ylimmässä hakukentässä.
Helppokäyttöisempi hakutapa on verkkokirjaston vasemmasta palkista löytyvä Pikahaku. Siinä on vain yksi hakulokero, johon artistin nimen voi kirjoittaa "Googlen tapaan" suorana ilman pilkkuja: Dana Del Rey
V. 2013 kuntaliitos (Oulu - Haukipudas - Kiiminki - Oulunsalo - Yli-Ii) ja jo tapahtunut Outi-kirjastoverkon laajeneminen ovat ikävä kyllä tehneet hakutulosten selauksen monimutkaisemmaksi.
Del Reyn viimeisin cd Born to Die näkyy...
En tiedä, mitä selainta käytät, ja toimintojen nimet vaihtelevat selainkohtaisesti jonkin verran, mutta selaimen yläpalkista löydät varmaankin kohdan "Työkalut" (tms.) ja sen alta "Internet-asetukset" (tms.). Näiden kautta sinun pitäisi päästä käsiksi niihin asetuksiin, joilla säädetään sitä, pysyvätkö erilaiset tunnukset, salasanat ynnä muut selaimen muistissa.
HelMet-ohjeissa kerrotaan varausten lukitsemisesta seuraavasti:
"Jos haluat estää varaustasi saapumasta noudettavaksi esim. lomasi aikana, voit lukita varauksen. Merkitse rasti varauksen oikealla puolella olevaan Lukitse-ruutuun ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Alla olevat varaukset poistetaan tai muutetaan. Jatkatko?" Vastaa "Kyllä".
Kun haluat purkaa lukituksen, poista rasti Lukitse-ruudusta, napsauta painiketta Tallenna muutokset ja vastaa varmistuskysymykseen "Kyllä"."
Todennäköinen syy siihen, että yhtä varauksistasi ei ole voinut lukita, on se, että varaus on jo ollut matkalla noutokirjastoon tai ehkä jo odottamassa noutoa.
Meillä kirjastolaisilla ei valitettavasti ole riittävää pätevyyttä antaa lakiasioihin liittyviä neuvoja. Helsingin kaupunginkirjaston Töölön kirjastossa toimii maanantaisin klo 17-19.30 asianajajapäivystys:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Palve…
Pertti Purosen kirjassa Näin teen perukirjan itse (uusin painos 2008) on paljon ohjeita ja myös perukirjan malli. Seuraavissa asiakirjamallikirjoissa on hyvät esimerkit:
Asiakirjamallit, Petri Järvensivu - Jussi Kalliala - Pekka Kolppanen - Kalle Kyläkallio - Mari Lampenius - Heikki Uotila. Alma Talent 2018 (up) ja
Juridiset asiakirjamallit , Mikko Erkkilä - Johanna Ojala - Päivi Räike. Edita 2010 (3., uudistettu painos)
Makupalat.fi:ssä on perukirjamalleja ja...
Syynä sähköpostimuistutuksen puuttumiseen näyttää olevan se, että tietokantamme mukaan nimelläsi olevalla kirjastokortilla on postivalintana sähköpostin sijaan kirjeposti. Olisitko epähuomiossa vaihtanut sen?
Voit saada eräpäivän lähestymisestä ilmoittavat muistutukset takaisin Helmetin Kirjaudu-linkin kautta kohdasta "Muuta yhteystietojasi". Halutessasi minäkin voin sen tehdä. Siinä tapauksessa ilmoitatko kirjastokorttisi numeron?
Kysymäsi teos Slekten Salvesen 1550-1995 löytyy Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmista. Lainaus on ilmaista. Jyväskylän yliopiston kirjaston yhteystiedot löydät osoitteesta https://kirjasto.jyu.fi/yhteystietomme
Helmet-kirjastoissa on tosiaan sarja vain blu ray -levynä. Näillä näkymin DVD-levyä ei ole tulossa kirjastoihin, mutta lähetän toiveesi sen hankkimisesta eteenpäin.
The Tudors-sarjaa ei ole hankintajärjestelmämme mukaan ainakaan toistaiseksi tarjottu tilattavaksi. Kirjastot eivät voi suoraan ostaa elokuvia ja tv-sarjoja lainattavaksi vaan ostettavissa elokuvissa tulee aina olla levittäjän neuvottelema lainausoikeus. Ainakaan toistaiseksi tällaista lainausoikeuden sisältävää versiota ei ole kirjastoille tarjottu.
Hei !
Vastaus tarkoittaa vain, että kirja on lainattavissa e-kirjana Ellibs-verkkokirjastosta. Sinne pääset osoitteesta www.helmet.fi esim. klikkaamalla etusivun oikeassa laidassa olevaa kuvaa, jossa lukee Ellibs. Kirjautumiseen tarvitsette kirjastokortin numeron ja pin-koodin. Jos teillä ei ole jälkimmäistä, sen saa lähimmästä kirjastosta, henkilöllisyystodistus mukaan.
