Hei, kysymyksesi sisältää sekä sanat vaha että vahe. Rauman kadunnimien kohdalla vahe tarkoittanee kahden rakennuksen välistä solaa, kujaa. Sen alkuperänä pidetään viron kielen vahe-sanaa (ero, väli). Vahat taasen ovat suuria siirtokiviä, jotka ovat maastossa erottuvina toimineet usein pitäjän rajojen välisinä rajakivinä. Molemmat sanat esiintyvät meillä lounaismurteissa. (Lähde: Toivo Vuorela: Kansanperinteen sanakirja)
Mitikointi tai mitigointi liittyy riskien hallintaan. Se tarkoittaa suunnilleen erilaisten riskien ja uhkien vaikutuksien vähentämiseen pyrkimistä. Sana on suomalaistettu englannin sanasta mitigation.
Yleissuomalainen murresana kartano tarkoittaa pihaa, pihapiiriä, talon lähitienoota.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kartano&sms_id=SMS_7134ffe63ecf0bc8c3939c7c4e696ec3
Kartano-sanalla on vastineita virossa ja muissa lähisukukielissä. Tämän hetkisen käsityksen mukaan sana on vanha germaaninen laina; samaa juurta on esimerkiksi saksan Garten (puutarha) ja ruotsin pihaa ja maataloa merkitsevä gård.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Teuvo Pakkalan Viisasta väkeä löytyy Teuvo Pakkalan laatimasta Aapisesta (1. p. 1908) sekä mm. Aarni Penttilän Aapiskukosta (1. p. 1938) tässä muodossa:
Yksi on Tuomas Tuppurainen
toinen Taavetti Tappurainen
vallan viisasta väkeä
laskivat kopalla ja kontilla mäkeä.
Pidempää versiota runosta ei löytynyt Teuvo Pakkalan kootuista teoksista eikä muistakaan Pakkalan tarkastetuista teoksista.
Hiljainen hetki on yhteisesti sovittu tuokio, jonka aikana pysähdytään kunnioittamaan sodan tai yleisesti koskettaneen tragedian uhreja. Hiljaista hetkeä voidaan viettää maanlaajuisesti, mutta se voi myös olla tietyn yhteisön sisällä sovittu muistotapa (esim. työpaikalla työtoverin kuoleman jälkeen). Hiljaisen hetken pituudelle ei ole olemassa virallista määritelmää, vaan se sovitaan samalla, kun hetken vietosta päätetään. Usein hetken pituus on minuutti, mutta se voi olla pidempikin. Kun muistohetki vietetään hiljaisuudessa, se ylittää esimerkiksi uskonnolliset ja kielelliset rajat.
Hiljaisten hetkien alkuperästä puhuttaessa viitataan usein ensimmäisen maailmansodan päättymisen muistopäivään. Kuningas Yrjö V pyysi kansalaisia viettämään...
Kotimaani ompi Suomi -laulun vaiheista löytyy tietoa Terttu Kaivolan artikkelista "Kotimaani ompi Spanja" (Hiidenkivi 1/2012, http://www.hiidenkivi-lehti.fi/Digipaper/OldNews.aspx?id=3467). Siinä on julkaistu myös ilmeisesti laulun alkuperäisin Jooseppi Riipan sanoitus:
Kotimaani ompi Suomi,
Suomi on mun kotimaa,
siellä valkolatva tuomi,
järven rannalla tuoksuva.
Ahon laidat armahimmat
mansikoista punertuu.
Ruusut siell’ on kaunihimmat
siell’ on kirkkahampi kuu.
Siellä äiti hymyhuulin
tuuti pientä kehdossa,
Siellä ensi kerran kuulin
lintuin laulun lehdossa.
Siellä myöskin ensikerran
lempi syttyi sydämeen.
Liekö ollut tahto Herran,
kun se päättyi kyyneliin.
Synnyinmaani heitin silloin
huolissani huokaillen.
Milloin taasen näen oi milloin...
Hei!
