Helsingin työväenopiston opiskelijat ovat maalanneet sähkökaappeja useammallakin kurssilla työväenopiston 100-vuotisen historian kunniaksi. Helen Sähköverkko oli mukana projektissa. Niitä ovat maalanneet myös muiden oppilaitosten opiskelijat, jotka eivät liity tähän projektiin.
Työväenopiston mukaan listaa tai tietoa tekijöistä ei ole koottu. Alla on linkki uutiseen työväenopiston projektista:
https://www.helen.fi/uutiset/2015/uutta-taidetta-helsingin-sahkonjakokaappeihin/
Alla myös linkki karttaan, josta löytyvät työväenopiston maalaamien sähkökaappien sijainnit. Töölönlahdella ei ole yhtään, joten muistamasi kaappi on jonkun muun maalaama:
https://www.google.com/maps/d/viewer?mid=1C9HOX534c8O0AEB4ihN6WaT4Zu0&ll=60....
Oikeusministeriön määräyksessä Lautamieskustannusten suorittaminen https://www.finlex.fi/data/normit/10030/lautamieskustannusten_suorittaminen.pdf sanotaan näin:
Oikeusministeriö päätti vahvistaa käräjäoikeuden lautamiehelle valtion varoista
suoritettavien palkkioiden, korvausten ja päivärahojen osalta noudatettavaksi seuraavaa:
1. Istuntopalkkio
Käräjäoikeuden istuntoon osallistumisesta suoritetaan palkkiota istuntopäivän pituuden
mukaan seuraavasti:
* 65 euroa, jos istunto kestää enintään 6 tuntia,
* 90 euroa, jos istunto kestää yli 6 tuntia, tai
* 115 euroa, jos istunto kestää yli 9 tuntia
Kyse ei siis ole istuntojen määrästä päivän aikana, vaan istuntopäivän pituudesta.
Määräyksessä on asiakohtina myös...
Tässä Nelonen Median tuottajan vastaus:
Haluatko miljonääriksi -sarjan jaksoja ja esiintyjiä ei esitetä aina televisiossa siinä järjestyksessä kuin missä heidät kuvataan.
Kyseessä on viihdyttävä ja jännittävä ohjelma, ja katsojia palvellaan ja mielenkiintoa pidetään yllä sillä, että jokaisessa jaksossa nähdään niin onnistumisia kuin pettymyksiäkin sopivassa järjestyksessä.
Se, miten kilpailijat kisassa menestyvät on täysin heidän omaa ansiotaan. Tähän mikään ulkopuolinen taho ei puutu tai siihen vaikuta. Ainoastaan leikkauspöydällä voidaan muuttaa esiintyjien esiintymisjärjestystä ohjelmassa.
Hakusanoilla urheilu löytyy näitä runokirjoja:
- Runo100 / toim. Markku Heino; Reuna, 2017
- Itkonen, Jukka : Laulavat lenkkitossut : urheilullisia liikuntarunoja; Lasten Keskus, 2015 (lasten- ja nuorten runoja)
- Jylhä, Yrjö : Meidän pihan urheilijat; WSOY, 1992 (näköispainos)
- Hotakainen, Kari : Kuka pelkää mustaa miestä; WSOY, 1985
- Tossavainen, Jouni : Juoksijan testamentti; Gummerus, 1985
- Suomalaista urheilurunoa / toim. Klaus U. Suomela; Valistus, 1958
Lausuttavaksi käy myös kaikki elämää (urheilua) intohimoisesti kuvaavat runot, kuten Tommy Tabermannin Elinehto ja Ohjeita matkalle epätoivon tuolle puolen. Otsikoita ei ole pakko ottaa mukaan, jos niin haluaa.
