Suomen yleisten kirjastojen tilastot –sivustolta löytyy runsaasti tilastotietoa kirjastoista, mm. tiedot Suomen lainaukseltaan suurimmista yleisistä kirjastoista kuntatasolla. Ne ovat Helsinki (9 179 672 lainaa), Tampere (4 858 910 lainaa), Espoo (4 183 509), Turku (3 046 811), Oulu (2 972 404 lainaa), Vantaa (2 968 877 lainaa), Jyväskylä (2 932 191 lainaa), Joensuu (+ Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi) (2 527 659 lainaa), Lahti (2 351 412 lainaa) ja Kuopio (+ Karttula) (2 070 754 lainaa). Myös aineistotilastoja kuntatasolla löytyy tämän tilaston kautta. Sivusto löytyy täältä:
http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/tilasto.aspx?QueryId=526424fc-b2f5-4…
Tilaston kautta ei kuitenkaan löydy tietoa yksittäisten kirjastojen...
Erilaisia tilastovertailuja Suomen yleisten kirjastojen välillä voi tehdä kirjastot.fi -palvelun sivulla
http://tilastot.kirjastot.fi/
Valitettavasti kyseisellä sivulla kirjastot on laitettu kunnittain yhteen, joten tietoja yksittäisen kirjaston osalta sieltä ei saa.
Pinta-ala on sellainen tieto, että sitä ei välttämättä löydy kaikkien kirjastojen omiltakaan sivuilta. Sen sijaan tietoja kunkin kirjaston kokoelmista ja aukioloajoista löytyy kirjastojen vuosikertomuksista, joita löytyy kirjastojen omilta sivuilta. Valitettavasti kaikki yleiset kirjastot eivät laita vuosikertomuksia ja tilastoja esille sivuilleen, joten tulokset voivat olla vaihtelevia.
Kokosin tähän alle tilastotietoa vuoden 2016 tilanteen mukaan. Tilastoinnissa kirjastot on...
Lakeija on miespalvelija. Sanalla on myös kuvaannollinen merkitys "nöyrä käskyläinen". Se perustuu ranskankieliseen sanaan laquais, joka tarkoittaa isäntäänsä jalan seuraavaa palvelijaa. Ranskan sanan alkuperä on epäselvä, mutta sitä on yleensä arveltu espanjalaisperäiseksi, alkuaan vähäarvoista sotamiestä merkitseväksi sanaksi.
Lähteet:
Kielitoimiston sanakirja
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Kissa voi vaihtaa kasvaessaan niin silmiensä kuin turkkinsakin väriä.
Rebekka Watsonin kirjassa Kissaekspertti - Kaikki kissastasi (WSOY 2011, s. 13) esimerkiksi kerrotaan, että kissan värissä ja kuvioinnissa voi tapahtua pieniä muutoksia kissan ensimmäisen elinvuoden aikana. Esimerkiksi yksivärisen kissanpennun turkin haaleat haamuraidat, joita kutsutaan kissatermein haamutabbykuvioiksi, saattavat kadota kokonaan pennun kasvaessa.
Kuvaamasi kissa näyttäisi olevan joko tiikeri- tai tabbykuvioinen (molemmat kuviot ovat raidallisia, mutta raidat ovat vähän eri mallisia). Watsonin mukaan tabbykuviot näkyvät kissanpennuilla jo heti syntyessä, mutta turkin väri syvenee usein kissan kasvaessa, kuten mainitsemassasikin tapauksessa näyttää...
Kitaron säveltämä "Caravan" laulusolistina Pages tai Richard Page löytyy cd-levyltä Kitaro: "Noah's Ark". Yleisradion Fono-tietokannan mukaan laulun alkuperäisen sanoituksen on tehnyt Moko Nanri. Samalla levyllä on myös kappaleen instrumentaalinen esitys nimellä "Caravansary". Finna-hakupalvelun mukaan "Noah's Ark" -cd-levy löytyy tällä hetkellä Espoosta Ison Omenan ja Sellon kirjastoista.
Mainittakoon, että "Caravanista" on myös suomenkielinen versio. Sen nimi on "Unten erämaa". Suomenkieliset sanat on tehnyt Juha Vainio.
