Suomalaiseen sukukulttuuriin liittyvät nimitykset löytyvät yleisestä kirjastosta ehkä vaivattomimmin tietosanakirjasta, esim. Otavan suuri ensyklopediasta, hakusanalla sukulaisuus. Sieltä selviää mm., että miniä on pojan vaimo. Käly on puolison sisar tai veljen (tai puolison veljen)vaimo. Lanko on puolison veli tai tai sisaren (tai puolison sisaren) mies. Nato on miehen sisar. Appi on puolison isä. Myös kirjaa Rahiala Kari, Meidän suvun voima, kannattaisi ehkä tutkia. Asiasanojen perusteella kirja voi liittyä aiheeseen.
Tämä on mahdollista. Henkilö voidaan voimassa olevan perustuslain (54 §) mukaan valita presidentiksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi. Tämä periaate on Suomessa ollut voimassa vuodesta 1991 lähtien (1074/1991, 1075/1991).
Asiaan liittyvässä hallituksen esityksessä (HE 232/1988) kuitenkin silloin myös todettiin, että ”on pidetty tärkeänä rajoittaa presidentin valintaa nimenomaan ja vain peräkkäisten kausien osalta. Uudelleenvalinnan tulee voida olla mahdollista jo yhdenkin väliin jäävän toimikauden jälkeen:”
”Sääntely ei estäisi kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi valitun presidentin myöhemmin tapahtuvaa uudelleenvalintaa, mikäli kahden peräkkäisen toimikauden ja mahdollisesti kysymykseen tulevan uuden toimikauden välissä...
Aiheesta on kysytty aikaisemmin Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-verkkotietopalvelussa. Tuolloin on kysymykseen on vastattu näin:
Enimmän osan aikaa muumeilla on iho, mutta tarvittaessa talvisin heille voi kasvaa turkki. Taikatalvi-teoksessa Muumipeikko herää kesken talviunien:
"Muumipeikon tietämättä hänen ihonsa samettipinta päätti ruveta kasvamaan. Se päätti muuttua vähitellen turkiksi, jota saattoi tarvita talvisin."
http://www.kysy.fi/kysymys/onko-muumeilla-on-iho-vai-turkki
(Tove Jansson: Taikatalvi. 2007)
Lähteitä ja lisätietoja:
Tove Jansson: Taikatalvi. 2007
Psykologisen romaanin käsitteestä ei löydy mitään virallista määritelmää. Esimerkiksi suomalaisissa kirjallisuuden hakuteoksissa, kuten Yrjö Hosiaisluoman Kirjallisuuden sanakirjassa (2003) tai Otavan kirjallisuustiedossa (1990) ei löydy kyseistä hakusanaa.
Englanninkielisessä J. A. Cuddonin hakuteoksessa A Dictionary of Literary Terms
(1982) löytyy kuitenkin termi Psychological novel. Vapaasti suomennettuna siinä määritellään psykologisen romaanin keskittyvän enimmiltä osin päähenkilöiden henkisen, tunteellisen ja psyykkisen elämän analysointiin, sen sijaan, että keskipisteessä olisi kirjan juoni tai toiminta.
Porvoon kaupunginkirjaston nettisivuilla on myös käyttökelpoinen luettelo eri romaanityypeistä, jossa on myös psykologisen...
Tarkoittaisitkohan kirjaa Muhsen, Zana : Myyty! : koulutytöt orjina Jemenissä (1994), joka kertoo kahden Englannissa kasvaneen sisaruksen, Zanan ja Nadian, vaiheista. Heidän isänsä myi tyttäret teini-ikäisinä vaimoiksi Jemeniin. Zana jätti poikansa Jemeniin ja pääsi takaisin Englantiin, mutta hänen sisarensa Nadia jäi Jemeniin lastensa luo. Perheen äiti Miriam Ali kirjoitti myös kirjan Lasteni tähden (1995). Zana Muhsen julkaisi jatkon tarinaan Lupaus vapaudesta (1999), jossa hän kuvaa yrityksiään saada sisarensa Nadian palaamaan Englantiin.
Kysymyksessä on unkarilainen runoilija ja poliitikko Mihaly Vaci (1924-1970). Fennican, Suomen kansallisbibliografian, mukaan häneltä on ilmestynyt suomeksi yksi teos, joka on:
Sade hiekkaan, toim. ja suom. Anna-Maija Raittila
Herättäjä-yhdistys 1989 (Gummerus). Maailman suurimmassa bibliografisessa tietokannassa (WorldCat)ei esiinny yhtään englanninkielistä teosta Mihail Vacilta. Myöskään haku avoimen netin puolelta usealla hakukoneella ei anna vihjettä siitä, että Vacin tuotantoa olisi käännetty englanniksi. Hungarian Bookstoren sivuilta osoitteesta http://www.hungarianbookstore.com/vacimihaly.htmsi voi lukea lyhyen kuvailun hänen tuotannostaan.
