Nimi Aapo on kuten itsekin mainitsit Aabraham-nimen kansanomainen muoto. Abraham(hepr. isä rakastaa, pidennys nimestä Abram, isä on korotettu, korkea, muistuttaa myös heprean sanoja, jotka merkitsevät "kansojen paljouden isää" ks. 1. Moos. 17:5) Vanhassa testamentissa Israelin kansan ensimmmäinen patriarkka. Suomen almanakassa Aapo on ollut vuodesta 1929. Aapo nimen käyttöä on aikoinaan lisännyt Seitsemän veljeksen maltillinen, viisas Aapo. Lisää tietoja nimistä saat lähikirjastosi nimikirjoista. Nämä tiedot on otettu Kustaa Vilkunan Etunimet -kirjasta ja Pentti Lempiäisen kirjasta Suuri etunimikirja.
Mm. seuraavista nuottijulkaisuista kappale löytyy. Ensimmäinen on kuoropartituuri, joten jos haluat opetella soittamaan kappaleen, suosittelen mieluummin Suurta toivelaulukirjaa 14. Se löytyy suurimmasta osasta kirjastoja.
Sekakuorolauluja. III / Toimituskunta Titta Lampela, Hanna Remes, Marjukka Riihimäki, Rita Varonen, Reijo Kekki
Julktiedot Helsinki : Sulasol, c2006
Huomautus Partituuri. Kuoropartituuri.
Suuri toivelaulukirja. 14 / Toimittanut Heikki Uusitalo ; nuottitoimitus ja -grafiikka Olli Heikkilä ; taitto ja kuvitus Pirkko Huttunen
Julktiedot Helsinki : F-Kustannus ja Suuri Suomalainen kirjakerho, 2002
Painos 2. p.
Päivi on lyhentymä etunimestä Päivikki, vanhalla -kki-päätteellä muodostettu nimi, joka aikoinaan luotiin naispuoliseksi vastineeksi Päiviölle. Nimi edustaa samaa vuorokaudenajoista saatua ryhmää kuin Aamu ja Ilta. Päivä-sanalla on varma etymologinen vastine kaikissa lähisukukielissämme ja saamessa. Kaikissa kielissä sana merkitsee sekä päivää että aurinkoa. Päivikin, Päivin ja Päivän sijoitus almanakkaan kesäkuun 16. päivälle liittyy juuri tähän: päivä on pitkä ja aurinko eli päivä paistaa. Nimet tuovat mieleen auringonpaisteen ja kuvastavat siten toivetta, että lapsen elämänpolku olisi onnellinen ja valoisa.
Lähteet:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Kustaa Vilkuna, Etunimet
HOLLANTILAISTA KAUNOKIRJALLISUUTTA
- käännetty suomeksi vuoden 1990 jälkeen
RUNOJA:
Duinker, Arjen Ehkä neljä yhtälöä 2012
Kopland, Rutger Muisto jonka unohdit : runoja 2011
Onni on vaarallista : hollankielisen nykyrunon antologia 2002
ROMAANIT
Abdolah, Kader Talo moskeijan vieressä 2011
Accord, Clark Paramaribon kuningatar : Maxi Linderin kronikka 2000
Bakker, Gerbrand Isä muuttaa yläkertaan 2012
Biegel, Anne Unohtaminen sallittu 1996
Dorrestein, Renate Hyvä äitipuoli 2013
Dorrestein, Renate Kivisydän 2000
Dorrestein, Renate Lainaa vain 2011
Dorrestein, Renate Pojallani on seksielämä ja minä luen äidille Punahilkkaa 2009
Elsschot, Willem Juusto 2003
Glastra van Loon, Karel Lisan hengitys 2004
Glastra van Loon, Karel Rakkauden...
Wikipedian mukaan luku 925 on pitoisuusleima ja SKT on nimileima. Koru on hopeakoru. Hopeaa käytetään tavallisimmin seoksena, jossa on joko 83 % tai 92,5 % hopeaa, loput kuparia. Hopeaesineisiin lyötävissä leimoissa hopeapitoisuus ilmaistaan promilleina, siis tässä tapauksessa 925. Nimileima kertoo tuotteen valmistajan, maahantuojan tai tahon, joka on vastuussa tuotteen leimaamisesta. Nimileimoja voit hakea Tukesin sivuilta: http://nimileima.tukes.fi/. SKT tarkoittaa Suomen Korutuonti Oy:tä.
Elle-nimeä on annettu Suomessa reilu tuhat. Usein tuhannella nimellä pääsee jo almanakkaan, joten voi olla että Ellekin sinne vielä tiensä löytää. Luonteva päivä olisi mainitsemasi Ellenin nimipäivä 10.2., koska Elle on lyhentymä Ellenistä. Nythän 10.2. nimipäiviään viettävät Elina, Ellen, Elna, Ella, ruotsinkielisessä myös Elin ja saamenkielisessä Elle, Ello ja Ellá. Kaikki muodot ovat muunnoksia Helena-nimestä, tosin Elle-nimen voi ajatella viittavaan myös ranskan kielen pronominiin elle ('hän' naisesta).
