Omaperäisyys on kirjallisuudessa kuten kaikilla muillakin luovuuden aloilla varsin harvinaista, pääosa kirjallisuudestakin nojaa vahvasti aiempiin ideoihin. Jos omaperäisyyttä voisi jollain yksinkertaisella tavalla hankkia, maailma olisi sitä varmasti pullollaan. En usko, että kaipaamaasi vinkkiä on kenelläkään tarjolla, koska emme edes tiedä, mistä aidosti omaperäiset ideat syntyvät.
Mutta lienee yleinen kokemus fiktion kirjoittajilla, että vain kirjoittamalla paljon löytyy myös niitä omaperäisyyden helmiä. Jokaisen julkaistun tarinan rinnalla on tuhansia pöytälaatikkoon jääneitä. Siksi ei kannata masentua vaan tehdä töitä eli kirjoittaa.
Sekin kannattaa muistaa, että maailmassa on paljon kirjallisuutta, jota luetaan mielellään, vaikka...
Vastaavaa nimitystä miespuoliselle opettajalle ei ole. Kollegani, joka on käynyt koulunsa Ruotsissa, kertoi, että naisopettajia kutsutaan sanalla fröken, mutta kun miesopettajaa puhutellaan, käytetään opettajan etunimeä. Toki myös naisopettajia voi kutsua etunimellä.
Opettajien - niin naisten kuin miesten - ammattinimikkeet ovat lärare, förskolelärare tai barnskötare. Näitä sanoja ei kuitenkaan käytetä silloin kun oppilas puhuttelee opettajaa.
Jos kysyjä tarkoittaa kysymyksellään sitä, mitä käsitteellä "fantasia" tarkoitetaan kirjastomaailmassa ja taiteiden luokituksessa, vastaus voisi olla "fiktiivisen ilmaisun laji, jossa todellisen maailmamme luonnonlait eivät rajoita olioiden ja tapahtumien valikoimaa". Rajanveto on aina ongelmallista, mutta yleisesti varmaan ajatellaan, että jos päähenkilöllä on esimerkiksi tieteelle tuntemattomia "taikakykyjä", liikutaan heti fantasian puolella, vaikka tapahtumat sinänsä olisivat arkimaailmaa. Eri taiteenlajeissa fantasian ulottuvuuksia on sovellettu laajasti ja monipuolisesti.
Jos kysyjä tarkoittaa yleisemmin sanan fantasia suomenkielistä vastinetta, se on "mielikuvitus".
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kansallisdiskografia VIOLA ei tunne yhtään "Korpin polkka" -nimellä liikkuvaa esitystä, mutta muodolla "Korpin polska" löytyy kaksi äänitystä. Ensimmäinen löytyy Seurasaaren Pelimannien LP-levyltä "Jalalla koreasti" (Finnlevy p1971 SFLP9514), joka löytyy ainakin HelMet-musiikkivarastosta ja josta sen voi tilata.
Toinen, todennäköisesti erittäin hankalasti tavoitettava versio on vuonna 2004 julkaistulla C-kasetilla "Kittilän kesäpäivien kansantanssiohjelman musiikki".
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Olisikohan kyseessä kenties kirja Iris Palosaari : auttajana kahden maailman välissä (Hullu Poro, 2009).
"Vuosikymmenet kätilönä Kittilän kairoilla toiminut Iris Palosaari on aina omannut hyvät suhteet henkimaailmaan. Auttajana kahden maailman välissä pohjautuu hänen henkimaailmasta vastaanottamiinsa viesteihin ja ihmisten auttamiseen niiden avulla. Kätilön työssään Iris joutui usein yksin vaikeiden asioiden eteen. Kun omat voimat eivät riittäneet, hän kääntyi Jumalan puoleen ja pyysi apua, ja sai kokea, kuinka näkymättömät auttajat tukivat häntä työssään. Hän oppi luottamaan vaistoihinsa ja toimi niiden mukaan, ja näin hänelle kehittyi pikkuhiljaa parantajan ja näkijän lahja." (kuvailu kustantajan verkkosivulta)
Valitettavasti näistä yhtyeen kappaleista ei ole julkaistu nuottia. Jos tarve on erittäin kova, voi aina yrittää lähestyä yhtyettä itseään ja kysellä suoraan. Haloo Helsinkiin saanee yhteyden Sonyn kautta ainakin: http://www.sonymusic.fi/artistit/kotimaiset-artistit/haloo-helsinki/
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Verkkonäyttelyn valokuva-aineisto kuuluu Oulun yliopiston kirjaston erikoiskokoelmiin. Voit lähettää kysymyksesi esimerkiksi osoitteeseen kirjasto.kokoelmat@oulu.fi
http://www.oulu.fi/kirjasto/node/6855
Hei!