1. Kyseistä runoa siteerataan useammallakin Internetin hääsivulla, esim. http://www.ampiaistehdas.net/haasivut/ohjelma.html
Kirjoittajaksi on vahvistunut verkkohääopas Amoriini.com:in ylläpitäjä Admiina, oikealta nimeltään Johanna Matthiesen.
http://www.amoriini.com. Runoa ei taida löytyä painetussa muodossa.
2. Ote löytyy Gibranin teoksesta Profeetta. Teosta löytyy useampaakin painosta Helmet kirjastoista.
3. Ote löytyy Topeliuksen kirjasta Lehtisiä mietekirjastani. Teosta löytyy mm. Pasilan varastosta ja Tikkurilasta.
Kohtiin 1 ja 2 vastaukset löytyivät Kysy kirjastonhoitajan vastausarkistosta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto/
Tiede-lehden nettisivuilta löytyi artikkeli tuoksuista, ja sieltä löytyy myös vastaus kysymykseenne:
Ruoho tuoksuu ”vihreältä”
Vastaleikatun nurmen tuoksu hivelee nenää. Sen saavat aikaan eritoten heksenaalin, heksenolin, heksanaalin ja heksanolin isomeerit, joita syntyy ja hulmahtaa ilmaan, kun leikkurin terä viiltää ruohojen lehdet poikki.Nämä haihtuvat yhdisteet laastaroivat vioittuneita soluja: niillä on antibioottisia ominaisuuksia, joten ne ehkäisevät bakteerien hyökkäyksiä. Tämä ”vihreän tuoksu” hoitaa myös ihmistä. Japanilaistutkijoiden mukaan cis-3-heksenoli ja trans-2-heksenaali lievittävät niin stressiä, kipua kuin väsymystä.
Lähteet: Journal of geophysical research 1999, Biopsychosocial medicine 2008, Chemical senses vol 30
Antiikin kreikan patsaiden materiaalina käytettiin yleensä pronssia tai marmoria, koska molemmat materiaalit ovat kestäviä, mutta samalla suhteellisen helposti kuvanveistäjän muovailtavia. On myös luultavaa, että antiikin Kreikassa oli puusta veistettyjä patsaita. Erityisen tärkeissä patsaissa, kuten Ateenan Parthenon-temppelin mahtavassa Athene Parthenos –patsaassa, saatettiin käyttää materiaalina kultaa ja norsunluuta.
Kreikkalainen kuvanveistäjä ei aina veistänyt patsasta esimerkiksi yhdestä isosta marmoripalasta, vaan usein hän teki esimerkiksi kädet ja pään erikseen. Lopuksi erikseen veistetyt palat liitettiin yhteen. Tällainen tapa oli tehokkaampaa ja halvempaa kuin ison kimpaleen veistäminen, mutta tekniikan varjopuolena oli se,...
Suomeksi Hildegard Bingeniläisen runoista ja rukouksista on ilmestynyt teos Hildegard Bingeniläinen : hengähdä minussa, Vihanta Henki, jonka on koonnut ja suomentanut Anna-Maija Raittila.
Hänestä, hänen ajatuksistaan ja opeistaan on käännetty myös esim. Wighard Strehlowin teokset: Hildegard Bingeniläisen hoidot, Hildegard Bingeniläisen jalokivihoidot ja Hildegard Bingeniläisen kasviapteekki sekä Gottfried Hertzkalta teos Näin parantaa Jumala : Pyhän Hildegardin lääketiedettä. Marja Leena Hovilalta on ilmestynyt teos Hildegard Bingeniläisen kivet, kasvit ja metallit.
Näiden lisäksi mm. Anna-Maija Raittilan Kuuntelen kanssasi, Maria, Seppo A. Teinosen Rakkauden tieto, Jaakko Heinimäen Pyhiä naisia ja muita pyhimysesseitä sekä Päivi Setälän...
Hiukset kuuluvat sekajätteeseen, sillä niiden kompostoituminen on niin hidasta, että niitä ei voi laittaa biojätteisiin. Sama pätee myös esim. kynnenleikkuusta syntyvään jätteeseen.
Lassila & Tikanojan kierrätysopas: http://www.lassila-tikanoja.fi/fi/kierratysopas/Mokki/lajitteluohjeetmo…
Hei,
Joensuun kaupungin historia -teossarjasta löytyivät seuraavat tiedot. Pormestarien ja kaupunginjohtajien työnjaosta en tarkkaan tiedä, mutta edellämainitussa teoksessa (osa 2, s. 50) kerrotaan, että "[e]rilaisesta virka-asemasta huolimatta Pyhälä johti Joensuuta kutakuinkin samalla tavalla kuin pormestarit J. A. Nystén ja William Wallenius vuosisadan vaihteessa".