Lähde mm. Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY 1999)
Suomen antipodin eli maapallon vastakkaisella puolella sijaitsevan pisteen voi tarkistaa sivustolta https://www.antipodesmap.com/
Kyseinen piste on keskellä Tyyntä Valtamerta ja sitä lähimpänä sijaitseva itsenäinen valtio on Uusi Seelanti. Sinne on siis Suomesta pisin matka. Kaukaisimpien kohteiden joukkoon sijoittuvat myös Etelä-Amerikan eteläinen kärki ja Etelämanner.
Samppa-nimeä ei sellaisenaan löydy suomenkielisestä nimipäiväkalenterista. Nimi on todennäköisesti johdannainen nimestä Sampo, ja siinä tapauksessa nimipäivää vietetään 3.4. Nimi voi myös juontua nimestä Sampsa, jonka nimipäivää vietetään 7.12.
Molemmat nimet ovat tuttuja Kalevalasta, ja ne ovat todennäköisesti samaa alkuperää, ehkä muunnoksia joko nimestä Aleksanteri tai nimestä Sampson.
Vuonna 1929 nimet Sampo ja Sampsa liitettiin nimipäiväkalenteriin, kuitenkin eri päiville. Samppa-nimisen pojan nimipäivä voi siis olla kumpi vain edellämainituista päivistä.
Lisää nimitietoutta löytyy esim. tästä kirjasta:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja.
Täyttä varmuutta Kotkan kaupungin nimen alkuperästä ei ilmeisesti ole olemassa, mutta muutamasta Kotkan historiaa käsittelevästä julkaisusta löytyy selityksiä ja arveluja nimen alkuperälle. Teoksessa Satavuotias Kotka (Kotkan kaupunki, 1978) Aimo Halila kirjoittaa artikkelissaan ”Kotkan vaiheita” sivulla 3 seuraavaa: Kotkan nimi mainitaan ainakin 1500-luvulla kalastajien apajan ja niittysaaren nimenä, joka johtunee joko saarelle pesineestä merikotkasta tai saaren ensimmäisen pitkäaikaisen omistajan sukunimestä.
Toivo Okkolan kirjoittamassa vihkosessa Kotkan muinaisia vaiheita (Helsingin kotkalaiset ry:n julkaisuja N:o 1, 1948) on s. 8-9 selostus nimien Kotka ja Kotkansaari vaiheista ja eri muodoista. Kirjoittaja arvelee Kotka-nimen olevan...
Apinoilla, kuten kaikilla istukkanisäkkäillä, on napa. Tosin muilla kuin ihmisillä se ei ole kovin helposti erotettavissa, vaan se saattaa näkyä vain karvattomana viivana.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Napa_(anatomia)
Kaikilla nisäkkäillä, joilla on istukka, on myös napanuora (istukattomia nisäkkäitä ovat kenguru ja vesinokkaeläin). Villieläinemot, myös apinat, yleensä purevat poikastensa napanuoran poikki ja usein syövät istukan. Se pätkä napanuorasta, joka jää kiinni poikaseen, kuivuu pois itsestään ja jättää pienen jäljen, navan.
http://yahoo.rogers.com/yahoo/answerman/index.jsp?id=am081015
HelMet-kirjastojen eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston kirjan voi palauttaa mihin tahansa HelMet-kirjastojen toimipisteeseen. Valitettavasti pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitseviin kirjastoihin HelMet-kirjastojen kirjoja ei voi palauttaa tai ainakin niistä joutuu maksamaan kalliin kuljetusmaksun, mikäli kirjasto edes sellaista palvelua tarjoaa.
Lomalta kirjat voi palauttaa HelMet-kirjastoihin lähettämällä ne postitse. Perille saapuminen on luonnollisesti silloin omalla vastuullasi. Helsingin kaupunginkirjaston postiosoite löytyy osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/.
Jos eräpäivä uhkaa mennä umpeen loman aikana, lainoja voi uusia, jos niissä ei ole varauksia tai niitä ei ole uusittu vielä...
Autofiktiivinen ja omaelämäkerrallinen romaani ovat lähikäsitteitä, joiden käytössä on jonkin verran koulukuntaeroja ja erimielisyyttä siitä, milloin voidaan puhua omaelämäkerrasta, milloin elämäkerrallisuudesta ja milloin autofiktiosta.
Arkikielessä kirjallisuudenlajeista puhuttaessa autofiktiivinen ja omaelämäkerrallinen romaani esiintyvät synonyymeina, ja esimerkiksi kirja-arvosteluissa termien näkee jossain määrin limittyvän. Kirjallisuustieteen todellisuudessa termit eivät kuitenkaan merkitse samaa.
