Kyllikki Villa on suomentanut tämän luvun 11. heinäkuuta lopusta löytyvän kohdan seuraavasti:
"Ihminen haluaa saada osakseen rakkautta, sen puutteessa ihailua, sen puutteessa pelkoa, sen puutteessa inhoa ja halveksuntaa. Hän haluaa herättää toisissa ihmisissä jonkinlaista tunnetta. Sielu kavahtaa tyhjiötä ja haluaa kosketusta mihin hintaan hyvänsä." (s. 93)
Kyseessä on julkaisu Satumaailma : värikuvallinen taruaarre nuorisolle, osa 5. Julkaisu ilmestyi vuonna 1929 Kariston kustantamana ja V. Hämeen-Anttilan toimittamana. Satumaailmaa ilmestyi 32 osaa vuosina 1925-1956.
Vastaus löytyi Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin kirjaston tietokannasta:
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=…
Bonanza-romaanit:
Lähde:
NUMMELIN, Juri:
Kuudestilaukeavat : amerikkalaisia länkkäripokkareita suomeksi / Juri Nummelin. - Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2004. - ISBN 951-692-568-5
s. 86: Thopsonin ja Coxin Bonanzat ovat ainoat aikuisille tarkoitetut TV-sarjaan perustuvat kirjat; muut ovat nuorten kirjoja
Cox, William R.:
• Bonanza : mustaa hopeaa / William R. Cox ; [suomentanut Juhani Pietiläinen]. - [Hämeenlinna] : Karisto, 1968. - 232 s. ; 19 cm. - (Bonanza). ISBN 951-23-0120-2 (nid.)
Frazee, Steve:
• Bonanza : Hoss ja puuma : kertomus tunnetusta televisiosarjasta / Steve Frazee ; suom. Jorma Paavilainen ; kuv. Jason Studios. - Hämeenlinna : Karisto, 1969. - 139 s. : kuv. - (TV-romaanit). - ISBN 951-23-0355-8 (sid.)
PARKER, Teddy:
•...
Auringonkukka (Helianthus annuus) ei Suomessa kasva luonnonvaraisena, joten kasvitieteellisesti sen yleisyydestä meillä ei varsinaisesti voida puhua. Yleisesti sitä kuitenkin Suomessakin kasvatetaan hyöty- ja koristekasvina. Muualla maailmassa (esim. Pohjois-Amerikassa) luonnonvaraisena kasvavat ja meillä hyöty- ja maisemointikasveina viljellyt auringonkukat ovat enimmäkseen keltasävyisiä: niiden laitakukat ovat useimmiten keltaiset ja kehräkukat ruskehtavat - auringonkukan "kukkahan" ei ole yksittäinen kukka, vaan lukuisista kehrä- ja laitakukista koostuva mykerö.
Punakukintoisia auringonkukkia on kuitenkin jalostettu koristekasveiksi. Tunnettuja punaisia lajikkeita ovat esim. 'Velvet Queen' (tummanpunainen, tumma keskus), 'Evening Sun' (...
Tieteellisen nimensä sähköankerias sai vasta sähkön keksimisen jälkeen. Sen varhaisin nimi (1764) ei kuitenkaan sisältänyt suoraa viittausta sähköön, vaan se kuvasi enemmänkin kalan antaman sähköiskun vaikutusta: Gymnotus tremulus. Sähkön eläimen nimeen toi itse Carl von Linné paria vuotta myöhemmin – 1766 siitä tuli Gymnotus electricus. Kokonaan omaan sukuunsa sähköankeriaan siirsi Theodore Gill vuonna 1864 (Electrophorus electricus).Suomen kielen sana sähkö on peräisin vuodelta 1845 (Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja). Varhaisin löytämäni suomenkielinen maininta sähköankeriaasta on tätä myöhäisemmältä ajalta, 1865 julkaistusta Edv. Ervastin suomentamasta Wilhelm Fredrik Palmbladin Geografian eli maantieteen oppikirjasta,...
Tervehdys!
Kysymiäsi tekstejä voi etsiä netin Google-haulla. Valitaan tarkennettu haku, johon annetaan kirjailijan nimi ja tekstin tärkeimmät sanat.
Näin saatu tieto ei kaikkien tekstien kohdalla selvitä, mistä teoksesta ne ovat peräisin.
Teosten suomennokset löytyvät Kansalliskirjaston aineistotietokannasta https://finna.fi. Haetaan alkuteoksen nimellä.
Fennica ei sisällä yksittäisiä runoja, joten niitä joutuu etsimään kotimaisista ja ulkomaisista runohakupalveluista esim. googlettamalla "runohaku" tai " "poem search".
