Mainitsemasi tarina on todellisuuspohjainen. Sadako Sasaki niminen japanilainen pikkutyttö (s. 1943)sairastui 11 vuoden ikäisenä leukemiaan Hiroshimaan pudotetun atomipommin aiheuttaman säteilyn jälkiseurauksena ja kuoli lokakuussa 1955 12 vuoden ikäisenä. Vanhan japanilaisen tarun mukaan jumalat toteuttavat yhden toiveen, jos toivoja taittelee tuhat paperikurkea. Sadako toivoi luonnollisesti paranevansa ja alkoi taitella paperikurkia tavoitteenaan tuhat kurkea.
Sadakosta ja hänen paperikurjistaan on sittemmin tullut kansainvälisiä rohkeuden, periksiantamattomuuden ja rauhan symboleja .Sadakolle pystytettiin muistomerkki Hiroshiman rauhan puistoon v.1958. Sadakosta kerrotaan mm. nettisivulla
http://www.sadako.org/sadakostory.htm
Eleanor...
Kyseessä on tosiaan juhlaraha, ei normaaliin rahaliikenteeseen tarkoitettu kolikko. Sen arvo ei kuitenkaan näytä juuri ajan myötä nousseen, pikemminkin päin vastoin. Tutkimissani verkkokaupoissa sen myyntihinta on yleensä 5-10 euron tietämissä (ks. esimerkiksi http://www.antiikinvuoksi.fi/product/15501/juhlaraha-50-markkaa-1981--p…, http://www.kerailyraha.fi/verkkokauppa/shop.php?sivu=tuote&tuoteid=19237, http://www.jncoins.com/product/7/50-markkaa-1981--presidentti-uk-kekkon…-). Kolikon hintaa selittänee sen suuri painosmäärä, peräti puoli miljoonaa kappaletta.
Heikki Poroila
Apoptoosi ja autofagia ovat eri asioita.
Apoptoosi eli ohjelmoitunut solukuolema on sekä kudosten normaaliin kehitykseen että moniin sairauksiin liittyvä, geenien ohjaama solujen kuolema. Siinä solu ja tuma hajoavat pieniksi solukalvon ympäröimiksi rakenteiksi. Koska solukalvo säilyy ehjänä koko tapahtumaketjun ajan eikä solun sisältöä vapaudu solulimaan, apoptoosi ei aiheuta tulehdusta.
Autofagia on prosessi, jossa solu ympäröi solulimassa olevia proteiineja tai soluelimiä solukalvolla. Lysosomeiksi kutsuttujen soluelinten avulla näin syntyneen rakkulan eli autofagosomin sisältö hajotetaan ja kierrätetään takaisin solun käyttöön (nimitys tulee kreikan sanoista autos = itse ja phagein = syödä). Solu voi hyödyntyää autofagiaa esimerkiksi...
Huovinen on yksi niistä suomalaisista sukunimistä, jotka ovat kehittyneet ruotsinkielisestä "ratsumiestä, huovia" merkitsevästä sanasta hov, hovman. Talonnimestä sukunimeksi vakiintuneet Huovila ja Huovilainen sekä Huovinen olivat yleisiä nimiä Karjalan kannaksella. Karjalasta Huovinen levisi Savoon 1500-luvulla ja yleistyi siellä niin, että se 1970-luvulla ylsi Matti Kuusen luokituksessa "varsinaisiin savolaissukuihin". 1600-luvulla Huovisia löytyi jo Pohjois-Pohjanmaaltakin.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet. Otava, 2000
Viljo Nissilä, Suomen Karjalan nimistö. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1975
Lakeija on miespalvelija. Sanalla on myös kuvaannollinen merkitys "nöyrä käskyläinen". Se perustuu ranskankieliseen sanaan laquais, joka tarkoittaa isäntäänsä jalan seuraavaa palvelijaa. Ranskan sanan alkuperä on epäselvä, mutta sitä on yleensä arveltu espanjalaisperäiseksi, alkuaan vähäarvoista sotamiestä merkitseväksi sanaksi.
Lähteet:
Kielitoimiston sanakirja
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Tiarnia-sarja on saanut nimensä Pohjanmeren Tjörnin saaresta. Tiarnia viittaa myös Tristiaan, roomalaisen Ovidiuksen maanpaossa Mustameren rannalla kirjoittamaan elegiaan (Pekka Tarkka HS 3.1.1994).
Tiarnia-sarjan ensimmäisestä kokoelmasta Tanssilattia vuorella Pekka Tarkka kertoo näin:
"Välsinginin talon vierellä nousevasta, järkkymätöntä rauhaa säteilevästä vuoresta tuli Saarikosken runon tapahtumapaikka. Tjörnillä käynyt 14-vuotias Juri Saarikoski rakensi sen kallioille sammaleesta, kävyistä ja tikuista leikkikaupungin, jolle Saarikoski antoi nimen Ugarit ja jonka hän sijoitti runoonsa. Se oli alkua, pian hän alkoi lapsen tavoin sommitella vuorelle runon maailmaa".
