En onnistunut selvittämään, oliko Lapinlahdessa jonkinlainen museohuone. Sen sijaan Aleksis Kiven potilashuonetta siellä ei ollut. Armoitettu Kivi-tuntija Esko Rahikainen vastasi kysymykseen näin:
"Pastori Carl Johan Lindh oli hoidettavana pari vuotta Lapinlahdessa ja parannuttuaan kirjoitti 1874 käsikirjoituksen "Ur en själsörjares anteckningar. I angående sinnesjuka och deras vård". Kirja julkaistiin vasta 1911. Koska Aleksis Kiven oleskelusta sairaalassa oli vain muutama vuosi voi uskoa että seuraava Lindin tieto pitää paikkansa.
Potilaat asuivat kahdessa samansuuntaisessa siipirakennuksessa, joita yhdisti toisessa päässä keskusrakennus, jonka yläkerrassa oli ylilääkärin asunto ja alakerrassa hoitohenkilökunnan asunnot ja sairaalan...
Vihtoriini tarkoittaa "koko- tai puolivillaista alpakkakangasta". Sana on johdettu puolivillaista naisten pukukangasta merkitsevästä vanhasta saksankielisestä sanasta Viktoria tai sen englanninkielisestä vastineesta victoria.
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. V, [teini - vatoa]. Suomalais-ugrilainen seura, 1975
Tuo onnistuu Piki-verkkokirjastossa osoitteessa https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku. Valitse kirjastoksi Oriveden kaupunginkirjasto, aineistolajiksi moniviestin ja kieleksi englanti. Haulla tulee tosin jonkin verran opiskelukirjoja, eikä tuollaisia kaipaamiasi teoksia, joissa olisi kirja ja CD-levy, näyttäisi olevan montaakaan Oriveden kaupunginkirjastossa. Ilman kirjastorajausta saat näkyviin kaikkien Piki-kirjastojen valikoimaa.
Sophie Jordanin Liekki-trilogian ensimmäisen osan kustantajalta Nemolta kerrottiin, että trilogian jatkosta ei ole tietoa.
Lähde:
Kustannusosakeyhtiö Nemo
Ramavit on pohjoismaisen Midsona-yrityksen tuotemerkki. Tuotteen historiasta ei löytynyt tietoa. Ehkäpä yrityksen Suomen toimiston kautta saisi lisätietoa:
http://www.midsona.fi/fi/Yhteystiedot/
Omalla tavallaan Ramavitin pitkästä ja värikkäästä historiasta kertoo älyvapaa luulosanakirja Hikipedia:
http://hikipedia.info/wiki/Ramavit
Etelä-Haagan kirjastossa on palvelusivuston (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/EtelaHaagan_kirjasto/P…) mukaan väritulostusmahdollisuus. Siellä on myös värikopiokone.
Suosittelen yhteydenottoa Mikkelin maakunta-arkistoon (http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/mikkelin-maaku…), jonka vastuualueelle kuuluvat myös luovutetun Karjalan alueiden asiakirjat.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kysyjä ei kerro mitään tekniikasta, jolla radio-ohjelma on nauhoitettu, joten kysymykseen on teknisesti vaikea vastata. Lähtökohtana on kuitenkin pidettävä sitä, että useimmat modernit tallennuslaitteet ovat sellaisia, että tallennuksen siirtäminen jossain yleisessä formaatissa toiseen laitteeseen on aika työlästä.
Olennainen kysymys kuitenkin liittyy siihen, mitä kysyjä tarkoittaa "litteroinnilla". Jos tarkoitetaan ohjelmaa, joka tunnistaa puheen ääni-informaation mukaan ja "kirjoittaa" sen tekstinkäsittelyohjelmaan reaaliaikaisesti, lienee tekniikka vielä suhteellisen alkeellista enkä ainakaan itse tunne tällaisia kuluttajalle suunnattuja ohjelmia (tekstin puheeksi muuttavia lienee paremmin).
Tällainen "sihteerin korvaaja" olisi varmasti...