Tiedonantaja-lehden levikki nousi tasaisesti koko 70-luvun. Vuonna 1972 se oli 15 550; huippunsa 27 500 se saavutti vuosina 1978 ja 1979. Vaikka levikkilukuihin sisältyvät myös irtonumerot, ne antavat verrattain hyvän kuvan lehtien tilaajamääristä, sillä Suomessa irtonumeromyynnin osuus sanomalehdistön kokonaisvolyymistä on pysynyt pienenä: vuonna 1970 irtonumeroiden myyntiosuus oli 4,1%, vuonna 1980 5,8%.
Lähteet:
Suomen lehdistön historia. 3, Sanomalehdistö sodan murroksesta 1980-luvulle
Suomen lehdistön historia. 7, Hakuteos Savonlinna-Övermarks tidning
Fantasiakirjallisuus voidaan jakaa alalajeikseen monella tavalla. Puhutaan esim. korkeasta fantasiasta, miekka ja magia -kirjallisuudesta, spekulatiivisesta fiktiosta tai maagisesta realismista. Tietoa näistä vaikkapa kirjasta Fantasian monet maailmat (toimittaneet Kristian Blomberg, Irma Hirsjärvi ja Urpo Kovala, 2004).
Keski-ajan fantasiasta puhutaan usein tarkoittaen keskiaikaan sijoittuvaa rooli- tai muuta pelaamista, mutta myös esim. tarkoittaen sillä korkean fantasian alalajia. Korkea fantasia on fantasiakirjallisuuden alalaji, jossa tapahtumat sijoittuvat kokonaan tai suurimmaksi osaksi kuvitteeliseen maailmaan.
Lisää tietoa esim. allaolevista linkeistä:
http://www.glossa.fi/mirator/themeissue2005/vmsaarikoski.pdf
https://en....
Kyllä voi. Kopiointi on maksullista ja hinnat ovat:
Kopiot ja tulosteet
A4-kokoinen arkki, mustav. 0,50 euroa
A3-kokoinen arkki, mustav. 1,00 euroa
A4-kokoinen arkki, värikopio 1,20 euroa
A3-kokoinen arkki, värikopio 2,20 euroa
Tutkailin käsiini saamiani Pakkalan Malot-suomennosten niteitä ja niiden luettelointitietoja enkä löytänyt mainintaa siitä, että kyseessä olisi lyhennelmä. Täytyy kuitenkin sanoa, etten ihmettelisi, vaikka näinkin keskeiseltä tuntuva seikka olisi 1800-luvun lopulla voinut kustantajalta jäädä ilmoittamatta. Tähän maailmanaikaan kulttuurinnälkäisille ja -janoisille suomenkielisille lukijoille luultavasti riitti, että maailmankirjallisuutta ylipäänsä saatiin luettavaksi suomen kielellä. Eipä silti, suomennoskritiikkiäkin harrastettiin aktiivisesti jo tässä vaiheessa, esimerkiksi Kirjallisessa kuukausilehdessä ja Valvojassa. Valvojan Koditon-kirjan esittelyssä 1899 O. Reuter ei mainitse mitään Pakkalan suomennoksesta, joten...
Katkelma on Charles Baudelairen runosta Au lecteur (Lukijalle). Runo on kokoelmasta Les Fleur du mal (Pahan kukat, 2011, Sammakko). Kokoelman on suomeksi tulkinnut Antti Nylén.
Teos löytyy kirjastoalueesi kokoelmista.
https://poesie.webnet.fr/lesgrandsclassiques/poemes/charles_baudelaire/au_lecteur
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Maxisauce-yhtiöstä vastattiin näin:
Maxi'n Helsingin -sarja on omien tietojemme mukaan ollut kaupoissa noin 2012 loppuvuodesta lähtien.
125g Tuubi on muistaakseni julkaistu ensimmäisenä, mutta lähes samaan aikaan myös 370g sinappi, 360g ketsuppi ja chiliketsuppi.
Nykyään sarjaan kuuluu myös 500g sinappi ja ketsuppi.
Mikäli on lisää kysymyksiä tuotteista, vastaamme mielellään myös suoraan kysyjälle.