Joensuun pormestarit
Gabriel Ehnberg 1860-1870
Alfred Nystén 1870-1901
William Wallenius 1902-1919
Tauno Berner 1919-1922
Uljas Ruuth (Ruutu) 1922-1964
Joensuun kaupunginjohtaja
Armo Pyhälä 1930-1951
Tauno Juntunen 1951-1975
Aaro Heikkilä 1975–1995
Juhani Meriläinen 1995–2010
Kari Karjalainen 2010-
Launonen on ollut yleinen nimi erityisesti Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Samaa kantaa ovat myös Lopen kylännimi Launonen, Lahden Laune ja Porin Launainen. Muita samantaustaisia nimiä ovat Launainen, Launiainen, Launia, Launiala, Launila, Launo, Launoila ja Launola. Kaikkien näiden nimien taustalla on muinaissaksalainen nimikanta Launa, joka on tarkoittanut iloista.
(Lähde: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000)
Luna tarkoittaa kuuta mm. italiaksi ja espanjaksi.
Rex tarkoittaa kuningasta tai hallitsijaa ja sana on alunperin lähtöisin latinan kielestä.
http://m.ilmainensanakirja.fi/sanakirja/luna
http://fi.wiktionary.org/wiki/luna
http://m.ilmainensanakirja.fi/sanakirja/rex?chooseLang=1
http://fi.wiktionary.org/wiki/rex
Norjanmunkin nimi tulee siitä, että kyseisiä munkkeja leivotaan perinteisesti Norjassa. Norjanmunkit eroavat tavallisista suomalaisista munkeista mm. siten, että niiden taikinaan tulee piimää, ne paistetaan erityisellä munkkipannulla ja niitä ei pyöritellä sokerissa.
Norjaksi norjanmunkit ovat yksinkertaisesti "munker". Tanskassa niiden nimitys on "æbleskiver".
Wikipediassa kerrotaan norjanmunkeista englanniksi ja norjaksi:
https://en.wikipedia.org/wiki/%C3%86bleskiver
https://no.wikipedia.org/wiki/Munker_(bakverk)
Kyseessä voisi olla MiniLUKO, joka tuli Suomeen jo 1970-luvulla. Saksalainen Heinz Vogel ryhtyi 1960-luvulla kehittelemään opetuspelijärjestelmää, jota voisi käyttää eri oppiaineissa aina päiväkodista yläkouluun. Vogelin idea oli 24-kohtainen pelialusta, jossa on paikat numeroiduille laatoille. Alustaa varten laaditussa yhdistelytehtävässä etsitään oikea vastaus, ja laatta asetetaan alustalle oikeaan kohtaan numeropuoli ylöspäin. Laattojen järjestys alustalla näyttää sattumanvaraiselta, mutta jos tehtävät on ratkaistu oikein, laattojen kääntöpuolelle muodostuu geometrinen kuvio. Oppilas pystyy vertaamaan tulostaan tarkistuskuvaan ja näkee välittömästi, oliko ratkaisu oikein.
LÜK-järjestelmä julkaistiin 1969 Saksassa nimellä LÜK: lehren,...
Uskomus vaikuttaisi todella pitävän ainakin osin paikkansa. Oxford Dictionary of Animal Behaviourin (2006) mukaan ainakin kanoja, liskoja ja lampaita voidaan hypnotisoida pitelemällä eläintä paikallaan. Eläin saattaa tällöin esittää kuollutta sulkemalla silmänsä ja olemalla täysin liikkumatta. Reaktion nähdään olevan eläimen puolustuskeino, sillä usein petoeläimet jättävät kuolleena pitämänsä saaliin rauhaan. Hetken liikkumattomuuden jälkeen eläin herää hypnoosistaan ja hakeutuu turvaan.
The Animal Mind -teoksessa kuolleen jäljittelyn kerrotaan olevan yleistä lentokyvyttömillä linnuilla. Teoksen mukaan kanoja on tieteellisissä kokeissa hypnotisoitu pitämällä kiinniotettuun lintuun katsekontakti. Kun kana on sitten varovasti silmiään...
Helsingissä aineiston kuljettaminen kirjastosta toiseen vie 2-3 arkipäivää. HelMet-kirjastojen sisällä kunnasta toiseen, esimerkiksi Espoosta Helsinkiin kuljetus vie 3-4 arkipäivää.
Varauksen saapumisen noutokirjastoon voi tarkistaa HelMetistä www.helmet.fi Omista tiedoista. Aineisto on noudettavissa kun sen tila on Noudettava viimeistään..
Kirjojen lainaamiseksi tarvitset kirjastokortin. Sen saat ilmaiseksi mistä tahansa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteestä. Alle 15-vuotias tarvitsee korttiin jonkun aikuisen takaajaksi, esimerkiksi isän tai äidin. Kortin saamiseksi täytyy esittää kirjastossa kuvallinen henkilöllisyystodistus. Alle 18-vuotiailta käy myös kuvaton Kela-kortti. Jos kortti katoaa, alle 15-vuotiaille uusi kortti maksaa 2 euroa ja muille 3 euroa.
Kirjastokortilla voi lainata kirjastossa joko itsepalveluautomaatilla tai palvelutiskillä. Automaattiin täytyy asettaa ensin kirjastokortti, sitten näppäillä tunnusluku eli pin-koodi ja lopuksi viedä kirjat vuorotellen automaatin lukulaitteen alle. Kun kirjat on lainattu, kortti otetaan pois ja ruudulta painetaan,...
