Kyseessä on Fia-Stina Sandlundin elokuva She's wild again tonight (2015). Elokuva on esitetty Yle Teemalla 17.6.2018 ja 1.7.2019.
Alla olevista linkeistä voi lukea lisää elokuvasta.
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/1607344
https://areena.yle.fi/1-2252467
https://www.imdb.com/title/tt5137556/
Kyselin asiaa Suomen rautatiemuseosta. Heidän mukaansa lähtövihellyksen käyttäminen ei lakannut kaikkialla samaan aikaan. Junat ovat viheltäneet asemilla vielä 1990-luvulla, ja joissakin paikoin jopa 2000-luvun alussa. Vihellyksiä ei tehty huvikseen, vaan ne olivat eräänlaista merkkikieltä, jolla junat kommunikoivat asemahenkilökunnan kanssa. Vihellykset jäivät pois, koska tekniikka parantui ja toiminnot automatisoituivat. Niitä ei enää tarvittu.
Aivan täsmälleen samanlaista laulua en onnistunut löytämään. Kuitenkin sanoiltaan samantapaisia lauluja löytyy useita. Niissä myös melodiat vaihtelevat, mutta laulussa ”Huomenta hyvä”, joka sisältyy nuottiin ”Karjalaisia kansanlauluja Rautjärveltä” (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1988), on melodiana ruotsalainen kansansävelmä ”Vårvindar friska”, joka suomeksi tunnetaan parhaiten nimellä ”Murheesi suista”. Tässä versiossa laulu alkaa: ”Huomenta hyvä nukkuvan sydän, heräjä pois jo unestasi. Kuule ja nouse, laulajat sulle sävelen soman soinnuttavi… nimesi kauniin mainitsemme, jonka jo kerran taivahan Herra kanssasi tehnyt kasteessa on…” Sama melodia ja lähes samanlaiset sanat löytyvät myös Eila Kostamon nuotista ”Pienkanteleopas...
Asiakastietosi on mahdollisesti poistettu lainaajarekisteristämme. Näin tehdään, jos korttia ei ole käytetty muutamaan vuoteen. Käy missä tahansa Helmet-kirjaston toimipisteessä ja ota mukaasi voimassa oleva henkilötodistus, niin saat uuden kortin odottaessa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kysymys kannattaa suunnata suoraan Suomenlinnan hoitokunnalle. Heillä on hyvät yhteystiedot vuokralaisille ja vuokra-asunnoista kiinnostuneille.
https://www.slhk.fi/ota-yhteytta/vuokralaisille/
Suosittelen, että otet yhtyttä Teen ystävien yhdistykseen. Yhdistyksen kotisivun osoite on https://www.teenystavat.fi/ Yhdistyksellä on myös Facebook-ryhmä. Asiasta kannattaa keskustella asianharrastajien kanssa.
Nuottikokoelma Finnish Folk Song Favourites = Die schönsten finnischen Volkslieder = Kauneimmat kansanlaulumme (Fazer Music, 1992) sisältää tuttuja suomalaisia lauluja, myös kansanlauluja. Laulujen sanat ovat suomeksi, englanniksi ja saksaksi.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1026047__Sd%3A%28kansanlaulut%29%20d%3A%28Suomi%29%20l%3Ager__P0%2C19__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
Kaj Chydenius on säveltänyt myös saksankielisiä tekstejä kuten Spartacus ja Einmal unterm hohen Sommer. Suomeksi kirjoitoitetuista teksteistä ainakin Viimeisestä illasta (= Olet kaunis Margareta on käännetty saksaksi nimellä Vom letzten Abend. Laulu sisältyy ainakin levyyn Schicksalstango :...
Dina ja Arina Averinasta ei löydy kirjaa, mutta ohessa muutamia lyhyehköjä artikkeleita, ensin suomeksi ja sitten englanniksi:Suomen voimisteluliitto: https://www.voimistelu.fi/fi/L%C3%B6yd%C3%A4-voimistelu/Rytminen-voimistelu/ArticleId/2449?Return=168 https://www.voimistelu.fi/fi/L%C3%B6yd%C3%A4-voimistelu/Rytminen-voimistelu/ArticleId/3072?Return=168 Dinasta https://www.gymnastics.sport/site/athletes/bio_detail.php?id=34455Arinasta https://www.gymnastics.sport/site/athletes/bio_detail.php?id=...
