”Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen.” (Tekijänoikeuslaki 12 §).Lakiin voi tutustua esimerkiksi osoitteessa http://www.finlex.fi (Ajantasainen lainsäädäntö/Tekijänoikeus) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
Yksityiseen käyttöön kopioimisesta ja siihen liittyvistä näkökohdista voi lukea esimerkiksi kirjastot.fi -osoitteesta http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/2.4.html Tämän mukaan oikeus ei riipu kopiointimenetelmästä. Ei ole myöskään rajattu sitä, kopioidaanko koko teos vai osa siitä. Tekijänoikeuslaki ei myöskään edellytä, että kopioijan tulisi omistaa teoskappale. Poikkeuksen yksityisen...
MARI-nimelle voidaan esittää kaksi alkuperää.
a)Tavallisimmin se mielletään raamatullisen Maria-nimen erääksi muunnelmaksi. Samaa alkuperää on myös Vanhan testamentin heprealainen Mirjam (2.Moos. 2:15, 4.Moos. 12). Alkukielisessä Uudessa testamentissa kreikkalainen nimimuoto on Μαριά / Maria tai Μαριάμ / Mariam. Nimen alkuperäinen merkitys on epäselvä, se on ehkä tarkoittanut ’vastahakoisuus’, ’katkeruus’. Mahdollinen on myös muinaisegyptiläinen alkuperä: sanajuuri mry ’rakastettu’, mr ’rakkaus’. On esitetty kolmaskin merkitys: 'olla kaunis', 'olla loistava'. Jeesuksen äidin nimenä Maria lienee suosituimpia naisennimiä, jolle myös on pyhimyskalentereissa omistettu useita päiviä. Meillä Suomessa Mari on sijoitettu heinäkuun 2. päivään,...
Mikäli hyttynen saa imeä verta häiritsemättä, se saattaa kaksin-tai kolminkertaistaa oman painonsa. Mahdollistaakseen tämän hyttynen poistaa nestettä elimistöstään, minkä tarkkasilmäinen voi havaita pienen pisaran puristuessa ulos hyttysen takapäästä. Hyttyset eivät kakkaa, mutta syövät ja pissaavat yhtä aikaa.
Lisätietoa aiheesta löytyy http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/kohta_pistaa_pista_vasta… ja Juhani Itämiehen kirjasta Pistämätön hyttyskirja (2007).
Prinsessasadut ovat osa tosi vanhaa tarinaperintöä.
Satuprinsessoista vanhin on Kaunottaren ja hirviön Belle. Ensimmäinen tunnettu versio tästä sadusta oli nimeltään Cupido ja Psykhe, ja se perustuu antiikin Roomassa eläneen Lucius Apuleiuksen (n. 125 - 180 jKr) tarinaan. Myöhemmin Kaunottaren ja hirviön teki tunnetuksi ranskalainen Jeanne-Marie Leprince de Beaumont, jonka kirjoittamana se julkaistiin vuonna 1756.
Belle siis voittaa ja on melkein 2000 vuotta vanha!
Tämän tiedon löysimme kirjasta Avaa lastenkirja, johdatus lastenkirjallisuuden lajeihin ja käyttöön.
Uusin koko Tampereen aluetta ja eri historiallisia aikakausia käsittelevä kaupunkihistoria on ilmestynyt vv. 1979-1992, enkä löytänyt sitä enää kirjakauppojen Internet-sivuilta myytävien kirjojen joukosta. Kirja on lainattavissa kirjastostamme. Sen voi tilata myös kaukolainaksi muualle Suomeen, mikäli omassa lähikirjastossanne ei ole kyseistä teosta.
Tampereen historia: 1 : Vaiheet ennen 1840-lukua / Lauri Santamäki…et al. - Tampere : Tampereen kaupunki, 1988. - 951-9430-25-3.
Tampereen historia: 2 : 1840-luvulta vuoteen 1905 / Viljo Rasila. - Tampere : Tampereen kaupunki, 1984. - 951-9430-11-3
Tampereen historia 3 : Vuodesta 1905 vuoteen 1945 / Eino Jutikkala. - Tampereen kaupunki, 1979. - 951-9430-01-6
Tampereen historia . 4 : Vuodesta...
Tiedustelin asiaa WSOY- kustantamolta, joka on suomentanut Stephanie Garberin Caraval- trilogian. Heillä oli hyviä uutisia!
Stephenie Garberin Once upon a Broken Heart -sarja alkaa ilmestyä suomeksi lokakuusta 2022 eteenpäin Kaisa Katteluksen suomentamana.
