Helsingissä aineiston kuljettaminen kirjastosta toiseen vie 2-3 arkipäivää. HelMet-kirjastojen sisällä kunnasta toiseen, esimerkiksi Espoosta Helsinkiin kuljetus vie 3-4 arkipäivää.
Varauksen saapumisen noutokirjastoon voi tarkistaa HelMetistä www.helmet.fi Omista tiedoista. Aineisto on noudettavissa kun sen tila on Noudettava viimeistään..
Loru Little Miss Muffetista on käännetty suomeksi useammankin kerran.
Hanhiemon iloisessa lippaassa (WSOY, useita painoksia) Kirsi Kunnas on kääntänyt Little Miss Muffetin pikku Elliksi. Lorun nimi on Elli ja hämähäkki.
("Näetkös pikku Elliä: / hän syö kauravelliä…)
Hanhiemon runoissa (Otava 2000) Kaarina Helakisan kääntämän lorun nimi on Pikku neiti Nättilä.
("Pikku neiti Nättilä / istui kerran määttäällä…")
Hanhiemon lorukopassa (Tammi, 1997) Little Miss Muffet on Pikku neiti Tättärä. Tämä suomennos on Hannele Huovin.
("Pikku neiti Tättärä / istui pikku mättäällä…)
Näistä kahdesta kirjahyllymallista Lundia on vanhempi tuote. Hyllymallin kehitti ruotsalainen puuseppä Harald Lundqvist 1940-luvun alussa. Hän patentoi keksintönsä, ja pian sitä valmistettiin lisenssillä monissa maissa. Suomessa tuotannon aloitti Lundia Oy vuonna 1948. Nykyään Lundia Oy on osa Sini-konsernia. Lundia-tuotteet valmistetaan edelleen Suomessa.
IVAR-hylly tuli IKEA:n valikoimiin vuonna 1968. Sitä on myyty myös nimillä BOSSE, INGO ja UFFE. IVAR-nimen se sai vuonna 1984.
Lähteet:
Lundian verkkosivut: https://lundia.fi/fi/tietoa-meista
IKEA:n verkkosivut: https://www.ikea.com/gb/en/ideas/ivar-the-rebel-that-became-a-hero-pub2…
Sinituotteen verkkosivut: https://sinituote.fi/tietoa-meista/sini-konserni/
Elsa Lindberg-Dovlette (1874-1944), suomalaissyntyinen ruotsinkielinen kirjailija, meni vuonna 1902 naimisiin persialaisen prinssin ja diplomaatin (mm. Pietarissa ja Tukholmassa) Arfa-ud-Dovleh Mirza –Riza-Khanin kanssa (prinssi kuoli vuonna 1926). E. Lindberg otti nimekseen Dovlette (fem. muoto nimestä Dovleh)-Khanoum. Hän käytti myös nimeä prinsessa Mirza Riza-Khan (Arfa).
Elsa Lindberg-Dovletten teoksia ovat mm. Haaremin ristikon takaa. Pohjoismaalainen nainen itämaalaisen puolisona. (1925) ja sen jatko-osa Häät Bosporin rannalla (1932).
Kirjassa ”Haaremin ristikon takana” on elämäkertatietoja kirjailijasta ja siellä sanotaan mm. seuraavaa:
"Elsa Lindberg, joka on ollut jo kohta kaksikymmentä vuotta naimisissa kuuluisan persialaisen...
Auringonkukka (Helianthus annuus) ei Suomessa kasva luonnonvaraisena, joten kasvitieteellisesti sen yleisyydestä meillä ei varsinaisesti voida puhua. Yleisesti sitä kuitenkin Suomessakin kasvatetaan hyöty- ja koristekasvina. Muualla maailmassa (esim. Pohjois-Amerikassa) luonnonvaraisena kasvavat ja meillä hyöty- ja maisemointikasveina viljellyt auringonkukat ovat enimmäkseen keltasävyisiä: niiden laitakukat ovat useimmiten keltaiset ja kehräkukat ruskehtavat - auringonkukan "kukkahan" ei ole yksittäinen kukka, vaan lukuisista kehrä- ja laitakukista koostuva mykerö.
Punakukintoisia auringonkukkia on kuitenkin jalostettu koristekasveiksi. Tunnettuja punaisia lajikkeita ovat esim. 'Velvet Queen' (tummanpunainen, tumma keskus), 'Evening Sun' (...
