Psykiatri, kirjailija ja muusikko Claes Andersson kertoo teoksessaan Jokainen sydämeni lyönti - merkintöjä elämästäni (2009) kirjoittaneensa Unkarin kansannousuun liittyen ensimmäisen poliittisen runonsa "Jossakin teloitetaan kaksikymmentäneljä opiskelijaa". Alkukielisessä teoksessa Varje slag mitt hjärta slår - anteckningar från mitt liv runon nimi on "Nånstans arkebuseras tjugofyra studenter".
Sitä, onko runo joskus julkaistu, hän ei kerro. Pikaisella läpisilmäilyllä runo ei ole ainakaan hänen ensimmäisissä runokokoelmissaan, emmekä onnistuneet muidenkaan lähteiden kautta sitä löytämään. Anderssonin ensimmäinen runokokoelma, Ventil, julkaistiin 1962, jolloin kysymäsi runon kirjoittamisesta oli jo kuusi vuotta.
Koko kehoa ei ole mahdollista vaihtaa eikä siis uusia osia ostaa, mutta monien ruumiinosien, esim. hampaiden, elinten tai raajojen, korvaaminen uusilla on mahdollista jo nyt.
Kehitys etenee tässä asiassa nopeasti. Maaliskuussa 2106 Yle uutisoi näin: "Lähes koko ihmisen voi jo korjata varaosilla – pään siirtokin ehkä onnistuisi, mutta millaisin tuloksin?" Alla linkki uutiseen:
https://yle.fi/uutiset/3-8711649
Ihmisen varaosia valmistetaan mm. 3D-tulosteina. Aiheesta on tehnyt väitöskirjan Aalto-yliopiston tutkija Mika Salmi. Alla linkki Tek-verkkolehden uutiseen aiheesta:
https://lehti.tek.fi/tekniikka/ihmisen-varaosia-3d-tulosteena
Nyt ei meidän kirjastolaisten ammattitaito riitä. Laitan kysymyksen kansalliselle tietolistalle jos sitä kautta löytyisi vastaus. Aiheen perusteella mietimme, ettei kuulosta kovin seitsemänkymmenlukulaiselta vaan voisi olla joku vanhempi kertomus, josta on otettu vaikkapa uusi painos 1970-luvulla. Toivotaan että tieto vielä löytyy.
Etsitty kirja on salanimen Abacus taakse kätkeytyneen kirjoittajan Viimeinen auringonnousu (Pilot-kustannus, 2007).
"Maailman rikkain ihminen, George Giant I, rakennuttaa valtavaa moottoritietä U.S.A:n itärannikolta länsirannikolle. Tienteko sujuu kuin rasvattu salama halki mantereen, kunnes Kalliovuorilla alkavat vaikeudet. Pahaksi onnekseen multimiljardööri aikoo tehdä tunnelin läpi vuoren, joka sattuu olemaan maailman häijyimmän noidan, KiviKovan, koti..."
Tampereen luontokoulun sivuilla tekstin tekijäksi mainitaan Astrid Neeme:
http://luontokoulu.blogit.tampere.fi/kissanmaan-veso-2-9-2009/
Neemen ainoassa julkaistussa teoksessa Rytmit sinussa ja luonnossa (1999) tekstiä ei kuitenkaan ole.
Sytyke-lehdessä, jossa teksti on julkaistu, kerrotaan, että teksti on julkaistu Ratke-lehdessä 20.1.1997. Ratke-nimistä lehteä ei lähteidemme mukaan kuitenkaan ole olemassa, vaan kyse lienee ratkaisu- ja voimavarakeskeisen kulttuurin lehdestä nimeltä Ratkes:
http://www.ratkes.fi/lehti
Vuoden 1997 Ratkes-lehtiä on vain joidenkin yliopistokirjastojen kokoelmissa, joten valitettavasti emme voineet tarkistaa, onko tekstin kirjoittaja todella Astrid Neeme.
