Nimen merkitystä on kysytty kirjastonhoitajilta aiemminkin. Ruut, ruotsinkielisen almanakan Rut, on heprealaisperäinen nimi, jonka merkitys on ystävätär. Raamatun mukaan Ruut eli tuomarien aikana ja hänestä tuli laillisen lankousavioliiton vuoksi kantaäiti. Nimi tuli Euroopassa käyttöön pääasiassa protestanttisissa maissa uskonpuhdistuksen jälkeen. (Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toim. Pirjo Mikkonen. - Helsinki : Otava, 2005.)
Kyllikki Villa on suomentanut tämän luvun 11. heinäkuuta lopusta löytyvän kohdan seuraavasti:
"Ihminen haluaa saada osakseen rakkautta, sen puutteessa ihailua, sen puutteessa pelkoa, sen puutteessa inhoa ja halveksuntaa. Hän haluaa herättää toisissa ihmisissä jonkinlaista tunnetta. Sielu kavahtaa tyhjiötä ja haluaa kosketusta mihin hintaan hyvänsä." (s. 93)
Kyseessä on julkaisu Satumaailma : värikuvallinen taruaarre nuorisolle, osa 5. Julkaisu ilmestyi vuonna 1929 Kariston kustantamana ja V. Hämeen-Anttilan toimittamana. Satumaailmaa ilmestyi 32 osaa vuosina 1925-1956.
Vastaus löytyi Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin kirjaston tietokannasta:
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=…
Tsaarin satula -kirjassa Pena Nummela matkustaa sisarensa Jennin kanssa Keniaan parantelemaan työuupumustaan. Sillä välin Nummelan ponitallia saapuu hoitamaan Penan ja Jennin isoäiti, Ulrika Agte. Iästään huolimatta Ulrika on etevä ratsastaja, joka ottaa vastuun myös ratsastustunneista.
Ulrika saa kuitenkin selville, että Nummelan ponitalli on ajatumassa konkurssiin, ja tallilaiset arvelevat sen Penan stressin syyksi. Pelastaakseen tallin ja hevoset he päättävät järjestää kaupunkiin hevosparaatin mainostamaan tallia. Sen vetonaulana on Ulrikan perintökalleus, tsaarin aikoinaan lahjoittama satula, johon on myös kaiverrettu aarrekartta.
Pena joutuu Keniassa vaikeuksiin, ja samaan aikaan ponitallilla alkaa tapahtua outoja. Tallilla käy...
Runo Sipakko-Vapusta on Maija Konttisen kirjoittama Sipakkolan muorin tarina. Se löytyy mm. Aukusti Salon, Kerttu Mustosen ja Esteri Paalasen toimittamasta lukukirjasta Lapsuuden kotiseutu : Otavan III lukemisto (Otava, 1951) ja antologiasta Tämän runon haluaisin kuulla [3] (Tammi, 2000).
Tieteellisen nimensä sähköankerias sai vasta sähkön keksimisen jälkeen. Sen varhaisin nimi (1764) ei kuitenkaan sisältänyt suoraa viittausta sähköön, vaan se kuvasi enemmänkin kalan antaman sähköiskun vaikutusta: Gymnotus tremulus. Sähkön eläimen nimeen toi itse Carl von Linné paria vuotta myöhemmin – 1766 siitä tuli Gymnotus electricus. Kokonaan omaan sukuunsa sähköankeriaan siirsi Theodore Gill vuonna 1864 (Electrophorus electricus).Suomen kielen sana sähkö on peräisin vuodelta 1845 (Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja). Varhaisin löytämäni suomenkielinen maininta sähköankeriaasta on tätä myöhäisemmältä ajalta, 1865 julkaistusta Edv. Ervastin suomentamasta Wilhelm Fredrik Palmbladin Geografian eli maantieteen oppikirjasta,...
Lucian päivää vietetään Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Färsaarilla, Italiassa, Latviassa, Virossa, Unkarissa, Maltassa, Bosniassa, Kroatiassa, Slovakiassa ja Baijerin osavaltiossa Etelä-Saksassa. Saint Lucia on Karibianmeren saarivaltio, joka viettää Lucian päivää kansallispäivänään. Lucian päivää vietetään myös Yhdysvalloissa lähinnä luterilaisissa kirkoissa niissä osavaltioissa, joissa on paljon Pohjoismaista alkuperää olevia ihmisiä.
Lähde: Wikipedia Saint Lucy's Day
Kysymyksesi lähetettiin YLE:n Kuuntelijapalveluun ja sieltä saatiin tuo muistamasi kuulutusteksti sekä kesä- ja myöhäisillan lisätekstit:
"Radiokuuntelijoita kehotetaan radiota kuunnellessaan muistamaan, että seinän takana saattaa olla naapuri, joka työn, levon tai sairauden takia tarvitsee hiljaisuutta. Älkää siis antako radionne soida liian äänekkäästi.
