Vantaalla pystyy tulostamaan värillisiä tulosteita vain Tikkurilan kirjastossa (kaksi sivua maksutta) . Helsingissä voit tulostaa kaikissa kirjastoissa värillisenä (ehkä ihan pienimpiä kirjastoja lukuun ottamatta). Helsingissä voi tulostaa maksutta viisi sivua kolmen kuukauden välein, muuten 40 snt/sivu.
Kotkan pääkirjastossa näkyy olevan yksi kappale ja se on tällä hetkellä hyllyssä eli suoraan lainattavissa. Voit joko noutaa sen tai tehdä maksuttoman varauksen netissä tai puhelimitse. Kirja toimitetaan haluamaasi Kyyti-kirjastojen toimipisteeseen.
Äänitearkiston (www.aanitearkisto.fi) mukaan kyseessä on ruotsalainen kansansävelmä nimeltään "Känner du lotta", alkuperää ei siis tiedetä. Suomalaiset sanat on tehnyt Sauvo Puhtila. Ohessa linkki tähän tietoon: http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/kappale.php?Id=Tunnetko+liisukan+h…
Hei!
Liisa-Maria Lilja-Viherlampi kuvaa äänen, kehon ja persoonan yhteyttä näin:
"Äänessä heijastuu koko persoona, fyysinen olomuksemme, vireystilat ja tunnetilat.
Äänemme on osa ruumiinkieltämme. Ääntä voidaan pitää sisäisen ihmisemme
ulospäin suuntautuvana ilmaisuna."
Lähde: Ihmisääni musiikkiterapian työvälineenä, Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 86. Turku 2013
Hei,
kiitos kysymyksestä! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuvissa näkyvät paperipinot ovat valiokunnan jäsenille jaettuja asiaan liittyvien asiakirjojen kopioita. Noita asiakirjoja ovat mm. hallituksen esitys, jolla asia on tullut vireille eduskunnassa (tässä tapauksessa hallituksen esityksessä oli 1002 sivua), muiden valiokuntien sosiaali- ja terveysvaliokunnalle antamat lausunnot sekä valiokunnassa kuultujen asiantuntijoiden lausunnot. Kaikki sosiaali- ja terveysvaliokunnalle toimitetut asiakirjat ja niistä jaetut paperikopiot siis liittyivät valiokuntamietinnön valmisteluun ja jaettiin edustajille asiaan perehtymistä ja sen käsittelyä varten. Kuten tiedämme, sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö ei valmistunut pian päättyvän...
Osaa kirjaston aineistosta ei voi varata. Tällaista aineistoa ovat Bestseller-kirjat, lainattavat esineet ja joissakin kirjastoissa olevien ns. pokkarihyllyjen aineisto. Aineisto, jossa on merkintä "ei varata", on lainattavaa aineistoa, tosin sen laina-aika on yleensä lyhyempi eikä aineistojen lainoja myöskään voi uusia.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Jos tarkoitat Helsingin, Espoon tai Vantaan kirjastoautoja ja Helmet-kirjastoja, niin kyllä voi. Mistä tahansa Helmet-kirjastosta (kirjastoautot mukaan lukien) lainatut aineistot voi palauttaa mihin tahansa muuhunkin Helmet-kirjastoon. (Tämä ei kuitenkaan koska esinelainoja, jotka yleensä pitää palauttaa siihen kirjastoon, josta ne on lainattu.)
Lainaushistoriaasi kertyvät vain ne lainat, jotka olet tehnyt aloitettuasi lainaushistoriasi tallentamisen. Järjestelmä ei tallenna lainaushistoriaasi automaattisesti, vaan voit itse aloittaa ja lopettaa lainaushistorian tallentamisen milloin tahansa. Aloita ja lopeta lainaushistorian tallentaminen Omien tietojesi linkistä Lainaushistoria. Voit myös poistaa valitsemiasi lainoja lainaushistoriastasi tai tyhjentää lainaushistoriasi kerralla.
Muut lainaajat ja kirjaston henkilökunta eivät voi tarkastella lainaushistoriaasi eivätkä muuttaa sitä.
http://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#lainaushistoria
Kappale on nimeltään "Castle on a cloud" (ranskaksi "Château dans les nuages"), ja se on peräisin Claude-Michel Schönbergin säveltämästä musikaalista "Les misérables", joka perustuu Victor Hugon romaaniin "Kurjat".
Hei,
en valitettavasti onnistunut löytämään tähän vastausta.
Mitä ilmeisimmin Kalle Päätalo -nimistä henkilöhahmoa ei kuitenkaan esiinny Pietolan kirjoissa. Joku Pietolan henkilöhahmoista voi toki olla saanut vaikutteita Päätalosta. Hän palveli jatkosodan aikaan ennen haavoittumistaan Kiestingin-Uhtuan suunnalla. Useissa Pietolan sotakirjoissa kuvataan saman suunnan taisteluita.