Kyseessä lienee Maria Lähteenmäen teos Maailmojen rajalla: Kannaksen rajamaa ja poliittiset murtumat 1911-1944. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Hämeenlinna 2009.
Tutkimus käsittelee Kannaksen ja erityisesti Terijoen aluetta ja sen ihmisten arkisia valintoja poliittisesti jännittyneessä tilanteessa. Maria Lähteenmäki on arktisten alueiden ja Suomen historian professori Itä-Suomen yliopistossa. Hän on myös Pohjoismaiden historian dosentti Helsingin yliopistossa.
Kahden tai kolmen etunimen antaminen on tapa, jolle ei oikeastaan ole mitään varsinaista syytä. "Nykyisin lapsille annetaan vähintään kaksi etunimeä. Tämä on meistä aivan luonnollista, sillä vanha yksinimisyys on käynyt yllättävän harvinaiseksi. Moninimisyys on kuitenkin aiemman käytännön näkökulmasta kummallista. Ihmisille on nimittäin kaikissa kulttuureissa aiemmin annettu seremoniallisesti vain yksi nimi. -- Perinteiseen yksinimisyyteen tottuneista on varmaan aluksi tuntunutkin aika oudolta, että yksi ihminen saa kaksi nimeä", nimistöntutkija Eero Kiviniemi kiteyttää tämän asian kirjassaan Suomalaisten etunimet (SKS, 2006).
Kiviniemi jäljittää usean etunimen antamisen ylempiin yhteiskuntaluokkiin ja barokin tyyli-ihanteisiin. Uusi...
Paksuimmasta kirjasta on palvelussa kysytty ennenkin. Tässä aiempi vastaus:
"Guinness Wolrd Recordsin mukaan maailman paksuin kirja on vuonna 2009 julkaistu The Complete Miss Marple, johon on koottu kaikki Agatha Christien Miss Marple -romaanit ja -novellit yksien kansien väliin. Kirjassa on 4032 sivua ja se painaa noin 8 kiloa. Siitä otettiin 500 kappaleen painos.
Iowan yliopiston kirjastom sidontaosastolla valmistettiin vuonna 2011 peräti 10000-sivuinen kirja, jonka kirjoitti runoilija Dave Morice satapäiväisen runomaratonin aikana. Kirja on yksittäiskappale."
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=6318ab35-58…
Enten tekstiä voisi olla juuri tässä The Complete Miss Marple -teoksessa.
Ensimmäiset runot ovat...
Siirtolaisuusinstituutista pyydettiin ottamaan yhteyttä suoraan heihin. Tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaaren puh. on 040-627 9816 ja sähköpostiosoite jouni.korkiasaari@utu.fi
http://www.migrationinstitute.fi/fi/tietopalvelut/kirjasto
Jos sinulla on vanha kirjastokortti, voit käydä hakemassa uuden kirjastostasi. Verkkokirjastoon kirjautumiseen tarvitset kirjastokortin tunnuksen, joka löytyy kirjastokortista viivakoodin alapuolelta, ja lisäksi tunnusluvun (PIN). Tunnusluku on nelinumeroinen koodi, jonka saat myös kirjastostasi.
Tämän runon on kirjoittanut Lauri Hannikainen (1889-1921), ja se sisältyy hänen romaaniinsa Erakkojärveläiset : palanen saloelämää (Otava, 1918). Pilot-kustannus on julkaissut kirjasta uuden painoksen vuonna 2008. Siitä runo löytyy sivuilta 65-67. Kirjassa sillä ei ole nimeä, se alkaa: "Hämärtyi jo syksyilta, aurinkoinen verkallensa painui harmaan salon taa". Runossa on yhdeksän säkeistöä.
Runon on säveltänyt Lauri Hannikaisen veli Väinö Hannikainen (1900-1960). Yksinlaulunuotti (lauluääni, piano, sanat suomeksi ja ruotsiksi) on julkaistu nimellä Karhunpoika, op. 10 (Fazerin musiikkikauppa, 1935, 7 sivua).
