Evena lienee Eva-nimen muunnos. Eva puolestaan on ruotsalaisessa almanakassa Eeva-nimen kirjoitusasu. Nimi tulee hepreankielisestä hawwah-sanasta, joka tarkoittaa elävää, kaikkien elävien äitiä. Evena mainitaan joskus myös kelttiläiseksi nimeksi. Yhdysvaltalainen yliopistokoripalloilija on Evena Morency.
Lähteet: Lehtonen, Rea: Aarnu, Evena, Vinjami: 1700 ehdotusta etunimiksi (2006) ja Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (1998).
HDMI-kaapeli tarvitsee sekä tietokoneestasi että TV:stäsi HDMI-liittännäispaikan.
Windows 7 -ohje "Tietokoneen kytkeminen televisioon"
1.Sammuta tietokone ja siirrä se riittävän lähelle televisiota. Irrota näyttö, mutta jätä hiiri ja näppäimistö kiinni tietokoneeseen.
2.Kytke sopiva johto tietokoneen lähtöportista television tuloliitäntään.
3.Kytke virta televisioon ja aseta se tietokoneen lähtöliitäntää vastaavalle kanavalle. Tutustu tarvittaessa television käyttöoppaaseen.
4.Käynnistä tietokone.
Lisäohjeita:
http://windows.microsoft.com/fi-FI/windows7/Connect-your-computer-to-a-…
Tässä joitakin suosituksia:
Agatha Christien dekkarit käyvät tietysti millä kielellä tahansa.
Staffan Bruunin ja Marianne Peltomaan jännärit ruotsiksi. Niissä on helsinkiläinen miljöö ja ne ovat mukavat, hauskat, helppoa ruotsia (uskoisin, että kouluruotsilla pärjää).
Anna Gavalda: Jag älskade honom
Saksankielisiä easy readers -sarjan kirjoja löytyy täältä: http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=easy+readers&searchscope=…
Saksankieliset helppolukuiset: http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=lukemistot&searchscope=9&…
Andrea Maria Schenkelin dekkarit saksaksi (Tannöd 2007, Kalteis 2007, Bunker 2009). Kerronta on hyvin tiivistä, mutta lause on ainakin lyhyttä.
Miellyttävän lyhyttä, kaunista saksaa on lukuromaanissa...
Autovuokraamo Hertzin kotisivun http://www.hertz.fi/rentacar/location/index.jsp?targetPage=locationTabV… mukaan Kokkolassa on kaksi heidän autovuokraamoaan. Toinen on Kruunupyyssä, Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalla (osoite Lentäjäntie 162) ja toinen on Kokkolassa, Ykspihlajassa, osoitteessa Sammonkatu 1 B.
Muita autovuokraamoja Kokkolassa löydät esim. sivulta https://www.kokkola.fi/matkailu_2/tekemista/fi_FI/autovuokraamot/ tai Googlesta hakemalla sanoilla autovuokraamot kokkola.
Lorusi ovat peräisin Hanhi-emo-nimisestä kirjasta, tekijä on Gyo Fujikawa. Se on ilmestynyt vuonna 1969 ja kuuluu Peku Pensseli -sarjaan. Kirjaa ei valitettavasti enää ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa.
Tiedot kirjasta ja loruista löytyvät Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan kautta:
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=…
http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/haku.html
Kaikki 548 kappaletta ovat tällä hetkellä lainassa. Osa kirjoista on bestsellereitä, joita ei voi varata, joten ne eivät liiku varausjonossa lainkaan. Laskin nopeasti ja sain bestsellereiden määräksi 176, joten varauslistalla liikkuvia kirjoja on 372. Varattujen kirjojen laina-aika on 4 viikkoa. Sen jälkeen ne kuljetetaan seuraavaan kirjastoon, jossa ne saattavat odottaa noutoa viikon, hieman sen mukaan kuinka nopeasti asiakas kirjan hakee. Koska olette sijalla 315, saatte kirjan noin kuukauden kuluttua.
Kiitos kauniista ajatuksesta, mutta valitettavasti emme voi ottaa elokuvalahjoitustanne vastaan. Tekijänoikeuslaki määrittelee, että elokuvateosta ei saa saattaa yleisön lainattavaksi ilman lupaa. Kirjastoissa lainattavilla elokuvilla tulee olla lainausoikeus, joita myyvät elokuvien välittäjät. Näin ollen kirjasto ei voi antaa lainaksi yksityisen henkilön lahjoittamia elokuvatallenteita. Lainausoikeus on kappalekohtainen, eli esimerkiksi rikkoutuneen levyn tilalle ei voi hankkia korvaavaa kappaletta mistä tahansa.
Alla olevassa linkissä on käsitelty tarkemmin elokuvien kirjastolainaamiseen liittyviä näkökulmia:
http://mediakasvatus.kirjastot.fi/tekijanoikeus/kysy/elokuvien-lainauso…
Taulua kannattaa näyttää taiteen asiantuntijalle. Googleen voi laittaa hakusanaksi taidearviointi. Kannattaa kysyä myös gallerioista. Toinen vaihtoehto on kysyä asiaa Bukowskin tai Hagelstamin huutokaupasta, mikäli aikoo laittaa taulun myyntiin. Heiltä saa ilmaisen hinta-arvion sekä todennäköisesti tiedon taiteilijasta.