Kitaron säveltämä "Caravan" laulusolistina Pages tai Richard Page löytyy cd-levyltä Kitaro: "Noah's Ark". Yleisradion Fono-tietokannan mukaan laulun alkuperäisen sanoituksen on tehnyt Moko Nanri. Samalla levyllä on myös kappaleen instrumentaalinen esitys nimellä "Caravansary". Finna-hakupalvelun mukaan "Noah's Ark" -cd-levy löytyy tällä hetkellä Espoosta Ison Omenan ja Sellon kirjastoista.
Mainittakoon, että "Caravanista" on myös suomenkielinen versio. Sen nimi on "Unten erämaa". Suomenkieliset sanat on tehnyt Juha Vainio.
Yleisradion äänitetietokanta Fono.fi: http://www.fono.fi/
Finna-hakupalvelut: https://finna.fi/
Tietoa Finnasta: https://finna.fi/Content/about
Prinsessasadut ovat osa tosi vanhaa tarinaperintöä.
Satuprinsessoista vanhin on Kaunottaren ja hirviön Belle. Ensimmäinen tunnettu versio tästä sadusta oli nimeltään Cupido ja Psykhe, ja se perustuu antiikin Roomassa eläneen Lucius Apuleiuksen (n. 125 - 180 jKr) tarinaan. Myöhemmin Kaunottaren ja hirviön teki tunnetuksi ranskalainen Jeanne-Marie Leprince de Beaumont, jonka kirjoittamana se julkaistiin vuonna 1756.
Belle siis voittaa ja on melkein 2000 vuotta vanha!
Tämän tiedon löysimme kirjasta Avaa lastenkirja, johdatus lastenkirjallisuuden lajeihin ja käyttöön.
Tähän ei ole yhtä vastausta. Kivenheitto ei ole orgainsoitunut urheilulaji, jossa olisi säännöt ja jonka väline, suorituspaikka ja tyyli olisi määritelty vertailukelpoisesti ja erityisesti jonka tuloksia olisi dokumentoitu luotettavasti. Heti nousee useita kysymyksiä: Minkä kokoinen ja muotoinen kivi olisi? Heitetäänkö paikaltaan, saako pyörähtää tai juosta vauhtia? Mitataanko heitto vaakasuoralla pinnalla vai rinteeseen kuten mäkihypyn pituus? Saako käyttää apuvalineenä linkoa tai heittovartta?
Guinnesin ennätyskirjaan on 1980-luvulla kirjattu lingolla avustetun kivenheiton ennätykseksi peräti 437 metriä. Pisimmälle ilman apuvälineitä heitetty esine on Guinnessin tuloksissa erityismuotoiltu frisbee-kiekko, tulos 406 metriä.
Optimaalisen...
Joutilaisuuden ja laiskuuden klassinen hahmo löytyy venäläisestä klassisesta kirjallisuudesta: Ivan Gontsarovin Oblomov. Venäläisessä kirjallisuudessa on paljon esimerkkejä rikkaista joutilaisuudessa ja kaihossa elävistä aatelisista, esim Anton Tsehovin näytelmissä Kirsikkapuisto ja Kolme sisarta. Tsehovilla on myös novelli Joutilaisuudessa kokoelmassa Ensirakastaja, 1946.
Joutilaisuudesta nautitaan myös Hermann Hessen teoksessa Kylpylävieraana Badenissa. Hessen Siddhartha istuu puun alla mietiskelemässä.
Hermann Melvillen Bartleby-hahmo on eräs maailmankirjallisuuden tyylikkäimpiä pinnareita.
Marcel Proust Swannin tiestä löytyy myös joutilaisuuden kuvausta.
Epikurolaiset runoilijat ylistävät laiskuutta: Charles Baudelaire, Arthur Rimbaud...
Hei
Catherine-sarjan oikea järjestys on seuraava:
- Catherine
- Catherine ja herttua
- Kaunis Catherine
- Catherine rakkaani
- Catherine ja rakkauden aika
- Catherine ja vapaus
- Catherine, linnanrouva
Kotimaisten kielten keskuksen ohjeen mukaan kyseinen verbi tavutetaan hams-tra-ta.
Hamstrata tulee ruotsin sanasta hamstra, joka on johdettu hamster-sanasta. Ruotsin ja myös mm. saksan hamster-sana pohjautuu puolestaan ilmeisesti muinaiskirkkoslaavin sanaan chomestoru.