Nyt en osaa sanoa, miksi verkkokirjastomme näyttää sinulle kummallista varausnumeroa. En pääse katsomaan tietojasi verkkokirjastoon.
Sitä vastoin katsoin varauksesi virkailijoiden käytössä olevasta järjestelmästä ja siellä näkymä on ihan kuten pitää. Olet tehnyt seutuvarauksen kertomaasi kirjaan ja olet varausjonossa sijalla 1.
Pahoittelen tapahtunutta!
Selvittelin asiaa, ja Internetissä on tosiaan hyvin vähän osumia termillä ”mikrotarina”. Osoitteesta https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/37177/978951394499… löytyvässä opinnäytetyössä viitataan termin yhteydessä David M. Bojen teokseen ”Narrative Methods for Organizational and Communication Research”. Siitä paljastuu, että suomennos on englaninkielisestä termistä ”microhistory”, joka taas on peräisin italiankielisestä termistä ”microstoria”. Suomeksi kai yleensä siitä käytetään termiä ”mikrohistoria”.
Pääsykoetta tarkemmin tuntematta on vaikea ottaa asiaan kantaa varmasti, mutta voisiko kysymys olla juuri mikrohistoriasta? Mikrohistoriaa käsitellään monissa kansatieteen teoksissa, esimerkiksi Matti Peltosen kirjassa ”...
Suomen lehdistön historian (Kuopio : Kustannuskiila, 1988) osiin 5 - 7 sisältyvän hakemiston mukaan tällaisia lehtiä olisivat voineet olla esim.
Heinolalainen 1922- (Heinolassa; liittyi 1942 Itä-Hämeeseen)
Itä-Häme (Lahdessa 1927-1928, Sysmässä 1929-1942)
Keskisuomalainen 1917- (Jyväskylässä)
Sisä-Suomi 1923- (Jyväskylässä)
Työn Voima 1906- (Jyväskylässä)
Etelä-Suomen Sanomat 1914- (Lahdessa)
Lahden Sanomat 1927-1931 (Lahdessa)
Lahden Ympäristön Kunnallislehti 1924-1925 (Lahdessa)
Lahti 1905- (Lahdessa)
Länsi-Savo 1889- (Mikkelissä)
Mikkelin Sanomat 1895- (Mikkelissä)
Suursavolainen 1921-1932 (Mikkelissä)
Vapaus 1906- (Mikkelissä)
Buddhalaisuuteen olennaisesti kuuluva käsite "dukha" käännetään usein sanalla kärsimys. Juuri dukhan ongelma järkytti Buddhan hengelliseen etsintään.
Dukha kattaa suuren kirjon psykologis-emotionaalisia tiloja, alkaen lievästä tunteesta että kaikki ei ole kohdallaan aina intensiiviseen fyysiseen ja henkiseen kipuun asti. Sen voi myös ajatella tarkoittavan ettei maailmassa ole mitään pysyvää rauhaa tai lepoa, että olemme aina paineen alaisia ja alttiina häiriöille.
Dukha on ongelmallinen - sille on tehtävä jotain. Jos todella haluamme ratkaista ongelmamme, meidän on avauduttava ja tietoisesti hyväksyttävä kärsimyksen todellisuus sellaisena kuin se ilmenee fyysisesti, emotionaalisesti, henkisesti, hengellisesti, tässä ja nyt. Kärsimyksellä...
Luulisin, että kyseessä on Oulun metropoliitta Panteleimonin kirja Murha kirkonkylässä. Sen on julkaissut Myllylahti 2011. Panteleimonilta on ilmestynyt 2013 Murha näyttämöllä, myös Myllylahden kustantama.