Tarkka, Pekka: Pentti Saarikoski. [II] : Vuodet 1964-1983 2.p. 2003 (s....
Iines/Ines/Inez on alkuaan espanjalaista alkuperää ja Suomeen (kalenterissa vuodesta 1908) se on tullut Ruotsin kautta. Espanjalainen nimi on latinan kautta (Agnes) tullut muunnelma kreikkalaisesta nimestä Agne Άγνή , joka tarkoittaa ’siveä, puhdas’. KIRJALLISUUTTA: //// Marianne Blomqvist: Dagens namn. – 2002 ////, //// Kustaa Vilkuna, toim. Pirjo Mikkonen: Etunimet. – 2005 ////.
Aleksis Kivi: Seitsemän veljestäKolmastoista luku kohdassa, jossa veljekset tiellä kulkiessaan törmäävät Rajamäen rykmenttiin ja juttelevat Mikon kanssa.JUHANI. Terve miestä, sinä Rajamäen Mikko! Kuinka jaksat ja mitä uusia maailmalta?MIKKO. Sekalaista, sekalaista sekä hyvää että pahaa, mutta ainapa, koira vieköön, hyvä kuitenkin täällä päällimmäisenä keikkuu, ja tämän elämän retkutus käy laatuun, käypä se.Lähteen jäljittämisessä auttoi Project Gutenberg, https://www.gutenberg.orgGutenberg-sivustolta saa vapaasti lukea digitoituja kirjoja, joiden tekijänoikeus on jo rauennut. Selaimella luettaessa (read online web) voi tarkistaa koko tekstin nopeasti selaimen sanahakutoiminnolla. Tässä tapauksessa käytin hakusanaa "laatuun", joita löytyi 9...
Sarjan nimi on Alix (Alix peloton), teksti ja kuvitus ovat Jacques Martinin käsialaa.
Seuraavat Alix-sarjakuvat on suomennettu ja ne ovat lainattavissa HelMet-kirjastoista:
1) Kultainen sfinksi
2) Kirottu saari
3) Oribalin kruunu
4) Musta koura
5) Gallian sankarit
6) Viimeinen spartalainen
7) Etruskien aarre
8) Apollon kosto
Tässä vielä muutama hyvä linkki: http://www.helsinki.fi/~lakoma/comics/alix.html (suomeksi)
http://www.lambiek.net/martin_jacq.htm (englanniksi)
http://www.arnould.net/bd/Autmarti.htm (ranskaksi)
Lastenlääkäri ja psykoanalyytikko D. W. Winnicott (1896–1971) kuvaa, miten vauva peukalon imemisen lisäksi tai asemasta voi keksiä muutakin touhua. Esim. vaatekappaleen nurkan nypläys rauhoittaa ja suojaa erityisesti nukkumaan mentäessä etenkin depressiivistyyppiseltä ahdistukselta. Näin kehittyy sellainen erityinen kohde, jota Winnicott kutsuu transitionaaliobjektiksi. Ehkä tunnetuin transitionaaliobjekti on rätti, josta Tenavat-sarjakuvan Eppu ei kerta kaikkiaan voi luopua. Transitionaaliobjekti menettää vähitellen merkitystään muiden mielenkiinnon kohteiden kasvaessa.
Kari Kurkela: Winnicott, raja, luova asenne http://www.psykoterapia-lehti.fi/tekstit/kurkela_winnicott.htm
Lapsi voi hädän hetkellä turvautua...
Joensuun pääkirjaston lukusali Vipusessa, 1. krs, on digitointipiste, jossa asiakkaat voivat itse digitoida mm. VHS-kasettejaan. Käyttö on ilmaista, mutta jos haluaa ostaa kirjastosta tyhjiä dvd-levyjä, ne maksavat 1,70 euroa/kpl.
Varauksen voi tehdä lukusali Vipuseen joko paikan päällä tai puh. 0504435001. Aikarajoitusta ei muuten ole, mutta palvelu on suosittu, joten aikoja on rajoitetusti. Henkilökunta opastaa laitteen käytössä.
Minna on lyhentymä Vilhelmiinasta, joka taas on Vilhelmin sisarnimi. Vilhelm tulee muisnaissaksan sanoista wille=tahto + helm=suoja, kypärä, siis lujatahtoinen kypäränkantaja.
Eija on toisen maailmansodan jälkeen yleistynyt suomalainen naisennimi, jonka lähtökohtana saattaa olla kirkkolauluissa ja virsissä keskiajalta saakka esiintynyt huudahdus eijaa.
Pirkko on muunnos Birgitasta, joka taas on muuntuma kelttiläisestä Brigitasta, joka tulee sanasta brigh=voima, vahvuus, korkea, ylhäinen.
Irina on venäläinen muoto Irenestä ja sen kreikkalaisesta alkumuodosta Eirene, joka tarkoittaa rauhaa.