Kesällä lisäys:
Matkaradiota ulkosalla kuunnellessanne - älkää häiritkö luonnon rauhaa.
Myöhäisillan - klo 22 - uutisten jälkeen lisäys:
Etenkin myöhäisohjelman kuuntelijain on syytä ottaa huomioon, että naapurit eivät halua kuunnella lähetystä TEIDÄN vastaanottimenne välityksellä."
Kappale on saanut tähän Aarno Ranisen sovitukseen nimeksi "Mozart 40". Sävelmä on tosiaankin kuuluisa teema Mozartin 40. sinfonian ensimmäisestä osasta Molto allegro. Laulua ovat esittäneet äänitteillä Päivi Paunu ja Aarno Raninen, suomenkieliset sanat on sommitellut Juha Vainio.
Lähteet:
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi
Nimellä Nette saattaa hyvinkin olla kaksi vaihtoehtoista alkuperää: tiettävästi se on lyhennys Agnetesta, Annettesta ja Antoinettesta, tai sitten nimistä Janette ja Jeanette. Neten kantamuoto voi siis olla Agnes, Anna tai Johanna.
Nimipäiväänsä Nette kuitenkin viettää 21. tammikuuta, samaan aikaan Agnetan kanssa. Siksi kerronkin nyt vain nimen Agnes taustoista:
Kreikan sana ’agnós’ tarkoittaa puhdasta, nuhteetonta ja siveää. Keskiajalla nimen kuitenkin tulkittiin periytyvän latinan sanasta ’agnus’, karitsa. Kielellisesti Agnes on siis samaa alkuperää kuin Jeesuksesta käytetty nimitys Agnus Dei. Katolisen kirkon perinteessä tunnetaan toistakymmentä pyhimykseksi tai autuaaksi julistettua Agnesta. Suosituimman pyhimystarinan sankaritar oli...
Auringonkukka (Helianthus annuus) ei Suomessa kasva luonnonvaraisena, joten kasvitieteellisesti sen yleisyydestä meillä ei varsinaisesti voida puhua. Yleisesti sitä kuitenkin Suomessakin kasvatetaan hyöty- ja koristekasvina. Muualla maailmassa (esim. Pohjois-Amerikassa) luonnonvaraisena kasvavat ja meillä hyöty- ja maisemointikasveina viljellyt auringonkukat ovat enimmäkseen keltasävyisiä: niiden laitakukat ovat useimmiten keltaiset ja kehräkukat ruskehtavat - auringonkukan "kukkahan" ei ole yksittäinen kukka, vaan lukuisista kehrä- ja laitakukista koostuva mykerö.
Punakukintoisia auringonkukkia on kuitenkin jalostettu koristekasveiksi. Tunnettuja punaisia lajikkeita ovat esim. 'Velvet Queen' (tummanpunainen, tumma keskus), 'Evening Sun' (...
Sampo nimi on peräisin Kalevalasta, jossa se oli seppä Ilmarisen takoma ihmelaite, rikkauden ja onnen lähde. Sakari Topelius käytti nimeä sadussaan Sampo Lappelill (1866). Suomen almanakassa Sampo on ollut v:sta 1929 lähtien. Nimen tavallinen muunnos on Samppa.
Laulun nuotti löytyy monestakin nuottivihosta nimellä Skye Boat Song, mutta niissä laulun sanat ovat todennäköisesti erilaiset kuin tv-sarjassa käytetyssä versiossa. Tv-sarjan (https://en.wikipedia.org/wiki/Outlander_(TV_series)#Music) versiossa sanoituksena on käytetty mukailtuna Robert Louis Stevensonin runoa Sing me a song of a lad that is gone (https://www.youtube.com/watch?v=mUBRbJPJtio). Laulun melodia on skotlantilainen kansansävelmä. Alkuperäiset sanat ("Speed bonnie boat, like a bird on the wing") on kirjoittanut Sir Harold Boulton.
Esim. nuotissa Songs of the British Isles (Mel Bay, sovittanut Jerry Silverman) on laulun melodia, kosketinsoitinsovitus, sointumerkit ja Sir Harold Boultonin sanoitus. Suomenkielinen versio löytyy...
Lastenlääkäri ja psykoanalyytikko D. W. Winnicott (1896–1971) kuvaa, miten vauva peukalon imemisen lisäksi tai asemasta voi keksiä muutakin touhua. Esim. vaatekappaleen nurkan nypläys rauhoittaa ja suojaa erityisesti nukkumaan mentäessä etenkin depressiivistyyppiseltä ahdistukselta. Näin kehittyy sellainen erityinen kohde, jota Winnicott kutsuu transitionaaliobjektiksi. Ehkä tunnetuin transitionaaliobjekti on rätti, josta Tenavat-sarjakuvan Eppu ei kerta kaikkiaan voi luopua. Transitionaaliobjekti menettää vähitellen merkitystään muiden mielenkiinnon kohteiden kasvaessa.
