Sana muffinssi pohjautuu englannin kielen monikolliseen muotoon muffins. Sanassa muffinssi on siis monikon s-tunnus kahdentuneena ja lopussa loppuvokaali i.
Yksikössä tämä leivonnainen on englanniksi muffin. Kun siihen lisätään suomen kielessä loppuvokaali i, saadaan Suomen kielen perussanakirjan suosittelema muoto muffini.
Lainakielen monikkomuodosta muodostettuja sanoja on suomen kielessä muitakin. Vakiintuneita sanoja ei ole lähdetty muuttamaan: puhumme esimerkiksi shortseista (tai sortseista) emmekä yksikkömuotoon pohjautuen shorteista.
Lisää tietoa aiheesta Kotimaisten kielten keskuksen sivulta:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1170
Sukunimi Sainio voitaneen lukea kuuluvaksi niihin uusiin nimiin, joita otettiin käyttöön kansallisuusaatteen alullepaneman 1800-luvun jälkipuoliskon ja 1900-luvun alun sukunimien suomalaistamisen yhtyedessä. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan nimeä on otettu runsaasti käyttöön erityisesti maamme lounaisosassa vuonna 1906, jonkin verran myös Itä-Suomessa.
Sainiota muistuttavia nimiä on kirjattu eri puolilla Suomea jo 1400- ja 1500-luvuilla (Saynyola, Sainoin), mutta Sainio-muodossa siitä tunnetaan esiintymiä vasta 1800-luvulta. Haukiputaalta on kirjattu Abr: Johs: Sainio vuonna 1844. Varhaisimpia nimensä Sainioksi suomentaneita oli vuonna 1876 porilainen Frans Viktor Sillberg (s. 1852).
Sana "sainio" kuuluu...
Kirjastot säilyttävät aikakauslehtien vanhoja numeroita ja monet kirjastot lainaavatkin. Kirjastoissa voi myös kopioida kirjaston kirja- ja lehtiaineistoa omaan kiäyttöön.
Souvari on sekatyöläisen, päiväläisen (päiväpalkalla työskentelevän henkilön) tai kulkurin nimitys pääasiassa suomen kielen lounaismurteissa. (Lähde: Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja. 3: R-Ö / Ulla-Maija Kulonen, päätoimittaja ... et al.)
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-teoksen (Otava 2000, s. 730) mukaan nimi Vaskelainen "on asukkaannimijohdos Metsäpirtin kylännimestä Vaskela, johon ilmeisesti sisältyy sukunimi Vaski (häv.) tai Vasko (< miehennimi Vaska, Vaske, Vaskoli < ven. Vashka, Vasili < kreikan Basileios). Nimi on tunnettu Metsäpirtin lisäksi Raudussakin".
Siihen, kauanko nimi on ollut käytössä, ei löydy täsmällistä vastausta. Asiakirjoissa on esiintynyt nimi Waski vuonna 1668 Raudussa sekä Waskelain vuonna 1772 Saukossa.
Lahden kaupunginkirjastolla on käytössä palvelu, jolla asiakas saa eräpäivämuistutuksen sähköpostiin (maksuton) tai tekstiviestillä (0,30€/viesti). Palvelun saa käyttöönsä ottamalla yhteyttä kirjastoon tai kirjastossa paikan päällä.
Naisilla on monissa kulttuureissa kautta historian ollut pidemmät hiukset kuin miehillä, mutta he ovat usein peittäneet hiuksensa häveliäisyyssyistä, etenkin mentyään naimisiin. Kristillinen käsitys siitä, että lyhyt tukka sopii miehille ja pitkä naisille, on peräisin Raamatusta Paavalin 1. korinttolaiskirjeestä.
Ensimmäisen maailmansodan aikoihin länsimaissa tuli vallalle tapa, että miehellä on lyhyt tukka. Miehillä pidettiin lähes ainoana soveliaana sellaista hiustyyliä, jossa korvat jäivät paljaiksi eivätkä hiukset ulottuneet takaa kauluksen päälle. Otsahiustenkin tuli mielellään olla taaksepäin kammatut.
Kirjastojen yhteistietokanta Melindasta vot valita tarkennetun haun ja hakutyypiksi asiasanahaun
http://melinda.kansalliskirjasto.fi
Yhdeksi asiasanaksi voit laittaa pro gradu ja muita asiasanoja voit etsiä täältä:
http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa
Arto on kotimainen artikkeliviitetietokanta:
https://finna.fi
Lahden kaupunginkirjaston LASTU-verkkokirjaston internetosoite on lastukirjastot.fi. Sivun oikeassa yläkulmassa on Kirjaudu sisään -kohta, jonka takaa näet omat lainat, varaukset, maksut ja voit uusia lainasi.