Runo on suomennettu nimellä "Laulu".Suomentaja on Risto Ahti ja se löytyy teoksesta Maailman runosydän. Runon alkusäkeet:Pysäyttäkää kaikki kellot, puhelinlinjat katkaiskaa, kieltäkää koiraa haukkumasta mehukasta luuta.
Kansatieteellisissä lähteissä takapuolen tai muiden alaruumiin osien tervaaminen on merkinnyt rangaistusta siveettömästä elämästä: "Huorintekijöiltä tervattiin takapuoli -- " (Muistan kuinka Räisälässä... : Räisälän perinnettä). Kaunokirjallisuudessa aihelmaa on hyödyntänyt esimerkiksi Anu Kaipainen: " -- kaksi tytöistä oli löydetty parin päivän päästä erään luodon rannasta alastomina ja takapuoli tervattuina." (On neidolla punapaula)
Jotkut ovat takapuolen tervaamisesta puhuessaan kiinnittäneet erityistä huomiota tervan tarttuvuuteen, ja tervatuista takapuolista on tullut paikalleen jämähtämisen kuva. "Tervatut takamukset on virkapaikkaansa liiaksi kiintyneellä henkilöllä. 'Yhdistyselämässä tunnetaan valitettavan yleinen ilmiö, jonka...
Vastaus riippuu siitä, millä tarkkuudella kalenterin haluaa täsmäävään. Mikäli riittää, että viikonpäivät täsmäävät, vuoden 2024 kalenteria voi käyttää vuosina 2052, 2080 ja 2120. Vuonna 2024 voi puolestaan uusiokäyttää vuosien 1940, 1968 ja 1996 kalentereita. Tällöin kuitenkaan esim. kuun vaiheet eivät täsmää, ja lisäksi nimipäiviin tehdään muutoksia viiden vuoden välein. Tämäntasoisia vastaavuuksia eri vuosien kalentereille voi etsiä tällä sivustolla: https://www.whencanireusethiscalendar.com/
Mikäli kalenterien haluaa vastaavan toisiaan täysin kaikilta osin (nimipäivät poislukien), täytyy ajassa mennä lähes kuusi miljoonaa vuotta eteen- tai taaksepäin, kerrotaan tässä Ylen artikkelissa: https://yle.fi/a/3-6440753.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on italian kielen alkeiskursseja, joihin kuuluu CD-levy, mm.
- La Grassa, Cari amici, l'italia 1
- Borraccino, Quickstart Italian
- Italian kielikurssi : peruskurssi
- Lamping, Puhu italiaa = Molto piacere! : käytännön italian alkeiskurssi
On myös CD-romin sisältäviä kursseja, mm.
- Opi italiaa : oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille
Saat kirjaston aineistotietokanta Helmetistä (www.helmet.fi) luettelon kursseista helpoimmin menemällä sanahakuun ja kirjoittamalla tyhjään ruutuun italian kieli ja valitsemalla aineistoksi joko cd-levyt tai cd-romit.
Pentti Lempiäisen ”Nimipäivättömien nimipäiväkirja” (WSOY, 1989) kertoo, että Zaidan päivä on 11.10. Nimipäivä perustuu siihen, että ”Zaida” ja sen rinnakkaismuoto ”Saida” lienevät lyhentymiä kreikkalaisesta nimestä ”Zenaida”, josta Venäjällä käytetään muotoa ”Zinaida” ja Suomessa ”Sinaida” Ortodoksisessa almanakassa niiden nimien nimipäivät ovat tuolloin 11.10.
Kysymyksissä olisi asiaa monisivuiseen vastaukseen, mutta seuraavassa keskeiset asiat.
Omakustanteen tekeminen on nykyään teknisesti helppoa, nopeaa ja kohtuuhintaista. Jos pystyy tuottamaan valmiin aineiston itse, ei välttämättä tarvitse kotoaan liikahtaa ja valmis kirja tulee postipakettina. Digipainoja on paljon Suomessa ja jos kovakantisena haluaa tehdä, voi kannattaa tilata painotyö Virosta tai Latviasta. Digipainoissa kustannukset riippuvat kolmesta asiasta: (1) sivumäärästä, (2) mahdollisesta värin käytöstä ja (3) painosmäärästä. Noin 200 sivun laajuinen kirja koossa A5 ja painosmäärä 100 kappaletta maksaa noin 500 euroa. Mitään varsinaista riskiä ei tällaiseen painattamiseen liity, sillä painot lähettävät hintatarjouksensa...
