Smolnan instituutin tyttökoulun toiminta päättyi Venäjän vallankumoukseen. Nykyään rakennuksessa toimii ilmeisesti Pietarin kaupunginhallitus. Ei liene helppoa selvittää, onko oppilaitoksen arkistoa olemassa jossakin Pietarin tai Venäjän arkistoissa. Pietarissa toimii historiallinen instituutti (Saint-Petersburg Institute of History of the Russian Academy of Science), jonka yhteydessä on myös arkisto. Ehkä sieltä osattaisiin neuvoa eteenpäin asiassa. Arkiston sähköpostiosoite on: ins-archive@yandex.ru Instituutin englanninkieliset sivut osoitteessa: http://www.spbiiran.nw.ru/en/page/22
Kirjallisuutta ja artikkeleita Smolnan tyttökoulusta Suomen kirjastoissa:
Morand-Löfving, Elisabeth, Kejserlig uppfostran : ...
Kuten wikipedia-artikkelikin mainitsee, viittaa edesmenneen kitaristin Pekka "Albert" Järvisen taiteilijanimi bluesmuusikko Albert Kingiin. Järvinen ihaili Kingin kitarasoundia ja soittotyyliä. John Fagerholmin ja Jaakko Riihimaan kirjoittaman elämäkerran mukaan usein Järvisen kanssa samoissa piireissä pyörinyt Edward Wesala keksi ajatuksen ensimmäisenä: "Suomen Albert King, Pekka 'Albert' Järvinen!". Aluksi juttuun suhtauduttiin lähinnä vitsinä, mutta hiljalleen alkoi Järvinen käyttää nimeä eri jamikokoonpanoissaan. Viimeistään vuonna 1974 taiteilijanimi jäi pysyvään käyttöön.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Albert_J%C3%A4rvinen
https://fi.wikipedia.org/wiki/Albert_King
Albert Järvinen / John Fagerholm, Jaakko...
Nokian kirjastossa voi tehdä seutuvarauksia kaikesta aineistosta, jota kuljetetaan kirjastosta toiseen. Erona on, että seutuvaraus on maksullinen, mutta kaupungin sisäinen ei. Liikuntavälineitä tai muita esineitä ei kuitenkaan valitettavasti lähetetä toiseen kirjastoon, vaan ne on noudettava sen kirjaston kokoelmista, johon ne kuuluvat.
Kirjastojen yhteiseltä tietopalvelulistalta tuli joitakin ehdotuksia saduksi:
Yksi ehdotus olisi, että kyseessä olisivat Elsa Beskowin sadut Täti Vihreästä, Täti Ruskeasta ja Täti Sinipunaisesta sekä Setä Sinisestä. Lasten nimet ovat Petteri ja Lotta.
Toinen ehdotus olisi Anna-Mari Kaskisen lastenkirja Kummin paluu. Se kertoo takakannen mukaan ”lapsen ja aikuisen ystävyydestä”. Kummi palaa Afrikasta Suomeen.
Kolmanneksi ehdotettiin ihan vanhaa tuttua satua Prinsessa Ruusunen.
Toivottavasti joku noista olisi etsimäsi satu, mutta ilmoittele, jos mikään ei tunnu olevan oikea.
Laulu on alun perin englantilainen kansanlaulu "I Gave My Love a Cherry", kehtolaulunakin käytetty. Ainakin jonkin ruotsinkielisen käännöksen "Körsbär utan kärnor" on tehnyt Abba-yhtyeestäkin tunnettu Björn Ulvaeus. Kirjoitettuja sanoja en valitettavasti saanut käsiini, mutta kappale on Hootenanny Singersin levyllä "En mor (La mamma)" ja kuultavissa myös internetissä youtubessa.
Koko Suomen osalta kyseisen teoksen lainaushistoriaa ei ole valitettavasti mahdollista selvittää, sillä eri kirjastojen lainaushistoriatiedot eivät ole julkisia. Lastukirjastoissa (Lahti + Seutu) Läpi Helvetin : Marko Jantusen tarinaa on lainattu yhteensä 918 kertaa.
Ylioppilastutkinnon alkuvuosina, 1800-luvun alkuvuosikymmeninä, hylkääminen jossakin aineessa merkitsi sitä, että kokelas sai ”prolongatsionin” eli pitkittymisen, ja hänellä oli oikeus kuukauden tai enintään vuoden kuluessa suorittaa koe uudelleen. Tämä koski myös alinta hyväksyttyä arvosanaa.
Lähde: Sivistyksen portti – Ylioppilastutkinnon historia, tekijät Mervi Kaarninen ja Pekka Kaarninen
Ylioppilastutkintolaki uudistettiin edellisen hallituskauden aikana ja uusi laki 502/2019 astui voimaan 1.8.2019. Uuden lain mukaan hylättyä koetta voi uusia kolme kertaa tutkinnon ollessa kesken, ja ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen hylättyä koetta (hylättyä ylimääräistä koetta tai kompensoitua koetta) voi uusia rajattomasti. Tämä koskee...