Kyseessä voisi olla novelli nimeltä Kasvissyöntikausi, jossa kaksi miestä ryhtyy noudattamaan metson elintapoja ja mm. syövät neulasia puun latvassa.
Novelli on julkaistu seuraavissa Huovisen teoksissa:
Ympäristöministeri : ekotarinoita (Otava, 1982)
Kootut teokset. 9 osa (WSOY, 1986)
Bakulainen pahvala. Toinen osa (WSOY, 2005)
Lisäksi se löytyy kokoelmateoksista Novellin vuodenajat (Weilin+Göös, 1987) ja Ihmisiä : uutta suomalaista proosaa Samuli Parosesta Rosa Liksomiin (Tammi, 1992).
Finna-hakupalvelun kautta löytyy aiheesta kirjallisuutta ja opinnäytteitä, joista voisi olla sinulle hyötyä:
- Haastattelu : tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus / Ruusuvuori Johanna, Tiittula Liisa, Aaltonen Tarja, 2005,
- Syytöksiä ja epäilyksiä : toimittajan ja poliitikon vuorovaikutuksesta televisiokeskustelussa / Berg Maarit (väitöskirja, Helsingin yliopisto, 2003)
- Constructing knowledge : epistemic practices in three television interview genres / Koskela Heidi (väitöskirja, Jyväskylän yliopisto, 2011)
- Toimittajien kysymysstrategiat kahdessa television haastatteluohjelmassa / Uihero Auli (pro gradu -työ, Tampereen yliopisto, 2003)
- Televisiohaastattelun vuorovaikutus viihdeohjelmassa...
www.quora.com palvelu vastaa kysymykseen näin: "Ships reached London or Southampton, depending on which Line you travelled. Voyages were all year round, but in the monsoon season they could take longer if docking was a difficulty. The voyage would have taken about four to six months depending on the weather and the speed of the ship." eli matka Englannista Intiaan kesti 4-6 kuukautta laivan tyypintä ja sää olosuhteista riippuen.
https://www.google.com/search?rlz=1C1GCEB_enFI867FI867&ei=62HWXaG0JsT16QSr64sY&q=how+long+it+took+to+travel+from+England+to+India+in+the+18th+century&oq=how+long+it+took+to+travel+from+England+to+India+in+the+18th+century&gs_l=psy-ab.12...11682.11682..13240...0.0..0.58.58.1......0....1..gws-...
Simone Bilesista on kyllä julkaistu kirjoja englanniksi mutta valitettavasti niitä ei löydy mistään suomalaisesta yleisestä kirjastosta.
Verkosta löytyy runsaasti Bilesia käsitteleviä artikkeleita.
Tässä kolme kattavinta suomenkielistä artikkelia, jotka löysin:
https://yle.fi/urheilu/3-10507312
https://www.is.fi/muutlajit/art-2000006203671.html
https://yle.fi/urheilu/3-11018268
Tässä englanninkielisiä artikkeleita:
https://www.vox.com/culture/2019/10/10/20908435/simone-biles-gymnastics-best-ever
https://eu.usatoday.com/story/sports/columnist/nancy-armour/2019/10/12/simone-biles-world-championships-gymnastics-titles-tokyo-olympics/3945703002/
https://www.biography.com/athlete/simone-biles
Kirjan kestävyyteen vaikuttaa merkittävästi sidosasu. Sidotuissa kirjoissa käytetään joko liima- tai lankasidontaa, joista lankasidonta on kestävämpi, mutta myös kalliimpi. Nidotun kirjan sivut taas irtoilevat helposti, vaikka osaa niistä voidaankin kirjastokäyttöä varten vahvistaa niittaamalla. Joidenkin arvioiden mukaan yhden kirjan pitäisi kestää noin 70 lainauskertaa elinkaarensa aikana. On myös arvioitu, että kovakantinen eli sidottu kirja kestäisi keskimäärin 100 ja pehmeäkantinen eli nidottu noin 40 lainauskertaa. Helsingin kaupunginkirjaston kirjansitoja on arvioinut, että kirjat kestäisivät nykyään vain noin 20 lainauskertaa. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston aikuistenosaston kirjastonhoitajan mukaan muovitettu pokkarikin saattaa...