Hyvä yhteenveto aiheesta löytyy Pirkko Brusilan toimittamasta kirjasta Seksuaalisuus eri kulttuureissa (Duodecim, 2008). Se käsittelee suhtautumista seksuaalisuuteen yleensä ja myös homoseksuaalisuuteen sekä evankelis-luterilaisen kirkon ja sen herätysliikkeiden ja ns. vapaiden suuntien että ortodoksisen kirkon, katolisen kirkon, islamin ja juutalaisuuden näkökulmista. Martti Nissisen ja Liisa Tuovisen toimittama Synti vai siunaus (Kirjapaja, 2003) tarkastelee asiaa kristillisen etiikan kannalta. Uusien uskontojen käsikirja (toim. Christopher Patridge, Kirjapaja 2006) käsittelee erilaisia valtauskontoihin mutta myös mm. pakanatraditioihin ja new age -perinteeseen pohjautuvia uusia uskontoja ja niiden maailmankuvaa. Uusia uskontoja Suomessa...
Niin kauan kuin ihminen on kirjoittanut muistiin tapahtumia ja koonnut näitä muistiinpanoja kokoelmiksi, on kirjastoja ollut olemassa. Otavan suuren ensyklopedian (Osa 4) mukaan arkeologit ovat kaivauksissaan selvittäneet, että nykyisen Irakin alueella, Kaksoisvirranmaassa, on ollut tällaisia kokoelmia jo kolmannella vuosituhannella eKr. Arkistoilla ja kirjastoilla ei silloin ollut selvää eroa. Nykyisenlainen kirjasto on muotoutunut muinaisessa Kreikassa. Aristoteles (384-322 eKr.)loi pohjan kirjastojen luokitusjärjestelmille, kun hän perusti oman kirjastonsa. Antiikin kuuluisin kirjasto sijaitsi Aleksandriassa ja tämän kirjaston kokoelmissa oli enimmillään n. 700 000 pergamenttia ja papyruskääröä.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Hassi” ja muut vastaavat muunnelmat (”Hassinen”, ”Hasso”, ”Hesse” jne.) ovat saksalaista alkuperää ja pohjautunevat nimitykseen ”der Hessen” eli ’hesseniläinen’. Toinen vaihtoehto on etunimen ”Harald” tai muun etunimen muunnos. Nimi on joka tapauksessa Suomessa jo vanha, sillä varhaisimmat kirjalliset maininnat ovat jo 1400-luvulta: Euran Oloff Hasse vuodelta 1441 ja Tyrvään Laurens hassi vuodelta 1472. Noin vanhoina aikoina kirjoitusasussa oli horjuvuutta, joten sama nimi on saatettu kirjoittaa useillakin eri tavoilla.
Nimen kulkeutumisesta Suomeen ei ole varmaa tietoa, ja se onkin saattanut kulkeutua useita eri reittejä. Ainakin Tallinnassa ja...
Selailin Areenassa olevia dokumenttipätkiä. Ainakin yhdessä filmissä kerrottiin sen olevan osittain dramatisoitu, mutta asiaa täytyisi tutkia ohjelma kerrallaan. Mennään junalla -ohjelmassa vuodelta 1972 näyttäisivät uuden Parkanon kautta avatun radan liikenteessä olleen juuri nuo maintisemasi disko-, ravintola- ja hyttivaunu salonkiosastoineen, https://areena.yle.fi/1-3549834. Ylen artikkelissa kerrotaan VR:n historiasta kertovista ohjelmista, https://www.vr.fi/vinkkeja-junamatkailuun/160-vuotta-matkalla. Nuo palvelut diskoteekkivaunua myöten näyttävän olleen todella olemassa. Parkanon radan avajaisten jälkeen diskovaunu eli kiskoteekki on tosin liikkunut mukana vain erillisestä tilauksesta. Rautatiemuseon...