Alla on teoksia, jotka käsittelevät jakelua eri kanteilta. Toivottavasti löydät niistä omaan tilanteeseesi sopivan kirjan. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Eepos-kirjastojen verkkokirjastosta tai Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjaston verkkokirjastosta. (Kaikkia kirjoja ei ollut molemmissa kirjastoissa)
Tekijä: Hokkanen, Simo
Nimeke: Johdatus logistiseen ajatteluun
Painos: 7. uud. p.
Kustantamo/Vuosi: Kangasniemi : Sho Business Development, 2014 (Jyväskylä : Jyväskylän yliopistopaino)
Laajuus: 464 sivua : kuvitettu ; 25 cm ; nide
Asiasana: logistiikka ohjausjärjestelmät ; materiaalitalous yritykset ; materiaalivirrat ; kuljetus ; hankinta ; jakelu ; tavaraliikenne ; tuotannonohjaus ; huolinta ;...
Tästä kuvasta on hankala tunnistaa lajia, eikä asiantuntemuksemme ole riittävä. Tässä kuitenkin muutama resurssi, joiden avulla tunnistusta voi yrittää.
Suomen lajitietokeskus ylläpitää laji.fi –sivustoa, jossa on mm. lajien tunnistuspalvelu. Rekisteröityneet käyttäjät voivat lähettää kuvia palveluun tunnistettavaksi. Sivustolla on myös kuvat 172:sta erilaisesta suomalaisesta hämähäkkilajista. https://laji.fi/theme/identify
Suomen luonnonsuojeluliiton ylläpitämässä Ikkuna Suomen luontoon –sivustossa on myös mahdollista lähettää kuvia lajintunnistusta varten. Tämäkin sivusto vaatii käyttäjän rekisteröitymisen. http://www.ikkunasuomenluontoon.fi/
Eskon kuvat –sivustosta löytyy toista sataa harrastelijavalokuvaaja Esko Vesasen ikuistamaa...
Celiasta kerrottiin, että kokoelmaan kuuluu 45 000 kirjaa, joista muutama tuhat on pistekirjoja ja loput Daisy-kirjoja. Kokoelma, johon kuuluu sekä kauno- että tietokirjoja, on niin suuri, että tietokirjallisuuden listaus ei onnistu. Celianetistä voi etsiä kirjaa kirjan tai tekijän nimellä, tai laittaa hakusanaksi tietyn aiheen, esim. sota, uskonto tai historia.
https://www.celianet.fi/
Hei!
Nuotit kyseiseen kappaleeseen löytyvät muun muassa tästä:
tekijä: Janne Tulkki
teoksen nimi: Janne Tulkki
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1556752
Muita nuotteja, joista kappale löytyy, voit etsiä kirjoittamalla hakukenttään kappaleen nimen ja rajaamalla hakua valitsemalla aineistoksi nuotit.
Voit varata nuotin joko Helmet.fi:stä, tarvitset varaamiseen kirjastokortin numeron ja PIN-koodin. Voit myös soittaa tai käydä lähikirjastossasi.
Sanoma- ja aikakauslehtien värit eivät ole myrkyllisiä. Suomessa käytetyt painovärit ovat suurilta eurooppalaisilta väritehtailta peräisin ja ne on hyväksytty käytettäviksi joutsenmerkityissä painotuotteissa. Kollegamme Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa ovat selvittäneet asiaa. Kasviöljyä käytetään värien osana, mutta sen osuus on enimmillään vain 40 %. Painokone, paperi ja haluttu laatu sanelevat painovärin vaatimuksia, näin ollen kasviöljypohjaisten värien kanssa ei välttämättä ole mahdollista toimia. Rainaoffset painatuksessa nousee ongelmalliseksi kasviöljyjen kuivatus, sillä kuivuminen edellyttää korkeaa lämpötilaa verrattuna perinteisiin mineraalipohjaisiin väreihin, jotka asettuvat paperille....
Voisiko kysymyksessä olla Myry mäyrästä kertova kuvakirja?
TEKIJÄ Hoban, Russell
TEOS Myry ei saa unta / Russell Hoban ; kuv. Garth Williams ; [amer. alkuteoksesta suom. Leena Koivukoski]
PAINOS 2. painos - 3. painos 1984
Julkaisutiedot Helsingissä : Otava, 1982
ULKOASU 31, [1] sivua : kuvitettu ; 26 cm
Hei,
Minulla ei ole riittävästi asiakastietojasi tiedossa jotta voin uusia lainasi. Voit tarvittaessa soittaa Ison Omenan kirjaston palvelunumeroon ja pyytää uusimaan lainat, numero on (09) 8165 7723
Pidä kirjastokortti lähellä kun soitat, virkailija kysyy siinä olevaa nimerosarjaa!