Muutamat runohakupalvelut löysivät Anais Ninin runon Risk, mutta mistään ei paljastunut, sisältyykö runo johonkin julkaistuun teokseen. Ninin päiväkirjojen suomentajalla saattaisi olla taustatietoa hänen tuotannostaan....
Lucian päivää vietetään Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Färsaarilla, Italiassa, Latviassa, Virossa, Unkarissa, Maltassa, Bosniassa, Kroatiassa, Slovakiassa ja Baijerin osavaltiossa Etelä-Saksassa. Saint Lucia on Karibianmeren saarivaltio, joka viettää Lucian päivää kansallispäivänään. Lucian päivää vietetään myös Yhdysvalloissa lähinnä luterilaisissa kirkoissa niissä osavaltioissa, joissa on paljon Pohjoismaista alkuperää olevia ihmisiä.
Lähde: Wikipedia Saint Lucy's Day
Länsimaisen taidemusiikin historian perusteellinen selvitys löytyy kirjastosta esim. nimekkeellä "The Oxford history of western music". Suppeampi, mutta kuitenkin asiantunteva ja monipuolinen suomenkielinen musiikin yleisteos on "Musiikkikirja - Johdatus musiikin ymmärtämiseen sanoin ja kuvin" (toim. Karma, Usma, Veijola). Tässä kirjassa kerrotaan helppotajuisesti erilaisista musiikkiin liittyvistä ilmiöistä - niin länsimaisesta kuin muistakin merkittävistä musiikkikulttuureista, soittimista, säveltäjistä, musiikin kuuntelemisesta, musiikkikasvatuksesta jne.
Eri tyylikausia ja niiden erityispiirteitä länsimaisessa taidemusiikissa esitellään tiiviisti ja selkeästi mm. Jorma Kontusen lähinnä musiikkianalyyttistä näkökulmaa painottavassa...
Kappale on saanut tähän Aarno Ranisen sovitukseen nimeksi "Mozart 40". Sävelmä on tosiaankin kuuluisa teema Mozartin 40. sinfonian ensimmäisestä osasta Molto allegro. Laulua ovat esittäneet äänitteillä Päivi Paunu ja Aarno Raninen, suomenkieliset sanat on sommitellut Juha Vainio.
Lähteet:
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi
Laulun nuotti löytyy monestakin nuottivihosta nimellä Skye Boat Song, mutta niissä laulun sanat ovat todennäköisesti erilaiset kuin tv-sarjassa käytetyssä versiossa. Tv-sarjan (https://en.wikipedia.org/wiki/Outlander_(TV_series)#Music) versiossa sanoituksena on käytetty mukailtuna Robert Louis Stevensonin runoa Sing me a song of a lad that is gone (https://www.youtube.com/watch?v=mUBRbJPJtio). Laulun melodia on skotlantilainen kansansävelmä. Alkuperäiset sanat ("Speed bonnie boat, like a bird on the wing") on kirjoittanut Sir Harold Boulton.
Esim. nuotissa Songs of the British Isles (Mel Bay, sovittanut Jerry Silverman) on laulun melodia, kosketinsoitinsovitus, sointumerkit ja Sir Harold Boultonin sanoitus. Suomenkielinen versio löytyy...
Sanat lauluun löytyvät ainakin nuottikirjasta 80-luvun suomalaiset iskelmät.
Laulu löytyy ainakin levyiltä
80-luvun hitit
80-luvun huiput 2 : 20 hittiä vuosilta 1982-83
Baarihitit
Kake Randelin: Kirje kotiin
Kake Randelin: Hitit
Husaarin nuha on epäilemättä sama asia kuin huovintauti, joka on yksi kupan eli syfiliksen slangi- ja kansanomaisista synonyymeistä. Muita ovat esimerkiksi Ranskan tauti, sotilaantauti ja espanjantauti. Nämä ja runsaasti muita epävirallisia sukupuolielämään liittyviä ilmauksia löytyy esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Jussila, Raimo, Seksisanat : suuri suomalainen seksisanakirja. Prometheus, 2010
Popp, Outi & Björkenheim, Päivi, Kättä pidempää : olennainen seksisanasto suomi-englanti-suomi. Ajatus, 2008
Laulun nimi on "Odotusta Pariisissa". Sen on säveltänyt Juha Tikka ja sanoittanut Hector. Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Ilta Pariisin tummuu". Englanniksi lauletaan: "I love you in the morning, love you when you go to bed, (and) these are all the words we've ever said". Laulun tunnetuin esittäjä on Susanna Haavisto, mutta sen on levyttänyt moni muukin laulaja, naislaulajista ainakin Leena Kallonen, Päivi Mäkinen ja Jonna Pirttijoki.