Runo löytyy lyhennetyssä muodossa nimellä Laulu sairaasta karhunpojasta Lauri Parviaisen toimittamasta Koulun laulukirjasta, ainakin...
Etsimäsi kirja voisi olla Jenni Selosmaan Kukkaron kuningatar : kahdeksan askelta taloudelliseen hyvinvointiin (Atena, 2017). Alla olevasta linkistä voit lukea kirjan kuvauksen. Teosta on Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta siitä on tällä hetkellä varausjono.
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789523003156&q…
http://www.helmet.fi/fi-FI
Oletan nyt, että kyseinen vero on osakkeiden myynnistä maksettu luovutusvoittovero. Luovutusvoitto eli tuttavallisemmin myyntivoitto lasketaan tällaisella kaavalla:
luovutushinta – (hankintameno + varainsiirtovero) – voiton hankkimisesta koituneet menot = myyntivoitto
Myyntivoitto on pääomatuloa. Pääomatuloveroprosentit eri vuosille voit löytää esimerkiksi Veronmaksajat- sivuston lopussa olevasta taulukosta.
https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Tuloverot/Tuloveroperusteet…
Voit maksamasi veron perusteella päätellä, mikä on ollut alkuperäinen myyntivoittosi. Tästä ei tietysti voi vielä suoraan päätellä kuinka paljon Nokian osakkeita olet omistanut. Myyntivoittosi kun on riippunut osakkeiden arvosta silloin kun olet hankkinut ne,...
Hei!
Mukava kuulla, että soturikissa kerho on ollut kiinnostava. Kerho jatkaa Tikkurilan kirjastossa syksyllä, tarkka aikataulu ei ole vielä tiedossa. Voit kysyä asiasta elokuun loppupuolella numerosta 0983923973.
Vuonna 1958 julkaistun Artturi Virtasen Suomen kirjakaupan ja kustannustoiminnan vaiheita -kirjan mukaan Kuopiossa toimi tuolloin seuraavat kirjakaupat:
- P. Ashanin vuonna 1847 perustama kirjakauppa P. Aschan & Co, joka useiden omistajavaihdosten kautta oli libristi Selim Kastegrenin omistuksessa vuoteen 1934 asti, ja seuraavasta vuodesta alkaen siirtyi opettajien yhtymälle Kallan Kirjakauppa Oy:lle.
- Vuonna 1882 perustivat U. V. Telen ja B. Granit kirjakaupan toiminimellä U.V. Telen & Co. Myöhempiä omistajia oli useita. Vuonna 1930 osakkaaksi ja myöhemmin pääosakkaaksi tuli Armas Salla, ja kirjakaupan nimeksi Savolan Kirjakauppa Oy.
- Vuonna 1924 Ida Pelander perusti kirjakaupan toiminimellä Uusi paperi- ja Lähetyskirjakauppa...
Vuosikirjan (toimittaja: Lauri Leppänen,
Helsingin pitäjän kotiseutu- ja museoyhdistys) artikkeli on vuosikirjan sivuilla 28-30. Siinä on myös tällainen maininta: Lyhennelmä Ursula Pohjolan-Pirhosen kirjoituksesta.
Solveig von Schoultzin Krukan ilmestyi alun perin vuonna 1952 julkaistussa kokoelmassa Allt sker nu. Helena Anhavan suomentama Ruukku sisältyy Schoultzin valittujen runojen kokoelmaan Puitten takaa kuulee meren (WSOY, 1991; toinen, täydennetty laitos 1999).
Selma Lagerlöfin Meli Gerda Tirenin kuvittamana vuodelta 1909 löytyy kyllä Frank-monihaulla joistakin kirjastoista. Jos haluatte kaukolainata teoksen jättäkää kaukolainapyyntö lähimpään kirjastoon. Useimmissa kirjastoissa teos on saatavana vain lukusaliin luettavaksi. Jos haluatte ostaa kirjasen omaksi, sitä löytyy esim. pohjoismaisesta verkkoantikvariaatista Antikvariat.net http://www.antikvariat.net/get/search.cgi?post alkaen 13 euroa.