Varsinkin isot kirjastot on nykyään pakotettu kilpailuttamaan hankintansa ja siitä voi seurata ongelmia ns. suorien ostojen tekemiseen. Periaatteessa ei kuitenkaan ole mitään estettä sille, että tarjoat levyänne kirjastoon. Kannattaa kuitenkin varautus kysymykseen siitä, onko levy ns. kaupallisessa jakelussa. Useimmat kirjastot ostavat levynsä pääosin tietyn vähittäismyyjän kautta myös silloin, kun kilpailutuspakkoa ei ole ollut. Voi siis käydä niin, että jos levyäsi saa kaupan kautta, sitä ei osteta suoraan.
Suurin ongelmasi on kuitenkin tavoittaa ne kirjastot, jotka ehkä levyn voisivat ostaa. Tässä pari vinkkiä. (
1) Pelkkä soitto ei riitä, aniharva ostaa mitään pelkän puhelilmessa kehumisen perusteella.
(2) Jos tavoitteena on ensi...
Koirankasvatusoppaita löytyy kirjastosta paljonkin. Helmet-haun (http://www.helmet.fi/fi-FI) kautta saat niistä luettelon kirjoittamalla hakuruutuun sanat koira kasvatus. Uutuusjärjestykseen luettelon saat, kun haun tehtyäsi klikkaat Vuosi-linkkiä.
Tässä muutamia uusimpia:
- Koira lapsiperheessä / Sanna Karppinen (2013)
- Koirankoulutus : lemmikkisi tarpeiden ymmärtäminen ja oikea hoito / kirjoittanut Julia Barnes (2013)
- Pentuneuvola / Pertti Vilander, Salli Suorsa (2013)
- Kasvata koirasta kunnon kaveri / Noora Valkila (2013)
Alla vielä suomalaisen kouluttajagurun Tuire Kaimion kirja:
- Pennun kasvatus : pennusta kunnon koiraksi / Tuire Kaimio (2009)
Täysin tarkkaa ja varmaa vastausta en kysymykseesi valitettavasti löytänyt. Jyväskylän yliopiston professorin Janne Vilkunan luennon mukaan kuningas Aadolf Fredrik söi päivällistä Hihnalan ja Roukalan majatalojen välissä metsässä Parkhaudan talon vieressä erään kuusen alla vuonna 1752. Paikalle on pystytetty Kuninkaankivi.
https://www.jyu.fi/hum/laitokset/taiku/taiku_opiskelu/kurssit/taip210.p… (s. 113)
Sivulta http://museot.keski-pohjanmaa.fi/himanka/perintoa.htm löysin tiedon, että Kuninkaankivi on Ruotsin kuningas Adolf Fredrikin muistokivi Rautilassa Himangan keskustasta pohjoiseen. Vuonna 1752 kuningas pysähtyi paikalla matkallaan pohjoiseen.
Jos Google Mapsissa https://maps.google.fi/ kirjoittaa hakukenttään "Kuninkaankiven P-alue,...
Tämä Abrahamin operetista Ball im Savoy (Savoijin tanssiaiset) löytyvä laulu "Toujours l'amour" on julkaistu suomenkielisenä versiona (Aina vain rakkaus) kokoelmissa Suuri toivelaulukirja 11 (s. 58) ja 108 kitaralaulua (s. 62), joista jälkimmäisessä on myös ruotsinkielinen teksti. Nämä löytyvät useimmista suomalaisista kirjastoista.
Saksankielisellä tekstillä varustettu nuotti lauluäänelle ja pianolle (Abraham: Paul-Abraham-Melodien : für Gesang und Klavier)löytyy ainakin Kotkan ja Tampereen kaupunginkirjastoista (jälkimmäisen kappale oli lainassa). Todennäköisesti tämä sama nuotti löytyy myös Espoon Sellon kirjastosta (tiedot eivät riitä varmistamiseen).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kirjastoilla on omat vaihtelevat tapansa luokitella kirjoja. Edes esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston sisällä luokat eivät ole yhtenäisiä vaan vaihtelevat kirjastoittain. Usein isoissa kirjastoissa on enemmän kaunokirjallisuuden luokkia kuin pienissä, koska suuressa kirjastossa pienempiinkin luokkiin voi tulla kohtuullinen määrä kirjoja, kun taas pienessä kirjastossa ei muutaman kirjan sisältäviä luokkia välttämättä kannatta luoda.