Ehkä joku Pietolan kirjoihin ja Päätalon vaiheisiin jatkosodassa perehtynyt osaa valottaa asiaa.
PIN-koodin saa käymällä missä tahansa Päijät-Hämeen yleisessä kirjastossa. Ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Turvallisuussyistä sitä ei anneta puhelimitse tai sähköpostitse. PIN-koodia tarvitset, kun kirjaudut Lastu-verkkokirjastoon, käytät Heinolan, Hollolan tai Lahden asiakastyöasemia, tai käytät lainausautomaatteja.
Toinen henkilö voi noutaa varauksen puolestasi. Voit valtuuttaa hänet lainaamaan aineiston kortillesi. Tällöin hänellä pitää olla valtakirja, josta käy ilmi hänen koko nimensä ja henkilötunnuksensa. Muistuta häntä siitä, että hänellä pitää olla henkilötodistus mukana. Voit mainita valtakirjassa myös lainattavan teoksen (tai teosten) nimen.
Varauksen noutava henkilö voi myös lainata aineiston omalle kortilleen. Tällöin ei siis tarvita valtakirjaa.Tässä tapauksessa lainaus ei ole mahdollista automaatilla, vaan lainaus tapahtuu palvelutiskillä. Kerro tässä tapauksessa, mikä on varauksen viimeinen noutopäivä ja mistä teoksesta on kyse, jotta varaus löytyy varaushyllystä.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä on varmaankin karjalaiseen kansanloruun perustuva laulu A miu mummollai ol musta kana, jonka on säveltänyt Anna Baric. Laulu on kuultavissa Nukketeatteri Sammon Pienellä pääsiäislevyllä (2001). Laulun esittävät Sinikka Kontio ja Joosef Lakopoulos. Levy löytyy Kirkes-kirjastojen kokoelmista.
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?culture=sv&ID=16649b21-523b-4d8e-812…
https://finna.fi
https://kirkes.finna.fi/Record/kirkes.233892
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Tällä hetkellä ei ole tietoa Katajamäki-sarjan jatkosta. Kustantajan sivuilla ei mainita jatkosta mutta ei myöskään kerrota, että sarjaan ei uusia kirjoja tulisi.
Ruusumäki-sarjasta en ole kuullut, mutta voisin vinkata Kirsi Pehkosen kirjoittamaa Jylhäsalmi-sarjaa.
Voit toki ostaa Anni Polvan kirjoja muttet täältä, sillä tämä on Suomen kirjastojen yhteinen palvelu. Sen sijaan antikvariaateissa on Polvan kirjoja varsin hyvin saatavilla. Osa luultavasti toimittaa tilauksia myös Suomen ulkopuolelle, ja jos asiasta ei ole erikseen mainintaa, sitä kannattaa kysyä.
Antikvariaatteja löytyy esimerkiksi osoitteista http://www.tie.to/antikvariaatit/, http://www.antikvariaatit.net/sivutsuomi/jasenliikkeemme.html ja http://www.antikka.net/antikka.asp. Toinen hyvä tilauspaikka on Huuto.net (https://www.huuto.net), jonka myyjistä osa toimittaa ostoksia myös ulkomaille.
Osoitteesta https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000967484.html löytyvässä Ilta-Sanomien nekrologissa kerrotaan, että Kotiranta työskenteli luokanopettajana 1980-luvulta lähtien. Iltalehden nekrologissa osoitteessa https://www.iltalehti.fi/viihde/a/2015072720095443 puolestaan tarkennetaan, että hän opetti viimeiset vuotensa musiikkia Vantaalla Kytöpuiston koulussa.
Monissa maissa on käytössä jonkinlainen henkilötunnus- tai sosiaaliturvatunnusjärjestelmä, mutta niiden käyttötarkoitukset ja muodot voivat luonnollisesti olla erilaisia kuin Suomessa. Englanninkielisen Wikipedian artikkeli osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/National_identification_number tarjoaa aika hyvän katsauksen asiasta. Siitä käy hyvin ilmi, miten erilaisia käytännöt voivat olla. Jotkut saattavat myös suhtautua epäluuloisesti siihen, että valtio numeroi ihmisiä ja kerää heistä rekisteriä.
Koska tunnuksen käyttö voi olla maailmalla hyvin erilaista kuin Suomessa eikä monessakaan maassa henkilötunnus ole samanlainen kuin Suomessa, ei liene ihme, jos suomalainen henkilötunnus herättää maailmalla hämmennystä. Kansallisilla...
Etsimäsi teos on varmaankin Robert Hough'n Tiikerinkesyttäjättären täysi tunnustus (suom. Sari Karhulahti, Tammi, 2005). Alla olevasta linkistä voi lukea kuvauksen teoksesta.
Teos näyttää kuuluvan myös kirjastoverkkoalueesi kokoelmiin.
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9513131963&qtyp…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11883