Boswellin teos on julkaistu lyhennelmänä nimellä ”Tohtori Johnsonin elämä” (Tammi, 1970). Teoksen on suomentanut ja lyhentänyt Jouko Linturi. Kaipaamasi sitaatti löytyy suomennoksen sivulta 193, ja Linturi on sommitellut sen suomeksi seuraavasti:
”Laiva on vankilaakin pahempi paikka. Vankilassa on ilma raikkaampaa, seura parempaa; kaikkinaiset elämän mukavuudet monipuolisempia; ja laivassa on lisävikana sekin, että purjehtija on aina vaarassa. Miesten miellyttyä merielämään ei heistä ole enää maakravuiksi.”
Uudissanaa äärevä käytetään asioista ja ilmiöistä, joiden ääripäät poikkeavat jyrkästi toisistaan. Sana näyttää kotiutuneen erityisesti ilmasto- ja ilmastonmuutosaiheiseen keskusteluun. Puhutaan esimerkiksi "äärevästä ilmastosta".
http://www.kotus.fi/?s=4116#Muotiajamuitailmiit
http://urbaanisanakirja.com/word/aareva/
Valitettavasti mitään kysymistäsi kirjoista ei näytä edes julkaistun äänikirjoina, joten niitä ei ole meidän kokoelmissammekaan. ”Akatemiasta markkinapaikalle : johtaminen ja markkinointi aikansa kuvina” tosin löytyy HelMet-kirjastoista e-kirjana osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/record=b2142039~S9*fin, mutta siitä ei liene apua, jollei sinulla ole erityistä puhesyntetisaattoria, joka pystyisi lukemaan e-kirjoja ääneen.
Hei!
Valitettavasti runoon ei löytynyt tekijää. Laitoin sen myös valtakunnalliseen kyselyyn, mutta en saanut vastausta. Tyyli on aikaa ennen modernismia, eli viisikymmentälukua. Loppusoinnut ja sanavalinnat viittaavat siihen.
Hei,
lapsille soveltuvia historiallisia romaaneja on kysytty ennenkin tässä palvelussa, joten ensiksi linkitän ne vastaukset tähän, jos niistä olisi apua tähänkin tilanteeseen:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=b1c4f678-7925-497…
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=93a39b1f-e8d2-49d…
Tein myös haun Keski-verkkokirjastossa 2000-luvulla ilmestyneistä nuorten historiallisista romaaneista. Hakutulosta voit selailla täältä: http://bit.ly/Pirgbz
Tulosjoukosta poimisin Raili Mikkasen ja Maijaliisa Dieckmannin. Esim. Dieckmannin Aleksis Kiven ja Sakari Topeliuksen lapsuutta käsittelevät kirjat tai Mikkasen romaani Aino Kallaksen nuoruudesta tukisivat hyvin kirjallisuuden opetusta. Tosin jos kaipaa seikkailuja...
Runoilija William Ernest Henleyltä ei ole suomennettu yhtään runokokoelmaa (Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica: https://finna.fi Antologioissa tai lehdissä ei ilmeisesti ole myöskään julkaistu yksittäisiä runoja (Lähde: Runotietokanta Linkki maailman runouteen: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/)
Runo on antanut nimen Clint Eastwoodin elokuvalle Invictus - voittamaton, mutta nimeä lukuun ottamatta runoa ei ilmeisesti ole elokuvaan suomennettu: http://nyt.fi/a1353034992395
Runo löytyy kuitenkin suomennettuna netistä:
http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=William_Ernest_Henley&diff=pr…
Suomentajaksi on merkitty Mark Sawalha. Suomennos ei kuitenkaan ole aivan sama kuin kysymäsi. Kysymäsi suomennos löytyy...
Mikäli asiakastietoihisi on liitetty sähköpostiosoitteesi, saat tiedon saapuneesta varauksesta sähköpostitse. Mikäli tietoihisi ei ole liitetty sähköpostiosoitetta, tieto varauksen saapumisesta noutokirjastoon tulee kirjeellä.
Voit myös tietysti itse tarkistaa HelMet-verkkokirjastosta omista tiedoistasi, onko varauksesi jo "odottaa noutoa" -tilassa. HelMetin tieto on täysin ajantasainen. Sähköpostiviesti tulee seuraavana aamuna ja kirje vasta muutaman päivän kuluttua siitä, kun varauksesi on käsitelty saapuneeksi noutokirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