Lainat voidaan uusia, jos teoksiin ei kohdistu varausta.
Keurulainen on asukkaan lähtöpitäjää ilmaisevasta lisänimestä kehittynyt sukunimi, joka osoittaa, mihin asti Keuruulta on aikoinaan lähdetty uudistiloja raivaamaan.
Sana 'keuru', josta Keuruu juontuu, merkitsee käyrää, kourua.
Lähde: Mikkonen-Paikkala: Sukunimet (2000)
Kirjastoista voi lainata liikuntavälineitä. Kuopion kaupunginkirjaston lainattavien liikuntävälineiden laina-aika on 28 vuorokautta, niitä ei voi varata eikä lainaa voi uusia. Liikuntavälineet tulee palauttaa takaisin siihen kirjastoon, mistä ne on lainattu esim. pääkirjastosta lainatut liikuntavälineet tulee palauttaa pääkirjastoon.
Verkkokirjasto Finnasta löytyy luettelo Kuopion kaupunginkirjaston lainattavista liikuntavälineistä ja niiden tämänhetkinen saatavuus kirjastoissa:
https://kuopio.finna.fi/List/435672
Pelkästään sosiaalisen median ja hyvinvoinnin suhteeseen keskittyvää kotimaista kirjaa en löytänyt, mutta seuraavissa teoksissa näyttäisi sisällönkuvailun perusteella käsiteltävän ainakin joitakin aiheeseen liittyviä näkökulmia. Liitin teoksen tietoihin asiasanat. Niistä voi saada jonkunlaisen käsityksen ao. teoksen sisällöstä ja näkökulmista.
Pullinen, Jussi, Mitä meille tapahtui? : näin internet ja sosiaalinen media muuttivat elämäntapamme. - HS-kirjat, 2019 - 220 s. - 978-952-7308-24-0 (ilmestyy lokakuussa 2019)
Hantula, Kirsi, Tutkimusmatka teknolandiaan eli miten internet, älypuhelin ja henkilöauto ovat muuttaneet ihmissuhteitasi ja elämääsi. - [Kirkkonummi] : Alice Labs Publishing, [2018] - 978-952-94-1273-0...
CuChullaine O'Reilly -niminen toimittaja on kirjoittanut kirjan nimeltä Deadly Equines: The Shocking True Story of Meat-Eating and Murderous Horses:
https://www.amazon.co.uk/Deadly-Equines-Shocking-Meat-Eating-Murderous/dp/1590480031
Horsetalk.co.nz-sivustolla käsitellään kirjaa ja mainitaan myös Yrjö IV:n Intiaan lahjoittama hevonen, josta kirjan mukaan tuli ihmisten ja eläinten lihaa syövä tappaja:
https://www.horsetalk.co.nz/2012/04/17/horses-as-meat-eating-killers/
Mitään vahvistusta näille väitteille ei löytynyt.
Tuo mainitsemasi Suomen Akatemian Tietysti.fi-sivusto neuvoo valitsemaan ympäristömerkittyjä tuotteita kemikalisoitumisen torjunnassa, karsimaan hajusteita ja välttämään klooria turhan voimakkaana kemikaalina siivousaineissa. Kemikaalien annosteluun kannattaa myös kiinnittää huomiota.
Ylen sivustolla on artikkeli, jossa annetaan neuvoja siivouksen kemikaalikuorman vähentämiseen. Artikkelissa mainitaan mm. säilöntäaineet, hajusteet ja syövyttävät kemikaalit. Siinä annetaan myös seitsemän vinkkiä siivouksen kemikaalikuorman keventämiseen. Artikkeli löytyy alta:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/10/14/ala-kayta-tiskiainetta-paljain-kasin-simppelit-vinkit-joiden-avulla-kevennat
Myös kosmetiikan kemikaalikuorman keventämisestä on...
Etelä-Suomen Sanomissa on artikkeli aiheesta (2.10.2007), jossa haastateltu sommelier Tuula Nieminen toteaa näin: "Mitä karvaampi oliiviöljy, sen parempi." ja että "kolmen yskäisyn oliiviöljy on parasta laadultaan eli se on niin karvas öljy, että sen jälkeen pitää yskäistä kolmesti. Yhden ja kahden yskäisyn öljyt ovat miedompia."
Suomalaiset suosivat usein kevyempiä ja hedelmäisempiä makuja, vaikka jälkipolte maistamisen jälkeen on hyvä asia.
Oliiviöljyn maku vaihtelee oliiviöljylajikkeen mukaan. Makuun vaikuttaa myös maaperä, auringonvalon määrä ja lämpötilan vaihtelut. Koko artikkeli on luettavissa alta:
https://www.ess.fi/teemat/ruoka/2007/10/02/oliivioljyn-pitaa-yskittaa
Maun ehdoilla -blogissa on...