Yhteystiedot löytyy verkkosivuiltamme, http://www.maxisauce.fi
Samuli Aikio kertoo nimestä kirjassaan Davvisámi báikenamat (2017) s. 174 seuraavaa:
(Teos on saameksi, käännös IP)
Suovditvárri, suomeksi Suonttavaara.
Hän kertoo alueen (järven ja vaaran) sijainnin ja nimeää alueen historialliset siidat (lapinkylät).
Suomenkielien muodon pohjana ei olisi sana suovdi-, vaan jokin muu sana. Inarinkielessä sana on säilynyt muodossa syebdee ja luulajansaameksi muodossa suobde, suobddeg ja tämä sana tarkoittaisi kaatuneen puun juuria tai tervaskantoa.
Suomenkielinen muunnos Suontta- on ollut veroluetteloissa lapinkylänimen perusmuoto.
Gananderin mukaan (1789/1960/2017)) alkuperäinen, vanha saamenkielinen sana on unohtunut, se ei ole jäänyt elämään eikä iskostunut kansankieleen. Suobdi-...
Kysymyksestä ei käy ilmi, jääkö kanto alkuperäiselle paikalleen maahan. Vai onko tarkoitus jättää maasta irrotettu kanto luonnontilaan kuten kantopuutarhassa. Vai onko kyseessä pöllin työstäminen.
Pöllien nikkaroinnista puunkuorineen löytyy ohje esimerkiksi Meillä kotona-sivustolta. Sivun osoite on https://www.meillakotona.fi/artikkelit/tee-pihakalusteet-polleista
Esimerkin pöllit on kuivattu ulkona ilmavasti pressujen alla. Hidas kuivuminen estää pöllien halkeamisen.
Puulajien lahoaminen tapahtuu eri tavalla, ja lajit soveltuvat eri käyttötarkoituksiin. Puulajeista ja käyttökohteista -sivustolta saa lisätietoa puulajien käyttökohteista ja lahoamisesta. Sivuston osoite on
http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/...
Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimiston sanakirjasta löytyvät sanat kolmiapila ja neliapila, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ sekä apilanlehti. Näiden perusteella voisi päätellä, että kolmiapilan lehti ja neliapilan lehti ovat ainakin oikein. Yhdyssanasääntöjen perusteella voisi ajatella, että kolmiapilan lehti ja neliapilan lehti ovat oikein, mutta saattaisi olla että sääntöjen mukaan hyväksyttäisiin myös kolmiapilanlehti jne. http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/112, siellä sanotaan että, kun sanajonon ensimmäisenä osana on muu kuin perusmuodossa oleva substantiivi, kyseessä on joko yhdyssana tai erillisten sanojen muodostama sanaliitto. Jos sanajono muodostaa merkityskokonaisuuden tai on muuten termimäinen,...
Pronssiottelun puuttumiseen ei ole mitään virallista selitystä. Todennäköisesti suurin syy on yleinen vähäinen kiinnostus yleisön ja pelaajien taholta. Pronssiottelua ei nähdä riittävän houkuttelevana, kun välierissä hävinneiden joukkueiden suurin panos on jo mennyt. Jalkapallossa pronssimitali ei muutenkaan edes MM-kisoissa ole niin arvostettu kuin monissa muissa urheilulajeissa. Myös pronssiottelun sovittaminen kisaohjelmaan tuo lisähaasteen, jos ottelun täytyy olla päivää ennen finaalia.
Lähde:
http://www.spiegel.de/sport/fussball/fussball-em-2016-warum-gibt-es-kein-spiel-um-platz-drei-a-1102000.html
Kantakortista pitäisi käydä ilmi joukko-osastot ja taistelupaikat. Joukko-osastojen digitoitujen sotapäiväkirjojen avulla voi muodostaa paremman kuvan papan vaiheista. Joukko-osastosta saattaa olla myös historiikki. Näitä kannattaa hakea joukko-osaston nimellä esimerkiksi Finnasta. Samaten yksittäisestä taistelusta voi olla olemassa kirja, artikkeli tai opinnäyte. Nämäkin löytyvät melko hyvin Finnan kautta. Yksi vaihtoehto kantakortissa mainittujen paikkojen ja joukko-osastojen tietojen löytämiseen on Kansa Taisteli -lehden arkisto. Papan tiedot voi kantakortin tietojen perusteella lisätä Sotapolku.fi -palveluun, jossa joukko-osaston polusta saattaa olla graafinen esitys. Joitakin melko suppeita henkilötietoja voi olla Suomen rintamamiehet...