Sisäänkirjautumiseen tarvitset kirjastokortin numeron ja siihen liittyvän nelinumeroisen PIN-koodin. Ensimmäisellä kerralla verkkokirjastoon sisään kirjautuessa on luotava ns. käyttäjätili, mikä tarkoittaa käytännössä, että luot itsellesi käyttäjänimen ja keksit siihen liittyvän salasanan. Jatkossa voit kirjautua verkkokirjastoon joko kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla tai vaihtoehtoisesti käyttäjätunnuksella ja salasanalla.
Tässä linkki ohjeisiin:
http://cslibrary.lastukirjastot.fi/106355/fi/articles/ohjeita
Jos tilin...
Kehottaisin teitä ottamaan yhteyttä Suomen Sukututkimusseuran kirjastoon joka sijaitsee Liisankadulla Helsingissä. Kirjaston kotisivun osoite on www.geneaologia.fi ja sähköpostisoite kirjasto@geneaologia.fi.
Tiirikainen-sukunimi on pääasiassa savolainen. Tiirikaisia on myös jonkin verran Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Nimien Tiirikainen, Tiiri ja Tiirikka taustalla on alasaksalainen Theodericus-nimen yksi lyhentymä Didrik. Theodericus-nimen muita lyhentymiä ovat mm. Dietrich ja Dirik. Nämä ja niiden muunnelmat (myös esim. Tiilikka) ovat levinneet Baltiaan sekä Skandinaviaan ja Suomeen 1000-luvun ensimmäisinä vuosisatoina.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja / sukunimet: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, 1988.
Katso myös Suomen sukututkimusseuran artikkeli Dietrich-nimestä: http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36gs.htm
Kirjastossa käyttössä oleva MOT-sanakirja kertoo, että brittienglannissa rinnakaisluokasta käytetään termiä ”parallel class” ja amerikanenglannissa ”parallel grade”. Rinnakkaisluokkalaiselle ei löydy ihan suoraa vastinetta, mutta englantia hyvin taitava kollegani ehdotti termiä ”a classmate from a parallel class / grade”.
Kerttu Piskosen suomentamassa Eemeli ja pikku Iidan metku -kirjassa (WSOY, 1985) Kissankulman vihaisen pässin nimi on Jaara. Syvä vesikuoppa, jossa Eemeli ja Iida tapasivat uittaa kaarnaveneitä, oli ristitty Attilantiksi.
Pekka Tarkan teos ”Suomalaisia nykykirjailijoita” (Tammi, 2000; 6. uud. laitos) antaa ainakin jonkinlaisen vastauksen tähän, vaikka se ei olekaan enää aivan tuore. Toisaalta asia riippuu myös siitä, keneltä kysyy: Tarkan mielestä merkittävät kirjailijat saattavat olla jokseenkin erilaisia kuin vaikkapa fantasiakirjallisuutta tuntevan asiantuntijan. Siksi kysymykseen on vaikea vastata tyhjentävästi.
Dekkarikirjailijoita Tarkka ei ole kelpuuttanut mukaan kuin pari, mutta esimerkiksi Suomen dekkariseuran Vuoden johtolanka -palkinnon saaneiden listaa tutkimalla saa jonkinlaista käsitystä, keitä dekkaristeja on arvostettu. Lista löytyy osoitteesta http://www.dekkariseura.fi/jl_jlangat.html.
Yksi tapa tarkastella asiaa on katsoa Suomen...
Koiran saappaat, Harakan tossut, Karhun yskä ja Kanaperhe matkustaa ovat kaikki peräisin Nanny Rantamäen ohjelmistokirjasta Harakan tossut (Lasten keskus, 1986).
Kirjassa on kaikkiaan parisenkymmentä runoa ja niihin liittyvää virikeaineistoa: leikkejä, satuvoimisteluohjeita, luku- ja kuunteluvirikkeitä, askarteluvihjeitä, näytelmiä jne.
Etsimäsi kirja voisi olla Britta-Lisa Joutsenen Taivas, mikä sisar! -nuortenromaani. Kirja ilmestyi vuonna 1969 Nuorten toivekirjastossa. Kirjassa amerikkalainen Kati (Cathy) ei tosin tule Suomeen vaihto-oppilaaksi vaan isänsä pitkän työreissun takia. Hän tulee professori-isänsä tuttavan perheeseen ja perheen tyttären Anjan seuraksi. Perhe ei asu Turussa vaan Jyväskylässä, mutta kirjassa seikkaillaan kyllä Turussakin. Kati ostaa pakkasten tullessa supilakin, vaikka myyjä sanoo hatun olevan miesten malli. Kati on reipas ja rohkea ja opettaa Anjallekin itsevarmuutta.
Kirjasta kerrotaan myös kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammossa:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au85e8e7a2-a0d0-4da6-8861-95…