Kaunokirjallisuuden asiasanasto Kaunokissa (http://kaunokki.kirjastot.fi) ”trillerit” ei ole virallinen asiasana, vaan sen sijaan käytetään termiä ”jännityskirjallisuus” tai ”jännityselokuvat”. Siinä mielessä kyseessä ei ole ”virallinen” termi. Sana ”trilleri” esiintynee kai yleisemmin sellaisissa...
Kysymyksessäsi et tarkoin yksilöi, mitä teoksia tarkoitat. Oletan toivomiesi kirjojen liittyvän Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta vastattyyn kysymykseen "Mistä saisin tietoja Raivolan lastenkodista. Vastauksessa mainituista teoksista: Punaorvot 1918 / Mervi Kaarninen ja Suomen lastensuojelun historia löytyvät Helmet-tietokannasta. Koposten suku 1 ja 2 –kirjat ovat luettavissa Kansalliskirjastossa, jos haluat ne kotilainaan voit ottaa yhteyttä Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalveluun. Kaukopalvelu tilaa kirjat sinulle haluamaasi Helsingin kirjastoon. Kaukolaina maksaa 4 € / kirja. Karjala-lehteä voit käydä kansalliskirjastossa lukemassa mikrofilmimuodossa. Halutessasi voit tilata artikkelin myös Helsingin kaupunginkirjaston...
Hei,
kiitos kysymyksestäsi ja pahoittelut, että jouduit odottamaan vastausta. Syksyllä tehdyn järjestelmämuutoksen takia, muutamat palvelumme ovat olleet tauolla ja herättelemme niitä taas.
Pyrimme jatkossa ottamaan uutuusluettelon kerran kuukaudessa. Uutuusluettelot ovat luettavissa nettisivuiltamme: http://www3.jkl.fi/kirjasto/uutuus/uutuus.htm
Lezginka-kappale sisältyy Rubinsteinin oopperaan Demoni. Esitys löytyy Youtubestakin hakusanoilla Lezginka ja Rubinstein. Äänitettä oopperasta ei ole Satakirjastoissa.
Runon nimi on Annelin jouluaatto ja se löytyy lehdestä Koti : Kotikasvatusyhdistyksen äänenkannattaja 1932 nro. 11-12 sivu 370. Kirjoittajan nimimerkki on L.L.
Helmet-haun (http://www.helmet.fi/fi-FI) kautta löytyy muutama kirja, joissa käsitellään mm. jäänmurtaja Wäinämöistä:
- Raakaa voimaa : suomalaisen jäänmurtamisen tarina / Ari Turunen & Petja Partanen
- Jääsaarron murtajat : Suomen talvimerenkulun historiaa / Henrik Ramsay
- Leijonalippu merellä / toimittanut Visa Auvinen
Kirjat löytyvät hakusanalla jäänmurtajat. Niiden joukosta Wäinämöistä käsittelevät löytyvät vain kirjoja selaamalla. Asiasanoitus ei valitettavasti ole niin yksityiskohtainen, että laivojen nimetkin olisi mainittu.
Entisajan lapsuudesta Helsingissä eri vuosikymmeninä kerrotaan Maija Larmolan kirjoittamassa ja Leena Lumpeen kuvittamassa lasten tietokirjasarjassa Kukkalan kortteli :
Kukkulan kortteli, kaupungin kaksi vuosisataa
Kesätukka ja muita juttuja Kukkulan korttelista
Monosukka ja muita juttuja Kukkulan korttelista
Jenkkikassi ja muita juttuja Kukkulan korttelista
Tiikerihevonen ja muita juttuja Kukkulan korttelista
Irmeli Sandman-Liliuksen lastenkirja Muukalaiskadun satuja sijoittuu 1940-luvun Helsinkiin.Elisabeth Ahon tyttökirjassa Aadan aikaikkuna Aada pääsee 1960-luvulle.
Jalmari Finnen Kiljusen herrasväki seikkailee Helsingissä ainakin tarinassa Kiljuset Helsingissä. HelMet-kirjastoista löytyy myös dvd:nä 1981 valmistunutta...