Ikävä kyllä kyseisestä karusellista ei ole löytynyt lisätietoja. Kollega, joka on syntynyt v. 1970 muistaa, että ko. karuselli oli puistossa jo hänen lapsuudessaan. Osaisiko joku lukijoistamme auttaa?
Vuoden 1934 ja 1938 kisoja lukuun ottamatta jalkapallon MM-kilpailuissa on pelattu aina joku lohkovaihe. Joinakin vuosina on pelattu kaksikin eri lohkovaihetta. Maita, jotka ovat jokaisissa kisoissaan selvittäneet lohkovaiheen (jos sellainen on pelattu), ovat Saksa/Länsi-Saksa (1954-2014; vuonna 1978 Saksa tosin jäi toiseen lohkovaiheeseen), Wales (1958), Itä-Saksa (1974), Hollanti (1974, 1978, 1990, 1994, 1998, 2006, 2010 ja 2014), Irlanti (1990, 1994 ja 2002), Senegal (2002), Ukraina (2006) ja Slovakia (2010).
Maksun voi maksaa käymällä missä tahansa Eepos-kirjastossa https://eepos.finna.fi/OrganisationInfo/ tai Eepoksen verkkokirjastossa https://eepos.finna.fi/ omissa tiedoissa kohdassa maksut, jos maksu on 65 senttiä tai enemmän. Maksu peruuttamattomasta varauksesta on Seinäjoella 1 euro, joten sen pystyy hoitamaan myös verkkokirjastossa. Summa ei kasva korkoa.
Arvelisin, että kyseessä on Predrag Matvejevićin Tuntematon Venetsia (Mansarda, 2015).
"Predrag Matvejevicin viehättävä pieni teos on tuntemattomiksi jääneiden taiteilijoiden töillä kuvitettu tutkielma siitä Venetsiasta, joka jää turisteilta usein näkemättä. Kuuluisien nähtävyyksien sijasta kirjailija kiertelee syrjäkuvilla tutustuttaakseen lukijan vanhojen karttojen, kirjojen ja taideteosten pohjalta kaupungin unohdettuihin tai huonosti tunnettuihin kohteisiin ja yksityiskohtiin: seinäveistoksiin, suljettuihin puutarhoihin, Lidon dyyneihin, kivien lomassa tai seinillä sinnitteleviin kasveihin, joita on kuvattu myös taideteoksissa, rakennuksiin ja niiden originelleihin asukkaisiin."
Avaruudessa ääniaallot eivät liiku, eikä kukaan ole siten pystynyt nauhoittamaan auringosta lähtevää ääntä. Auringon pinnalla näkyviä liikehdintöjä, jotka ovat verrattavissa ääniaaltojen värähtelyihin, pystytään kuitenkin muuntamaan ääneksi. Tämä ei edes ole kovin kaukaa haettua, koska ääni itsessään on paikoin hyvinkin rytmistä aaltoliikettä.
Auringon pinnan värähtelyt voidaan nopeuttamalla muuntaa äänentaajuuksille, jotka ovat ihmisten kuultavissa. Tällä tavalla voidaan saada meidänkin kuultavaksemme "auringon ääntä". Seuraavista linkeistä voit kuunnella sitä:
https://www.youtube.com/watch?v=GvMbUxqGuOc
http://soi.stanford.edu/results/sounds.html
Lähteet:
https://www.forbes.com/sites/jillianscudder/2017/02/14/...