Bukowskin huutokauppa
http://www.bukowskis.com/
Hagelstamin huutokauppa
http://www.hagelstam.fi/sumuCMS/sivu/arviot
Helsingin yliopiston Taidehistorian laitokselta valmistui vuonna 1975 pro gradu -tutkielma:
Charles Bassin intendentinkauden alttarilaitteet / Lasse Ojonen
Gradu on mikrotallenteena luettavissa Helsingin yliopiston uudessa Kaisa-talossa:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/kirjasto/ota-yhteyttae/
Tekijänoikeuksien vuoksi kirjasto ei voi valitettavasti skannata tai kopioida nuotteja ja lähettää niitä asiakkaalle. Joitain nuotteja löytyy internetistä, ehkä kannattaa kokeilla hakea. Kaukolainakäytännöistä voi tiedustella paikallisista kirjastoista, en tiedä, onnistuisiko tilaaminen sinne. Nettikirjakauppojen ja -antikvariaattien valikoimiin kannattaa myös tutustua http://www.antikvariaatti.net/type.php?id=5&category=749 .
Hei!
Pirjo Mikkosen kirjassa Sukunimet kerrotaan Suhonen-nimestä seuraavaa:
Viipurin linnassa oli 1500-luvulla asemies nimeltään Maram Suha. Ja Parikkalassa on löytynyt maakirjoista nimi Ifwan Suchojoff, Pielisjärvellä taas Jöns Suhoin. Kyseseessä on siis savokarjalainen nimi, joka on levinnyt 1500-luvun lopulla Pohjanmaalle ja Kainuuseen.
Riikka Pulkkisen uusin teos Vieras on juuri ilmestynyt. Valitettavasti kirja ei vielä tällä hetkellä ole saapunut Helmet-kirjastoihin. Kirjailija on hyvin suosittu, joten kirjan tiedot varmasti ilmestyvät Helmet-tietokantaan lähipäivinä. Tarkkaa ajankohtaa en pysty antamaan. Kannattaa käydä katsomassa Helmet-tietokannasta kirjan tietoja vaikkapa päivittäin. Varauksia kirjaan tulee varmasti runsaasti. http://www.helmet.fi/fi-FI
Tämä on Jukka Itkosen lauluteksti nimeltä Leivonen, jonka on säveltänyt Marjatta Meritähti. Teksti alkaa sanoilla: "Taivas on niin korkea, minä lintu pieni". Teksti löytyy teoksesta Miljoonan markan pakarat sivulta 185.
Tietokantojen mukaan Auguste Villiers de l'Isle-Adamin tuotannosta on suomennettu vain kertomus "Toivokidutus", joka sisältyy kokoelmaan 'Toinen "Hyvää yötä!" : hetki lepoa kunnes nukutte : viidentoista maan kertomuskirjallisuutta 40 kirjailijan edustamana' (toim. V. Hämeen-Anttila, Arvi A. Karisto, 1935).
Alla olevasta linkistä voit tarkistaa teoksen saatavuuden HelMet-kirjastoissa.
Lähteet:
https://finna.fi
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1107597__SVilliers%20de%20…
Sekä Peppi Pitkätossua että Vaahteramäen Eemeliä on lainattavissa useammassakin pääkaupunkiseudun kirjastoista. Seuraavalla HelMet haulla saa esille elokuvien sijaintikirjastot http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__St%3A%28peppi%20pitk%C3%A4to…
Maan alla kasvavien sienten kaivaminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin.
Niiden keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa.
http://www.ess.fi/?article=249385
Hollo, Erkki: Johdatus ympäristöoikeuteen 2009 s.289-293
Löysin Pähkinänsärkijästä englanninkielisen musiikkisadun (kirja ja cd-levy samassa paketissa), mutta en suomenkielistä vastaavaa. Tämän englanninkielisen julkaisun nimi on Nutcracker : an enchanting version of the classic musical story ja se on vuodelta 1997.
Tšaikovskin baletti perustuu Alexandre Dumas vanhemman versioon E. T. A. Hoffmannin sadusta Nussknacker und Mausekönig (suomeksi Pähkinänsärkijä tai Pähkinänsärkijä ja hiirikuningas tai Pähkinän rusentaja ja hiirikuningas). Tämä satu löytyy monesta eri julkaisusta ja myös erillisenä julkaisuna, esim. Hoffmann, E. T. A.: Pähkinänsärkijä, suomentanut Salme Setälä, kuvittanut Matti Kota (Gummerus, 1982). Tarina löytyy myös mm. seuraavista kirjoista:
Davidson, Susanna: Balettiaarre...
On tulossa. Se on tilattu, mutta ei vielä kirjastoissa, ilmestyykin vasta 2.10. Voit varata kirjan, kun kirjan tiedot ja kirjastot, joihin se on hankittu, näkyvät Helmet-verkkokirjastossa:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Varsinaisesti tämän nimistä kirjaa en löytänyt, mutta samanniminen luku sisältyy Lars Westerlundin toimittamaan julkaisuun Ulkomaalaisten sotilaiden lapset Suomessa 1940-1948 Osa II Saksalaisten ja neuvostosotilaiden lapset Suomessa, Norjassa, Tanskassa, Itävallassa, Puolassa ja Itä-Karjalassa.2011. Turun kaupunkirjastossa eikä Vaski-kirjastoissa tätä ei ole, mutta Turun yliopiston kirjastosta sekä Åbo Akademin kirjastosta sitä löytyy.
Se on luettavissa myös internetissä osoitteessa:
http://www.arkisto.fi/uploads/Palvelut/Julkaisut/Ulkomaalaisten_sotilai…
Suomenlinna II:n konepäällikön mukaan vuoden 2011 keskikulutus oli 74,9 litraa tunnissa. Vaihtelu polttoaineen kulutuksessa on suuri ja kulutus riippuu päällikön ajotyylistä. Kesällä kulutus voi olla 50 litraa tunnissa ja talvella jopa 150 litraa tunnissa.
Lähde:
Suomenlinnan Liikenne Oy