Patrick Taylorin Irlantilainen maalaislääkäri -sarjaa on tällä hetkellä saatavilla suomeksi ainoastaan maksullisissa e-kirjapalveluissa (BookBeat ja Storytell), koska se on ilmestynyt BookBeatin kustantamana e-kirjana ja äänikirjana. Sarjan ensimmäinen osa on julkaistu suomeksi em. palveluissa vuonna 2023, mutta englanninkielinen alkuperäisteos on julkaistu jo vuonna 2000. Englanninkielisenä sarjan teoksia on joissain kirjastoissa. LähteetBookBeat: Irlantilainen maalaislääkäri: https://www.bookbeat.com/fi/book/irlantilainen-maalaislaakari-1183356Wikipedia: Irish Country series: https://en.wikipedia.org/wiki/Irish_Country_series
Laitan tähän suoran lainauksen Boråsin Suomalainen -nimisen lehden sivuilta:
Kilroy kävi täällä-Kilroy was here
Oletko kuullut Kilroysta, kaverista, joka on pistänyt nimensä useimpiin yleisiin paikkoihin? Toisen maailmansodan aikana liittoutuneiden sotilaat töhersivät ilomielellä: Kilroy was here -Kilroy kävi täällä jokaiseen uuteen paikkaan mihin tulivat. Tavan alkuperä on hieman hämärä, mutta New York Timesin artikkeli vuodelta 1946 väittää sanonnan saaneen alkunsa pikkumaisen tarkasta laivan tarkastajasta James J. Kilroysta, syntyisin Quincysta Massachusshettista. Hänen tehtävänään oli tarkastaa ja laskea pulttien määrä, jotka laivan peltisepät olivat vasaroineet paikoilleen. Nämä työskentelivät urakalla ja saivat palkan pulttien...
Gummerus julkaisi vuonna 1960 Matti Jämsän "extremekokeiluista" kootun kirjan Matti Jämsän tempaukset, joka sisältää seuraavat tarinat: Näin lapseni syntyvän, Sokea kulkee kaupungilla, Laskuvarjohyppy neljästä kilometristä mereen, Turusta Tukholmaan suksilla ja soutuveneellä, Miehestä tehtiin missi, Uhkayritys, Auto murskaksi rotkoon, Tropiikin kauhut, 50 tuntia haudassa, Mies liekeissä, Autolla mereen, Vain yksi päivä, Karhun kynsissä ja Koskenlasku suljetussa tynnyrissä.
Maan virallinen omakielinen nimi on Koninkrijk der Nederlanden eli Alankomaiden kuningaskunta. Monikkomuoto johtuu virallisesti siitä, että käsitteeseen luetaan Euroopassa olevan Nederlandin lisäksi myös Karibian alueella edelleen ovat Aruba, Curaçao ja Sint Maarten. Hollantilaiset itse eivät välttämättä puhu monikkomuodossa tarkoittaessaan Euroopan aluetta, mutta muihin kieliin monikkomuoto on vakiintunut (englannissa The Netherlands). Suomessa on sallittua käyttää maan nimenä myös muotoa "Hollanti", joka varsinaisesti viittaa vain kahteen keskeiseen maakuntaan aivan kuten Viro viittaa nimenä yhteen maakuntaan.
Heikki Poroila
Suomen vanhassa kirjakielessä, kansanrunoissa ja itämurteissa on ilmaistu verbin refleksiivisyyttä erityisillä taivutusmuodoilla, joiden tunnuksena on imperfektissä –he ja preesensissä –ksen. Taivutus koskee siis nimenomaan vain suomen kielen verbejä, joiden kohde on sama kuin tekijä.
Kalevalassa näitä muotoja on runsaasti, esim. loi-he lausumaan; Siitä vanha Väinämöinen korjasta kohottele-ksen.
Nykykielestä muodot ovat häipyneet ja refleksiivisyyttä ilmaistaan muilla tavoin.
Voit lukea lisää aiheesta alla olevista linkeistä.
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=335
https://www.kielikello.fi/-/vanhastavien-muotojen-vaaroista
https://jkorpela.fi/refl.html
https://www.kotus.fi/nyt/...
Margit-pöytähopeat oli eräs paperinkeräyksestä vastikkeena saatu palkkio 1950-luvulla. Ote ilmoituksesta Helsingin Sanomissa 1.6.1957:
Paperilla saa arvokkaita esineitä.
Ylioppilaat hankkivat paperin avulla sievoisen summan Suomen Punaisen Ristin hyväksi. "Sairasauto joka kuntaan" -keräys on päättynyt. Nyt jatkuu paperin vastikekeräys edelleen täydellä vauhdillaan. Hankkikaa nyt Tekin paperilla arvokkaita esineitä.