Sanomalehdessä käytettyä tavutusta ei voida siis perustella vierassanan yhdysosien mukaisella tavujaolla, kuten esimerkiksi sanoissa ab-strak-ti, de-skrip-tio.
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1410#ala3
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
http://www.etymonline.com/index.php?term=hamster
http://runeberg.org/svetym/0311.html
”Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen.” (Tekijänoikeuslaki 12 §).Lakiin voi tutustua esimerkiksi osoitteessa http://www.finlex.fi (Ajantasainen lainsäädäntö/Tekijänoikeus) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
Yksityiseen käyttöön kopioimisesta ja siihen liittyvistä näkökohdista voi lukea esimerkiksi kirjastot.fi -osoitteesta http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/2.4.html Tämän mukaan oikeus ei riipu kopiointimenetelmästä. Ei ole myöskään rajattu sitä, kopioidaanko koko teos vai osa siitä. Tekijänoikeuslaki ei myöskään edellytä, että kopioijan tulisi omistaa teoskappale. Poikkeuksen yksityisen...
MARI-nimelle voidaan esittää kaksi alkuperää.
a)Tavallisimmin se mielletään raamatullisen Maria-nimen erääksi muunnelmaksi. Samaa alkuperää on myös Vanhan testamentin heprealainen Mirjam (2.Moos. 2:15, 4.Moos. 12). Alkukielisessä Uudessa testamentissa kreikkalainen nimimuoto on Μαριά / Maria tai Μαριάμ / Mariam. Nimen alkuperäinen merkitys on epäselvä, se on ehkä tarkoittanut ’vastahakoisuus’, ’katkeruus’. Mahdollinen on myös muinaisegyptiläinen alkuperä: sanajuuri mry ’rakastettu’, mr ’rakkaus’. On esitetty kolmaskin merkitys: 'olla kaunis', 'olla loistava'. Jeesuksen äidin nimenä Maria lienee suosituimpia naisennimiä, jolle myös on pyhimyskalentereissa omistettu useita päiviä. Meillä Suomessa Mari on sijoitettu heinäkuun 2. päivään,...
Järjestys on seuraava:
Suomalainen tonttukirja 1979
Koiramäen talossa 1980
Joulupukki 1981
Koiramäen lapset kaupungissa 1982
Suuri urheilukirja 1983
Yökirja 1984
Hui kauhistus 1985
Riku, Roope ja Ringo. Kolme kokkia 1986
Riku, Roope ja Ringo. Värikäs päivä 1986
Riku, Roope ja Ringo lentävät kuuhun 1987
Riku, Roope ja Ringo televisiossa 1987
12 lahjaa joulupukille 1987
Hullunkurinen lintukirja 1987
Koiramäen talvi 1988
Kaikkien aikojen avaruuskirja 1989
Etusivun juttu 1990
Vampyyrivaarin tarinoita 1991
Koirien Kalevala 1992
Hurjan hauska autokirja 1993
Apua, merirosvoja 1994
Joulupukki ja noitarumpu 1995
Majatalon väki ja kaappikellon kummitukset 1996
Kuningas Artturin ritarit 1997
Koiramäen joulukirkko 1997
Puhveli-Billin villi länsi 1998...
Gerd Heymannin, tuon ikuisen kakkosmiehen, urakehitys näyttää askarruttaneen myös saksalaista mediaa siinä missä Ketun katsojia ympäri maailman. Useimmat löytämäni artikkelit on kirjoitettu Heymannin viimeisen jakson aikoihin, mutta kaikissa näissä kysellään Michael Andelta, olisiko tämä halunnut Ketuksi Ketun paikalle. Vastaus on aina kielteinen. Ande toteaa, ettei ole johtajatyyppiä eikä ole halunnut koko urallaan olla päätähti, koska päärooli kasaa myös suuria paineita näyttelijälle. Esimerkkinä paineista hän mainitsee Leo Kressiä esittäneen Rolf Schimpfin, joka jatkoi nimiosassa kauemmin kuin olisi halunnut, koska koki olevansa vastuussa kollegoistaan. Ande toteaa olleensa aina ennen kaikkea joukkuepelaaja...