Yleisradion äänitetietokanta Fono.fi: http://www.fono.fi/
Finna-hakupalvelut: https://finna.fi/
Tietoa Finnasta: https://finna.fi/Content/about
Suomeen 'joo' sana on tullut ruotsalaisena lainana. Kantana on nykyruotsin 'jo' ja varhaisempi muoto 'jå'. Samasta ruotsalaisesta lähteestä on peräisin myös suomen 'juu'.
Tsekkiin 'joo'-sana on tullut todennäköisesti germaanisena lainana, onhan ruotsinkin 'jo' samaa kantaa kuin saksan 'jawohl' (=kyllä).
Sanat ovat siis samaa germaanista alkuperää, mutta ovat tulleet kieliin eri kautta.
Lähde:
"Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja 1" (SKS, 1992)
Virtsanäytteenotosta saat tietoa esimerkiksi Terveyskirjaston sivuilta. Alla muutama linkki, joista löytyy tarkemmat ohjeet.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=snk02…äyte
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=pot00…äyte
http://www.terveysportti.fi/terveysportti/ekirjat.Naytaartikkeli?p_arti…
Kysymyksesi lähetettiin YLE:n Kuuntelijapalveluun ja sieltä saatiin tuo muistamasi kuulutusteksti sekä kesä- ja myöhäisillan lisätekstit:
"Radiokuuntelijoita kehotetaan radiota kuunnellessaan muistamaan, että seinän takana saattaa olla naapuri, joka työn, levon tai sairauden takia tarvitsee hiljaisuutta. Älkää siis antako radionne soida liian äänekkäästi.
Kesällä lisäys:
Matkaradiota ulkosalla kuunnellessanne - älkää häiritkö luonnon rauhaa.
Myöhäisillan - klo 22 - uutisten jälkeen lisäys:
Etenkin myöhäisohjelman kuuntelijain on syytä ottaa huomioon, että naapurit eivät halua kuunnella lähetystä TEIDÄN vastaanottimenne välityksellä."
Usein puhutaan suomalaisesta "tietäjälaitoksesta", eli nimenomaan siitä, että kyläyhteisöissä oli arvossa pidetty henkilö (tietäjä), jonka puoleen käännyttiin. Tietäjä on siis oikea sana.
Suomessa tietäjyys oli enemmän miehistä (vrt. Kalevalan Väinämöinen jne.),kun taas Keski-Euroopassahan jahdattiin juuri naisia noitina. Noitavainojen yhteydessä Suomessa nostettiin esiin poikkeuksellisen paljon miehiä, mutta toisaalta vainot eivät olleet yhtä fanaattisia kuin Euroopassa, koska tietämys kansanlääkinnästä, loitsuista ym. kosketti jollain tapaa koko yhteisöä; kaikki osasivat jotain sellaista, mikä olisi voitu tulkita noituudeksi.
Naisten asema oli vähäisempi, mutta esim. kansanlääkinnän alueella naiset ovat olleet vahvastikin mukana, ja...
Hei! Hauska kysymys! Meitä oli kolme kirjastoammattilaista tämän kysymyksen äärellä.Kannatusta sai kirjaston uudeksi työntekijäksi joku Harry Potterin taitavimmista velhoista, mutta päädyimme Aku Ankan Pelle Pelottomaan ja hänen Pikku Apulaiseensa. Saisimme kaksi työntekijää yhden hinnalla. Pelle ja Pikku Apulainen pystyisivät ratkaisemaan käden käänteessä kaikki atk-pohjaiset ongelmat, kadonneet tiedot ja kirjat. Lisäksi saisimme ystävälliset ja sympaattiset työtoverit joukkoomme.
Spekuloidahan aina voi, ja esimerkiksi Irwin-tuntija Ari Lahden toimittamassa Irwin : vuosikertakirjassa (Valkeakoski-media, 2006) arvellaan, että "laulajan elämä olisi jatkunut jos alkaneeseen sairauskohtaukseen oltaisiin saatu ajoissa apua". Edelleen kirja huomauttaa, että "venäläiset tulliviranomaiset eivät siinä asiassa toimillaan auttaneet", mutta ettei "terveydenhuollon koulutusta vailla olevilla kanssamatkustajillakaan voinut olla edellytyksiä nähdä heti tilanteen kehittymisen vakavuutta".