Hopeita kevätsiivouksella
Kevätsiivouksen ja maallemuuton yhteydessä kertyy varmasti huomattavat määrät paperia ja pahvia. Vaihtakaa ne esim. moderneihin Margit-pöytähopeisiin!
Paperinvaihtoesineet:
pöytähopeat
rannekellot
mekanot
nuket
Paperia ottavat vastaan lukuisat OTK:n ja SOK:n jäsenosuusliikkeet ja -kaupat sekä...
"Paras ystävä" -nimisiä lauluja tunnetaan useita (tekijöinä mm. Riitta Korpela, Jaakko Löytty, Juhani Rasinkangas, Matti Ruohonen ja Juha Töyrylä), mutta Kari Tapion tulkitsema "Paras ystävä" on alkujaan Wayland Holyfieldin 1970-luvulla tekemä sävellys "You're my best friend", johon Raul Reiman on tehnyt suomenkieliset sanat.
Laulun nuotit löytyvät seuraavista kokoelmista:
* Suuri toivelaulukirja 17 (F-kustannus, 2003) s. 28
* Tapio: Olen suomalainen (F-kustannus, 2001)
* Suuri toivelaulukirja : Hengellisiä lauluja (Warner/Chappell 2002)
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Jos Vaski-verkkokirjasto näyttää aineiston olevan varastossa, kannattaa soittaa kirjaston neuvontaan.
Turun pääkirjaston neuvontanumeroita:
Tieto-osasto
(02) 2620 630 Yhteiskunta
(02) 2620 627 Kansat ja kulttuurit
(02) 2620 629 Luonto ja harrasteet
Taideosasto
(02) 2620 622, (02) 2620 623 Kirjallisuus ja taiteet
(02) 2620 658 Musiikkiaineisto
Saaga ja stoori (lasten ja nuorten aineisto)
(02) 2620 625, (02) 2620 626
Puhelu kannattaa siis osoittaa sille osastolle, jonka aineistosta on kyse.
Varastosta tilattu aineisto on noudettavissa Vastaanotosta seuraavana päivänä klo 14 jälkeen. Viikonloppuisin ei varastohakuja tehdä, eli perjantaina tilatun aineiston voi noutaa maanantaina.
Ulkomaisia elämäkertoja sisältävän LRC-tietokannan (asiakkaiden vapaasti käytettävissä mm. Jyväskylän kaupunginkirjaston tiedonhakukoneilta) mukaan Doris Lund on syntynyt 14.1.1919 Indianapolisissa Yhdysvalloissa. Hän on siis yhdysvaltalainen. Hän on kirjoittanut seuraavat:
* Did You Ever?, Parents' Magazine Press, 1965.
Attic of the Wind (verse), Parents' Magazine Press, 1966.
* (Self-illustrated) Hello Baby!, C. R. Gibson, 1968.
* Did You Ever Dream?, (juvenile), Parents' Magazine Press, 1969.
* I Wonder What's Under (juvenile), Parents' Magazine Press, 1972.
* The Paint-Box Sea (juvenile), McGraw, 1973.
* You Ought to See Herbert's House, F. Watts, 1974.
* Eric, Lippincott, 1974.
* Patchwork Clan: How the Sweeney Family Grew, Little,...
Alimpiin kuntoluokkiin 1?, 1 ja 1+ kuuluvien vuoden 1865 kaksimarkkasten arviohinnat vaihtelevat välillä 10-50 euroa. 01-luokan raha (ei kulumisen jälkiä, pinta ehjä ja leimakiiltoinen, mutta toisinaan lievästi tummunut) arvioidaan jopa 280-400 euron arvoiseksi. Virheettömät ja täysin leimakiiltoiset kuntoluokan 0 kolikot ovat erittäin harvinaisia ja hinnat tapauskohtaisia. Huutokaupoissa suuriruhtinaskunnan aikaisia kupari-, hopea- ja kultarahoja on myyty jopa useiden tuhansien hintaan.
Lähteet:
Suomen rahat arviohintoineen 2020
Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2020 : luettelo arviohintoineen
Laulun nimi on Ketunleipä ja se löytyy Musiikki- ja Kulttuurikeskus VERSO:n kustantamalta CD-levyltä Piilometsän säveliä (2010). Laulu on Eeva-Leena Pokelan sanoittama ja säveltämä ja sen esittää kansanmusiikkiyhtye Freija. Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa oleva levy on nyt lainassa (eräpäivä on 8.3.2013). Varauksia ei ole tällä hetkellä.
Sanat ja leikkiohjeet lauluun löytyvät Sari Pekkarisen ja Minna Vänskän tekemästä oppaasta Liikutaan laulun mukaan : opas musiikkiliikunnan toteutukseen (2012). Se löytyy Internetin kautta osoitteesta http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/41146/Minna_Vansk…