Autofiktio-käsitteeseen liitetään usein minä-muotoinen kerronta ja se, että kirjan minä-päähenkilö on samanniminen kuin kirjailija. Autofiktion käsitteen keksi Serge Doubrovsky, joka käytti sitä omasta romaanistaan vuonna 1977....
Nykyinen sanomalehti Pohjalainen on ilmestynyt 1902 - 1984 nimellä Vaasa. Lehdet on mikrofilmattu, ja maakuntakirjastojen kokoelmissa on oman alueensa sanomalehtien mikrofilmirullat. Siis Vaasan pitäisi olla Vaasan kaupunginkirjastossa ja Savon Sanomien Kuopion kaupunginkirjastossa. Mikrofilmirullat voi pyytää tarvittaessa kaukolainaan, ja niitä lukiessaan asiakas tarvitsee kirjaston lukulaitteen. Asiakas esittää kaukolainapyynnön omassa kirjastossaan.
Sukunimi Väisänen on tunnettu pääasiassa savolaisena sukunimenä, mutta se on yleinen myös Karjalassa. Nimestä on tietoja jo 1500-luvulta Savosta (Laurens Veijsen).Pielisjärvellä on elänyt henkilö nimeltä Staffan Wäisäin jne.
Nimi on yhdistetty sanaan "väisä", joka tarkoittaa järven jäälle asetettua tienviittaa ja sanaan "väisäkkä", joka tarkoittaa juonikasta. Nimi saattaa myös olla henkilönnimiperäinen ja samaa juurta kuin nimet Viisanen, tai Väntsi.
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala
Sukunimet
Otava 2000
Tuon Laila ja Ritva Kinnusen duetto on Jaakko Salon sovitus ukrainalaisesta (tai venäläisestä, molempia näkyy lähteissä) perinnelaulusta, joka tunnetaan meillä nimellä Minka, mutta Ukrainassa nimellä Їхав козак за Дунай (Jihav kozak za Dunai) ja venäjänkielisellä kielialueella nimellä Ехал казак за Дунай eli Jehal kazak za Dunai. Sanat tähän suomenkieliseen versioon teki Saukki.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan mukaan Onatsu-nimen pohjana on karjalainen kutsumanimi Onanie, Onaska ja Ono(i). Venäjässä vastaavat nimet ovat Anania ja Ona (heprean Ananias, Hananja). Ondrein (Andrei) puhuttelumuoto on saattanut olla Onu tai Ona. Onatsu-nimessä on laatokankarjalaiselle nimistölle tyypillinen pääte –tsu, joka on ilmeisesti saanut venäjästä vaikutteita. Päätettä on käytetty suomalaistenkin sanojen nimijohtimena.
Sukunimi Onatsu on tunnettu Salmissa. Salmin lahden rannalla on myös kylä nimeltä Onattšu.
Mikkonen Pirjo – Paikkala Sirkka: Sukunimet (Otava, 2000)
Annika Thorin perheeseen kuuluvat mies Per sekä tyttäret Sara (s. 1976) ja Rebecka (s. 1982).
Lähde: Författarcentrum Öst
http://www.forfattarcentrum.se/view_author.asp?sID=711&mID=2&pType=5&ID…
Hei,
Kysyit maidon, bensiinin ja Koskenkorvapullon nimellishintoja tiettyinä vuosina. Bensiinillä tarkoitetaan tässä regular/92/95E -moottoribensiiniä. Maidon osalta tuote hiukan vaihtelee ajan myötä.
Tässä hinnat eri vuosina. Koskenkorvan ja maidon hinta on kyseisen vuoden tammikuulta, mikäli samalta vuodelta on saatavilla useita hintatietoja.
1963 Bensiini 0.51 mk/l Koskenkorva 9,80 mk/pullo Irtomaito 0,469 mk/l
1968 Bensiini 0.67 mk/l Koskenkorva 12,90 mk/pullo Pakattu maito 0,76 mk/l
1978 Bensiini 1.91 mk/l Koskenkorva 30,00 mk/pullo Täysmaito 1,82 mk/l Kevytmaito 1,82 mk/l
1988 Bensiini 3.14 mk/l Koskenkorva 67,00 mk/pullo Täysmaito 3,39 mk/l
1998 Bensiini 5,52 mk/l Koskenkorva 83,00 mk/pullo Täysmaito 3,91 mk/l Kevytmaito 3,91 mk/l...
Pimeä-sanan yhteydessä tavattavat pilkko ja pilkkoinen ('pilkkoinen pimeä') on tulkittu alkusointuun perustuviksi vahvistussanoiksi: pilkkopimeä ja pilkkoinen pimeä tarkoittavat aivan pimeää, täysin pimeää. Alkuperältään pilkko liittynee sanaan pilkottaa, 'näkyä vähän, pilkistää'. Pilkkopimeä on siis täydellistä pimeyttä, jossa pilkottaa pelkkää pimeyttä.
Lähteet:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. L-P