Tarkkaa vastausta kysymykseen ei nyt löytynyt, mutta jotakin yleistä siitä voi sanoa. Tällaiset läpsytys- tai taputusleikit rantautuivat Suomeen 1980-luvulla ilmeisesti Ruotsin kautta. Pohjoismaissa niitä oli leikitty jo jonkin aikaa ja Britten saarilla sekä Keski-Euroopassa leikit ovat vielä vanhempaa perua. Kirjassa Betoni kukkii (1989; ISBN 951-717-565-5) kerrotaan, että vuonna 1985 taputusleikit olivat levinneet pääkaupunkiseudulta ainakin Kemiin asti. Tällaisia jäljittelemällä leviäviä kulttuuri-ilmiöitä nimitetään nykyään joskus meemeiksi.
Taputusleikeissä laulettiin tuttuun tai helposti opittavaan melodiaan istutettuja "väänneltyjä" sanoituksia. Osa teksteistä oli äänteillä leikittelevää "sianenglantia", osa oli lähtöisin...
Sekä katolisessa kirkossa että perinteisissä protestanttisissa kirkoissa konfirmaatio tarkoittaa kasteen vahvistusta. Perinteisinä protestanttisina kirkkoina pidetään tässä vastauksessa esimerkiksi luterilaista kirkkoa, anglikaanista kirkkoa ja metodistikirkkoa. Näissä käytäntönä on lapsikaste, aivan kuten katolisessa kirkossakin. Konfirmaatioon voivat silloin osallistua vain kastetut. Vastaus ei kata kirkkoja, joissa on käytössä aikuiskaste (esimerkiksi helluntaiherätys, babtistikirkot yms.)
Konfirmaatiossa nuori saavuttaa uskonnollisen täysi-ikäisyyden. Käytännössä hän saa luvan osallistua ehtoolliselle ilman vanhempiaan. Perinteisesti myös kummeiksi ryhtyviltä on edellytetty konfirmaatiota. Konfirmaatiota voi siis...
Kirjastojen sunnuntaiaukioloista kysellään aika ajoin. Siihen ei ole Kouvolassa menty siksi että sunnuntaityön teettäminen on kaksi kertaa kalliimpaa kuin arkityö, ja josta työntekijä saa lisäksi kaksi arkivapaata. Tämänhetkisellä henkilökunnalla sunnuntaiaukioloa on vaikea toteuttaa.
Asiaan voisit vaikuttaa esim. ottamalla yhteyttä Kouvolan kaupungin luottamushenkilöorganisaatioon (kuttuuri- ja kirjastolautakunta tai/ja sivistyspalvelujen johtokunta). Yhteystiedot Kouvolan kaupungin kotisivulla http://www.kouvola.fi/paatoksenteko/luottamushenkiloorganisaatio.html
Kouvolan kirjastoissa on aloitettu kirjastoverkkoselvitystyö kesällä 2010. Aiheesta voi keskustella Kyyti-kirjastojen kotisivulla http://www.kyyti.fi/node/tiedotteet/2823 Myös...
Kirjastot ottavat vastaan kirjalahjoituksia valikoiden. Asiaa kannattaa kysyä ensin kustakin kirjastosta. Keskustakirjasto Oodi ei ota vastaan aineistolahjoituksia lainkaan. Osassa kirjastoja on kirjakierrätyspisteitä, joihin voi tuoda pieniä määriä kerrallaan.
Suomen Punaisen Ristin Kontti ottaa vastaan kirjalahjoituksia, samoin kierrätyskeskukset.
SPR:n Kontti
https://sprkontti.fi/lahjoita
Kierrätyskeskukset
https://www.kierratyskeskus.fi/lahjoita_tavaraa
Kirjalahjoitukset kirjastoon
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__aineist…
Kirjastojen kirjakierrätyspisteet löytyvät täältä
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Useiden elokuva-alan verkkolähteiden mukaan molempiin kirjasarjoihin olisi hankittu tuotanto-oikeudet. On uutisoitu, että suoratoistopalvelu Hulu olisi tuottamassa Throne of Glass -kirjasarjaan perustuvaa tv-sarjaa. Warner Bros -yhtiö on taas hankkinut Valinta-kirjasarjan elokuvaoikeudet.
Tuotantojen edistymisestä ei kuitenkaan ole tiedotettu mitään uutta vuosiin, eli on epäselvää milloin kirjasarjojen tv- tai elokuvaversiot valmistuisivat tai aiotaanko niitä toteuttaa ollenkaan. Esimerkiksi Hidden Remote –viihdesivustolla on spekuloitu Throne of Glass –kirjoihin perustuvan sarjan toteutumista.
Lähteitä ja lisätietoja: ...