Alex Morganista löytyy vain vähän tietoa ruotsiksi lasten tietokirjasta Illugi Jökulsson: Världens bästa kvinnliga fotbollsspelare (2015), löytyy Vaskista hakemalla kirjan nimellä https://vaski.finna.fi/ Kirjasessa esitellään lyhyesti parhaita naisjalkapalloilijoita.
Oheisessa Helsingin Sanomien Matias Strozykin kirjoittamassa artikkelissa (5.12.2018) on enemmän tietoa https://yle.fi/urheilu/3-10507624
Biography.comin artikkelista löytyy englanniksi tietoa Morganista https://www.biography.com/athlete/alex-morgan
Muutamia teoksia löytyy meidän kokoelmista:
Etulinjassa itään ja länteen : Kouvolan seudun sotilashistoria 1400-luvulta 2000-luvulle / Airio, Pentti.
Junalla sotaan ja sotaa pakoon : sota-ajan junamatkoja -kirjoituskilpailun parhaat / toimittanut Heli Mäki.
Tehtävä Utissa : venäläisen pommikonelaivueen tuho loppiaisena 1940 / Heimo Siiropää, Jukka Vesen, Heikki Kauranne.
Tuokiohavaintoja Kouvolan seudun ilmapuolustuksesta talvi- ja jatkosodassa sekä sotien poliittinen tausta / Pekka Vanhala.
Maanpuolustustyötä Kymenlaaksossa II : Kymenlaaksolaiset isänmaan asialla 1917-1945 / Vitikainen, Erkki.
Kovat päivät Kouvolassa / Ranta, Jorma.
Kouvolan ilmapuolustus talvisodan aikana / Tanska, Jukka-Pekka.
Kotirintamaelämää löytyy Kouvolan...
Kansainvälinen televiestintäliitto ITU, joka on YK:n alainen järjestö, jakaa ja hallinnoi kansainvälisiä suuntanumeroita eli maakoodeja. Suuntanumerot ovat 1-3 numeron pituisia:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansainv%C3%A4linen_suuntanumero
Suomi on saanut nykyisen maatunnuksensa 358 vuonna 1968. Koodit vahvistettiin Kansainvälisen lennätin- ja puhelinalan neuvoa antavan komitean (CCITT) yleiskokouksessa, Helsingin Uutiset -lehden uutisen mukaan numero valikoitui Suomen numeroksi sattumanvaraisesti. Uutinen on luettavissa alta:
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/731571-miksi-suomessa-puhelinten-maatunnus-on-kolminumeroinen-358-suomen-edustaja-vaihtui
Kauniaisten kirjastossa ei ole mahdollista siirtää vinyylilevyjä Cd-levyiksi. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa tämä mahdollisuus on ainakin Entressen, Itäkeskuksen, Sellon ja Tikkurilan kirjastoissa. Kannatta siis ottaa yhteyttä johonkin näistä kirjastoista.
Digitointipalvelut Helmet-kirjastoissa:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Musiikki/Palvelut_musiikkiosastoilla/Digitointilaitteet(72033)
Ensemble- ja orkesterikokoonpanojen nuottimateriaaleja ei yleensä ole kirjastojen kokoelmissa, vaan ne ovat vuokra-aineistoa. Einojuhani Rautavaaran Octet for Winds (1962) on saatavissa vuokraksi Fennica Gehrmanin kautta. Teos löytyy palvelun Hire materials -alasivulta hakutoiminnolla.
Tilauskäytännöt vaihtelevat maittain. Tilaus tapahtuu joko Zinfonia-portaalin kautta tai paikalliselta välittäjältä. Käytännön ohjeet sekä Fennica Gehrmanin toimiston yhteystiedot löytyvät sivulta https://www.fennicagehrman.fi/hire-materials/how-to-order/
Kenttäpostia-laulun (sävellys Kalevi Tiili, teksti Helvi Salminen) sanat löytyvät nuottikirjasta Sun kanssas Liisa pien : laulumuistoja sotavuosilta (Fazer, 1994).
Saatavuus Outi-kirjastoista.