Apoptoosi ja autofagia ovat eri asioita.
Apoptoosi eli ohjelmoitunut solukuolema on sekä kudosten normaaliin kehitykseen että moniin sairauksiin liittyvä, geenien ohjaama solujen kuolema. Siinä solu ja tuma hajoavat pieniksi solukalvon ympäröimiksi rakenteiksi. Koska solukalvo säilyy ehjänä koko tapahtumaketjun ajan eikä solun sisältöä vapaudu solulimaan, apoptoosi ei aiheuta tulehdusta.
Autofagia on prosessi, jossa solu ympäröi solulimassa olevia proteiineja tai soluelimiä solukalvolla. Lysosomeiksi kutsuttujen soluelinten avulla näin syntyneen rakkulan eli autofagosomin sisältö hajotetaan ja kierrätetään takaisin solun käyttöön (nimitys tulee kreikan sanoista autos = itse ja phagein = syödä). Solu voi hyödyntyää autofagiaa esimerkiksi...
Sunnuntaina 16.7.1944, Turun tuomiokirkon kellojen löytyä kaksitoista lyöntiään, Gerda Ryti aloitti vakavalla äänellä puheen Suomen kansalle. Puolustuksemme tähden oli koottava koko kansa rukoilemaan ja avuksihuutamaan pelastusta kuoleman kidasta. Puheensa loppuosassa rouva Ryti liitti vetoomuksensa tuomiokirkon kellonlyönteihin ja esitti, että juuri nämä kahdentoista lyönnin hetket sopivat rukoukselle synnyinmaan edestä.
Ajatus Turun tuomiokirkon kellonlyöntien radioinnista oli peräisin Hufvudstadsbladetissa 5. toukokuuta julkaistusta Amos Anderssonin runosta. Siinä Andersson toi esiin ajatuksen, että kellonlyöntien avulla voitaisiin lievittää kansalaisten ahdistuneita tuntoja, kun kellojen syvät soinnut nivoisivat nykyhetken Suomen...
Valitettavasti kysymistäsi teoksista näyttää olevan painos loppu, joten kirjastollakaan ei ole mitään mahdollisuutta hankkia ko. kirjoja. Voit toki kääntyä ko. teosten kustantajan puoleen, eli tässä tapauksessa Otavan, ja kysyä onko heillä aikeita ottaa teoksista lisäpainoksia. Antikvariaatteja kannattaa ehkä kierrellä ja seurata internetin kautta olisiko teosta saatavilla esimerkiksi jossakin nettihuutokaupassa (hinta voi tosin erilaisten nettikeskustelujen perusteella nousta aika korkeaksikin, ainakin ennen mahdollisen lisäpainoksen ilmestymistä, ks. esim. http://fi.risingshadow.net/index.php?option=com_smf&Itemid=27&topic=471… ) tai verkkoantikvariaatissa, osoitteessa http://www.antikvariaatti.net/.
Joskushan kirjoja löytyy...
Kuninkaalliset nimityssäännöt ovat aika monimutkaisia. Britanniassa nimitykset menevät niin, että naisen mennessä naimisiin prinssin kanssa hänestä tulee kuningatar, jos prinssi nousee kuninkaaksi. Mutta kuningatar-arvonimiä on kahdenlaisia: kuningatarpuoliso sekä "varsinainen" kuningatar. Esimerkiksi Catherinesta tulee kuningatarpuoliso, sillä hän ei ole syntyperältään monarkki, vaan on mennyt naimisiin sellaisen kanssa ja tätä kautta tullut itsekin kuninkaalliseksi. "Varsinaisia" kuningattaria ovat naiset, jotka ovat kuninkaallisia jo syntyessään.
Tämä sääntö ei kuitenkaan päde toisinpäin. Mies ei kohoa kuninkaan asemaan, vaikka prinsessapuolisosta tulisi myöhemmin kuningatar. Tämä johtunee siitä, että kuningas-titteli tavallaan...