Irwin : vuosikertakirja tarjoaa mietittäväksi toisenkin vastausta vaille jäävän kysymyksen laulajan kuolemaan liittyen: "-- miksei Suomesta tilattu ambulanssia vaikkapa rajalle vastaan". Paljon enempää ei kirja spekuloi, toistaa...
Julkaistavan suomenkielisen ohjelmointikirjallisuuden perusteella vaikuttaisi siltä, että ohjelmoinnista ja koodauksesta on tullut lapsille tarkoitettua toimintaa. Selkeää ja helppoa aikuisille tarkoitettua suhteellisen tuoretta yleistajuista esitystä ohjelmoinnista en yrityksistäni huolimatta onnistunut löytämään.
Tampereen kaupunginkirjaston käytetyimpien suomenkielisten ohjelmointikirjojen joukosta löytyy esimerkiksi seuraavanlaisia nimekkeitä. Maarit Harsun kirjaa lukuunottamatta näissä paneudutaan johonkin nimenomaiseen ohjelmointikieleen:
Harsu, Maarit, Ohjelmointikielet : periaatteet, käsitteet, valintaperusteet. Talentum, 2005
Kernigham, Brian W., Ohjelmointi. IT Press, 2004 [C-kieli]
Kolehmainen, Kauko, PHP & MySQL : teoriasta...
Kyseessä saattaisivat olla Gustav Sandgrenin kirjoittamat Janne-kissan seikkailut Janne-kissa, Janne-kissa maailmalla ja Janne-kissan joulu (Gummerus, 1967). Ensinmainittu ilmestyi ensimmäisen kerran jo vuonna 1957 nimellä Viisaat viiksiniekat : Jaum-kissan ja hänen hauskan toverinsa seikkailuja.
"Kulkukissa Manne on nähnyt maailmaa. Hän sattuu tulemaan Janne-kissan taloon ja kertoo ihmeellisistä seikkailuistaan, auttaa Villikoiran nappaamisessa ja huiputtaa sekä kettua että vanhaa viisasta Karoliina-rottaa." (Janne-kissa)
"Janne-kissa, vanha Karoliina-rotta ja kulkukissa Manne lähtevät maailmalle. He tapaavat pahansisuisen koiran, innokkaan poliisin ja vaarallisen ilveksen, ja ellei Manne olisi ollut niin nokkela..." (Janne-kissa...
Useiden elokuva-alan verkkolähteiden mukaan molempiin kirjasarjoihin olisi hankittu tuotanto-oikeudet. On uutisoitu, että suoratoistopalvelu Hulu olisi tuottamassa Throne of Glass -kirjasarjaan perustuvaa tv-sarjaa. Warner Bros -yhtiö on taas hankkinut Valinta-kirjasarjan elokuvaoikeudet.
Tuotantojen edistymisestä ei kuitenkaan ole tiedotettu mitään uutta vuosiin, eli on epäselvää milloin kirjasarjojen tv- tai elokuvaversiot valmistuisivat tai aiotaanko niitä toteuttaa ollenkaan. Esimerkiksi Hidden Remote –viihdesivustolla on spekuloitu Throne of Glass –kirjoihin perustuvan sarjan toteutumista.
Lähteitä ja lisätietoja: ...
Ylösalaisin käännettyä kansallislippua on käytetty aiemmin yleisesti hätämerkkinä ja käytetään näköjään Yhdysvalloissa vieläkin. http://www.navy.mil/navydata/navy_legacy_hr.asp?id=190
http://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4t%C3%A4merkki
Tietysti olisi hyvä tietää, missä tilanteessa USA:n lippu on käännetty, mutta kyse voisi olla jonkinlaisesta protestista. Nettiuutinen kertoo amerikkalaisesta republikaanista, joka veti lippunsa puolitankoon ja käänsi sen ylösalaisin vastalauseena Barack Obaman valinnalle Yhdysvaltojen presidentiksi. Nähtävästi kyseinen henkilö näki maansa joutuneen jonkinlaiseen hätätilaan ja koetun surun ja pettymyksen vuoksi kohteli lippua em. tavalla. Tällaisia lipunkäännöksiä on raportoitu muitakin. http://www.news-...