Mertta-nimeä en löytänyt nimikirjoista, mutta Meritan kohdalla mainitaan Emerentian lyhentymä Merta ja nimi Emerita (ansiokas, hyvin palvellut).
Saini on...
Hei
Catherine-sarjan oikea järjestys on seuraava:
- Catherine
- Catherine ja herttua
- Kaunis Catherine
- Catherine rakkaani
- Catherine ja rakkauden aika
- Catherine ja vapaus
- Catherine, linnanrouva
Suomeen 'joo' sana on tullut ruotsalaisena lainana. Kantana on nykyruotsin 'jo' ja varhaisempi muoto 'jå'. Samasta ruotsalaisesta lähteestä on peräisin myös suomen 'juu'.
Tsekkiin 'joo'-sana on tullut todennäköisesti germaanisena lainana, onhan ruotsinkin 'jo' samaa kantaa kuin saksan 'jawohl' (=kyllä).
Sanat ovat siis samaa germaanista alkuperää, mutta ovat tulleet kieliin eri kautta.
Lähde:
"Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja 1" (SKS, 1992)
Kotimaisten kielten keskuksen ohjeen mukaan kyseinen verbi tavutetaan hams-tra-ta.
Hamstrata tulee ruotsin sanasta hamstra, joka on johdettu hamster-sanasta. Ruotsin ja myös mm. saksan hamster-sana pohjautuu puolestaan ilmeisesti muinaiskirkkoslaavin sanaan chomestoru.
Sanomalehdessä käytettyä tavutusta ei voida siis perustella vierassanan yhdysosien mukaisella tavujaolla, kuten esimerkiksi sanoissa ab-strak-ti, de-skrip-tio.
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1410#ala3
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
http://www.etymonline.com/index.php?term=hamster
http://runeberg.org/svetym/0311.html
Saimme vastauksen kysymykseen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta:
W. O. Streng-Renkonen kirjoittaa v. 1938 kirjassaan "Siivekkäitä sanoja ja sivistyssanoja" silmätikusta ja "tikkuna silmässä" olemisesta näin (s. 89):
"Ruotsin kielessä en nagel i ögat merkitsee samaa ja perustuu ilmeisesti Mooseksen kirjan sanoihin, joissa kerrotaan miten Jehova käski Mooseksen sanoa Israelin lapsille, että heidän piti karkottaa Moabin kankailla Jerikoa vastapäätä elävä kansa ja että ellei niin tapahtuisi, "niin ovat ne, jotka heistä jätätte, teille niinkuin orjantappurat silmissänne ja keihäs kyljessänne" (IV Moos. 33:55). Ruotsin nagel ei tässä ole 'kynsi' vaan kuten saks. Nagel ("spitzes Werkzeug zum Einschlagen in einen Gegenstand") samaa kuin...
Suomen yleisten kirjastojen tilastot –sivustolta löytyy runsaasti tilastotietoa kirjastoista, mm. tiedot Suomen lainaukseltaan suurimmista yleisistä kirjastoista kuntatasolla. Ne ovat Helsinki (9 179 672 lainaa), Tampere (4 858 910 lainaa), Espoo (4 183 509), Turku (3 046 811), Oulu (2 972 404 lainaa), Vantaa (2 968 877 lainaa), Jyväskylä (2 932 191 lainaa), Joensuu (+ Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi) (2 527 659 lainaa), Lahti (2 351 412 lainaa) ja Kuopio (+ Karttula) (2 070 754 lainaa). Myös aineistotilastoja kuntatasolla löytyy tämän tilaston kautta. Sivusto löytyy täältä:
http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/tilasto.aspx?QueryId=526424fc-b2f5-4…
Tilaston kautta ei kuitenkaan löydy tietoa yksittäisten kirjastojen...
Internetin tarjoamien tietojen perusteella (http://www.silviisii.com/vls/mic/124.shtm) Tuulikki Pietilän hauta on Turun hautausmaalla, osoite Hautausmaantie 21, 20720 Turku.
Heikki Poroila
Tarkkaa vastausta kysymykseen ei nyt löytynyt, mutta jotakin yleistä siitä voi sanoa. Tällaiset läpsytys- tai taputusleikit rantautuivat Suomeen 1980-luvulla ilmeisesti Ruotsin kautta. Pohjoismaissa niitä oli leikitty jo jonkin aikaa ja Britten saarilla sekä Keski-Euroopassa leikit ovat vielä vanhempaa perua. Kirjassa Betoni kukkii (1989; ISBN 951-717-565-5) kerrotaan, että vuonna 1985 taputusleikit olivat levinneet pääkaupunkiseudulta ainakin Kemiin asti. Tällaisia jäljittelemällä leviäviä kulttuuri-ilmiöitä nimitetään nykyään joskus meemeiksi.
Taputusleikeissä laulettiin tuttuun tai helposti opittavaan melodiaan istutettuja "väänneltyjä" sanoituksia. Osa teksteistä oli äänteillä leikittelevää "sianenglantia", osa oli lähtöisin...