Kari Kurkela: Winnicott, raja, luova asenne http://www.psykoterapia-lehti.fi/tekstit/kurkela_winnicott.htm
Lapsi voi hädän hetkellä turvautua...
Tanja Hällstén tulkitsee runon sisältöä Tampereen yliopistoon vuonna 2008 tekemässä pro gradu -tutkimuksessaan seuraavasti:
"Satama toimii vertauskuvana runoilijalle ja hänen työlleen sekä yleisemmin ihmisen tuntemusten kuvaajana. Tunnelma runossa on kaipaava, mutta samalla levollinen, vaikka toisaalta laivat ja meri kuvaavat myös ihmismielen levottomuutta: halua lähteä ja siirtyä paikasta toiseen. Sataman voi tulkita sekä turvapaikaksi elämän merellä että lähdön ja liikkumisen symboliksi. -- Satama on staattinen, paikallaan pysyvä, vakaa turvapaikka. Meri sen sijaan on jatkuvassa liikkeessä oleva, arvaamaton ulottuvuus. Runo rinnastaa puhujan elämän ja meren. Tämän vertauskuvan kautta voi tulkita, että runon puhuja lähtee matkalle...
Moni muukin on pohtinut asiaa: Helsingin Sanomien Torsti vastasi kysyjälle Pepin hevosen nimen olevan Pikku-Ukko eli Lilla Gubben.
Torstin vastausta täydensi kielenkääntäjä Ulla Hillu: "Pepin hevosen nimi Lilla Gubben on Ruotsissa hellittelynimi, jota vanhemmat käyttävät pojistaan, vaimot miehistään ja lapset lemmikeistään. Lilla Gumman -nimitystä taas käytetään naispuolisista rakkaista. Suomen kielestä valitettavasti puuttuu tämän hienon ilmaisun hyvä vastine. Lähimmäksi osuu ehkä heppaseni, ukko-kulta ja poikaseni".
Pirkanmaan kirjasto-kissa on vastannut tähän kysymykseen Tampereen kaupunginkirjaston sivuilla. "Kirjoissa hevosella ei ole lainkaan nimeä. Elokuvissa Peppi kutsuu hevostaan leikkisästi Pikku-Ukoksi."
http://www.tampere.fi/...
Abstrakti tai abstraktinen = käsitteellinen, epähavainnollinen, yleisluonteinen, ei suoranaisesti havaittavissa oleva eikä sellaisenaan todellisuuteen kuuluva. Esimerkkejä abstraktista: TIETO, AJATUS, VIISAUS, MIELIKUVITUS
Konkreettinen tai konkreetti, on suomeksi aineellinen, esineellinen, materiaalinen, todellinen, todella tehty tai tehtäväksi päätetty, kouraantuntuva.
Esimerkkejä konkreetisesta: KIRJA, OMENA, POLKUPYÖRÄ
Nämän sivistyssanat olivat seuraavissa hakuteoksissa:
Sivistyssanakirja. Nykysuomen opas. Helsinki 20002
Itkonen, Terho: Uusi kieliopas. Helsinki 2000
Tällaisia sanoja voit etsiä edellä olevien teosten lisäksi muistakin sivistyssanakirjoista tai esimerkiksi...
Jos kirjastokortti katoaa, ilmoita asiasta heti kirjastoon niin, että kortilla ei ehdi kukaan epärehellinen löytäjä lainata kirjoja. Uuden kirjastokortin saat käymällä kirjastossa. Ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus. Uusi kortti on useimmissa kirjastoissa maksullinen.
Kirjastojen yhteystiedot löydät kirjastohakemistosta, https://hakemisto.kirjastot.fi/
Hautapaikan selvittäminen on mahdollista. Kuinka vaivatonta se on, riippuu sitten siitä, onko vainajan viimeinen kotipaikka tiedossa.
Jos vainajan kotipaikka tiedetään, hautapaikan selvittäminen kannattaa aloittaa seurakunnan tai seurakuntayhtymän hautauspalveluista. Kunkin seurakunnan hautaustoimi ylläpitää rekisteriä hautausmailleen haudatuista vainajista. Isoimmilla hautausmailla on omat toimistonsa, joista yksittäisten hautojen sijaintipaikkoja voi tiedustella, jos tietää vainajan virallisen nimen, kuolinpäivän tai hautaamisajankohdan.
Mikäli etsitystä tiedetään vain se, että tämä on kuollut, tarvitaan valtakunnallisen väestötietojärjestelmän apua, eli seurakuntien asemesta haudan jäljittäminen on aloitettava maistraateista.