Lari (13.7.) on tullut almanakkaan vuonna 1973, ja se on muunnos monista nimistä, esim. latinalaisesta pyhimyksen nimestä Laurentius, joka on muuntunut Lauriksi 1858 ja sittemmin Lariksi. Se on saattanut lyhentyä myös Lasaruksesta tai Ilarin ja Ilarionin kantanimestä Hilarius, Hilarion tai Hilarios. Lari –nimi on käytössä noin 1700 suomalaisella. Lari-sana tarkoittaa Georgiassa aarretta tai omaisuutta ja on maan rahayksikkö. Lähteet mm. Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus, 2007), Vilkuna: Etunimet (Otava, 2005), Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988).
Tekijänoikeuslaki ei aseta suojan menettäneen sisällön hyödyntämiselle mitään ehtoja. Kansalliskirjaston digitoimat vanhat lehdet ovat vapaasti kenen tahansa kopioitavissa ja uudelleenjulkaistavissa. Ainoan ongelman muodostavat em. palvelun kautta tarjolla olevat uudemmat lehdet, joiden sisällössä saattaa olla edelleen suojattuja sisältöjä, vaikka itse lehdet on sopimusteitse saatu julkiseen käyttöön. Kun vapaa selailu ulottuu nykyään jo vuoteen 1929, suinkaan kaikki tuohon mennessä julkaistu ei ole tekijänoikeudellisesti vapaata.
Kirjastoilla, arkistoilla ja museoilla on omistusoikeus niihin teoskappaleisiin, joita niillä on kokoelmissaan. Se on eri asia kuin tekijänoikeus ja sallii omistajan määritellä, millä ehdoilla teoskappale...
Kirjastojen sunnuntaiaukioloista kysellään aika ajoin. Siihen ei ole Kouvolassa menty siksi että sunnuntaityön teettäminen on kaksi kertaa kalliimpaa kuin arkityö, ja josta työntekijä saa lisäksi kaksi arkivapaata. Tämänhetkisellä henkilökunnalla sunnuntaiaukioloa on vaikea toteuttaa.
Asiaan voisit vaikuttaa esim. ottamalla yhteyttä Kouvolan kaupungin luottamushenkilöorganisaatioon (kuttuuri- ja kirjastolautakunta tai/ja sivistyspalvelujen johtokunta). Yhteystiedot Kouvolan kaupungin kotisivulla http://www.kouvola.fi/paatoksenteko/luottamushenkiloorganisaatio.html
Kouvolan kirjastoissa on aloitettu kirjastoverkkoselvitystyö kesällä 2010. Aiheesta voi keskustella Kyyti-kirjastojen kotisivulla http://www.kyyti.fi/node/tiedotteet/2823 Myös...
Syy on siinä, että avaruudessa ei ole ilmaa. Lentokoneen lentäminen perustuu siipiin, joiden yli ja ali virtaava ilma luo nostovoiman. Tyhjiössä tätä ei tapahdu. Sekä potkuri- että suihkukoneissa myös koneen moottori tarvitsee ilmaa toimiakseen.
Rakettimoottori toimii avaruudessa, koska siinä palamiseen tarvittavaa happea ei oteta koneen ulkopuolelta, vaan se kuljetetaan polttoaineen tavoin mukana.
Tietoa NASA:n sivuilla: https://www.nasa.gov/audience/forstudents/k-4/home/F_Why_Fly_Plane.html
22. Sotasairaala sijaitsi koko jatkosodan ajan Joensuun seudulla. Siihen on viitattu Kansallisarkiston verkkosivuilla osoitteessa:
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action;jsessionid=36E56436A3650… , jonka mukaan:
"Sotasairaala koostui eri tiloissa toimineista potilasosastoista:osasto I (Joensuun Lyseo), osasto II (Joensuun Yleinen sairaala), osasto III (Kontioniemen parantola), osasto IV (Joensuun Tyttökoulu), osasto V (Joensuun Talouskoulu), osasto VI (Kontioniemen parantola), osasto VII (Niinivaaran kansakoulu), osasto VIII (Kontioniemen parantola) sekä sotavankiosasto (Kontiolahden varuskunta)."
22. Sotasairaalan sotapäiväkirjat on myös digitoitu Kansallisarkiston toimesta, ja niitä voi lukea digitaaliarkistosta osoitteesta:...