Tarkkaa ja täsmällistä vastausta ensimmäisistä koteihin tulleista induktioliesistä en valitettavasti onnistunut löytämään. Suuntaa-antavia vihjeitä voi kuitenkin saada jäljittämällä aiheen vähittäistä tuloa lehtiin ja muihin tiedotusvälineisiin.
Vaikka tutkimieni induktioliesiä käsittelevien lehti- ja muiden kirjoitusten mukaan Euroopassa induktiolla valmistettiin ruokaa jo 1980-luvulla - alkuun tosin vain ravintoloissa - suomalaiskoteihin induktioliedet alkoivat toden teolla levitä vasta tämän vuosituhannen puolella.
Varhaisin vastaani tullut artikkeli, jossa esiteltiin induktion hyödyntämistä ruoanvalmistuksessa, oli vuodelta 1989. Kuitenkin vielä vuonna 1992 suuri kotimainen pannu- ja kattilavalmistaja mainosti...
Keissut ovat hevosten vetämiä pyörättömiä kuljetusvälineitä, jotka tunnetaan myös nimellä purilaat. Keissutiellä on siis kuljetettu tavaraa hevosten vetämillä keissuilla.
Lähteet:
Hervantajärven osayleiskaava (alueen historiaa luvussa 2.6): https://www.tampere.fi/liitteet/h/QtveewpVU/Hervantajarvi_selostus.pdf
Jari J. Tuomiston historia- ja sukututkimusblogi "Mennyt ei ollutkaan mustavalkoinen":
https://tuomjari.wordpress.com/2018/01/11/hevosen-ajokalut-pihapiiri-en…
Nämä käsitteet löytyvät varmaankin psykologian kirjan tekstiosasta. Ne liittyvät oppimisen strategioihin.
Niitä kuvataan esim. Hanna-Maria Haaviston opinnäytteessä Yläasteikäisten oppilaiden suoritusstrategioiden yhteys hyvinvointiin ja koulumenestykseen, s. 6 suunnilleen seuraavasti.
Illusorisen hohteen optimismi -strategiaa käyttävät oppilaat luottavat vahvasti omaan menestymiseensä ja katsovat menestyksen johtuvan heidän omista ansioistaan. He asettavat itselleen korkeita tavoitteita ja työskentelevät määrätietoisesti saavuttaakseen ne.
Defensiivisen pessimismin mukaan toimivat ovat epävarmoja menestyksestään ja he asettavat matalampia tavoitteita. Haastavassa tilanteessa he kokevat ahdistusta, mutta työskentelevät ahkerasti...
Tähän ei ole yhtä vastausta. Kivenheitto ei ole orgainsoitunut urheilulaji, jossa olisi säännöt ja jonka väline, suorituspaikka ja tyyli olisi määritelty vertailukelpoisesti ja erityisesti jonka tuloksia olisi dokumentoitu luotettavasti. Heti nousee useita kysymyksiä: Minkä kokoinen ja muotoinen kivi olisi? Heitetäänkö paikaltaan, saako pyörähtää tai juosta vauhtia? Mitataanko heitto vaakasuoralla pinnalla vai rinteeseen kuten mäkihypyn pituus? Saako käyttää apuvalineenä linkoa tai heittovartta?
Guinnesin ennätyskirjaan on 1980-luvulla kirjattu lingolla avustetun kivenheiton ennätykseksi peräti 437 metriä. Pisimmälle ilman apuvälineitä heitetty esine on Guinnessin tuloksissa erityismuotoiltu frisbee-kiekko, tulos 406 metriä.
Optimaalisen...
Vaasan historiasta on kirjoitettu useita kirjoja, mutta tähän kysymykseen niistä ei löytynyt vastausta. Tutkin kirjoja kuten Vaasan historia: osat I-IV, Hoving: Vaasa 1852-1952, Aspelin: Lehtiä Waasan kaupungin historiasta, Lehtikanto: Rakennettiin uusi Vaasa ja Lilius: Suomalainen puukaupunki."Vöråstan" mainitaan useissa jo 1800-luvun loppupuolella julkaistuissa sanomalehdissä, mutta artikkeleissa ei perehdytä nimen taustaan. Ainoa viite, josta voisi jotain arvailla, on 26.9.1912 julkaistussa Finska-Amerikanaren sanomalehdessä. Lehdessä kerrotaan, kuinka Vöyrinkaupungilla asuu lähestulkoon ainoastaan Vöyriltä, Mustasaaresta ja Koivulahdesta kaupunkiin muuttaneita henkilöitä. Myös teoksessa "Nimellään paikka löydetään Pohjanmaallakin"...
Kyseessä näyttäisi olevan YK:n Kestävän kehityksen tavoitteiden rintamerkki.
https://shop.undp.org/products/sdg-lapel-pins
https://www.un.org/sustainabledevelopment/news/communications-material/
