Jerry on englantilaisella kielialueella käytetty muunnos Jeremia -nimestä. Hepreaksi nimi on Jirmeja ja merkitsee Jahve korottaa, Jahve on korkea. Jeremia on yksi Vanhan Testamentin suuria kirjaprofeettoja. Hän eli n 650-585 eKr. Suomen almanakassa nimen kreikkalainen muoto Jeremias on ollut 1705-1928 ja uudelleen v:sta 1980. Lyhentymiä ovat mm. Jere, Jeremi, Jerkko, Jero, Jermi, Jermo ja Jerri, muuntumia Jarmo ja Jorma. Jeremiaa on pidetty Vanhan Testamentin Valitusviersien kirjoittajana ja hänen nimestään on siksi muovattu kaikenlaisten valittelujen ja voivottelujen nimitys jeremiadi.
Ulrika on Ulrikin sisarnimi, joka tuli Suomessa suosituksi Kaarle XI:n tyttären Ulrika Eleonoran (1688-1741) myötä. Ulrik on lyhentymä germaanisesta...
Kuopion kaupunginkirjastoon tulevia lehtiä voi selata aiheittain netissä osoitteessa:
http://www.kuopio.fi/kirjasto/i_lehtil.htm
Sivun oikeassa reunassa: Lehtiluettelot: Aiheenmukainen.
Sieltä löytyvät aiheet: Erälehdet, Luonto ja luonnonsuojelu, Luonnontieteet sekä Metsä ja metsätalous.
Eräaiheisia aikakauslehtiä: Ase & erä, Erä, Erämies, Metsästys ja kalastus, Metsästäjä,
Urheilukalastus sekä Vetouistelu.
Luontoa ja luonnonsuojelua käsitteleviä lehtiä mm.: Ilmastokatsaus, Luonnon tutkija, Suo, Suomen luonto sekä Ympäristö
Metsäaiheisia lehtiä: Metsälehti, Metsätieteen aikakauskirja sekä Sienilehti.
Kuopion kaupunginkirjaston aineistohaun kautta lehdet löytyvät kirjoittamalla Hakusanat -kohtaan aiheen esim. erä ja valitsemalla...
Suomen murteiden sanakirjan mukaan "kinuri" on pieni lasiton öljylamppu tai kitupiikki. Sanan käyttöä on merkitty ylös mm. Kuivaniemellä, missä Antti Hyry on syntynyt. Kitupiikki on myös yksinkertainen, lasiton öljylamppu, tuikkulamppu tai tuiju.
Lähde:
Suomen murteiden sanakirja (SKS, 2003)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Hyry
Suomeen 'joo' sana on tullut ruotsalaisena lainana. Kantana on nykyruotsin 'jo' ja varhaisempi muoto 'jå'. Samasta ruotsalaisesta lähteestä on peräisin myös suomen 'juu'.
Tsekkiin 'joo'-sana on tullut todennäköisesti germaanisena lainana, onhan ruotsinkin 'jo' samaa kantaa kuin saksan 'jawohl' (=kyllä).
Sanat ovat siis samaa germaanista alkuperää, mutta ovat tulleet kieliin eri kautta.
Lähde:
"Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja 1" (SKS, 1992)
Joidenkin kirjastojen käyttösäännöissä voi olla ikäraja kirjastokortin saamiselle, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa sellaista ei ole, joskin alle 15-vuotias tarvitsee korttiinsa huoltajan vastuuhenkilöksi. Periaatteessa siis hyvin pienikin lapsi voi saada oman kirjastokortin, ja kirjastoissa on tarjolla pienille tarkoitettuja kovasivuisia kuvakirjoja ja muuta pieniäkin lapsia kiinnostavaa materiaalia. Asia kannattaa kuitenkin tarkistaa oman kirjaston käyttösäännöistä.
En ole kuullut, että lasten kirjastokorteissa olisi rajoituksia kirja-aineiston lainaamiseen. Kirjoissa ei ole myöskään olemassa sellaista ikärajajärjestelmää kuin elokuvissa, tv-ohjelmissa ja digitaalisissa peleissä, joten kirjojen ikäluokittaminen...
Kissa voi vaihtaa kasvaessaan niin silmiensä kuin turkkinsakin väriä.
Rebekka Watsonin kirjassa Kissaekspertti - Kaikki kissastasi (WSOY 2011, s. 13) esimerkiksi kerrotaan, että kissan värissä ja kuvioinnissa voi tapahtua pieniä muutoksia kissan ensimmäisen elinvuoden aikana. Esimerkiksi yksivärisen kissanpennun turkin haaleat haamuraidat, joita kutsutaan kissatermein haamutabbykuvioiksi, saattavat kadota kokonaan pennun kasvaessa.
Kuvaamasi kissa näyttäisi olevan joko tiikeri- tai tabbykuvioinen (molemmat kuviot ovat raidallisia, mutta raidat ovat vähän eri mallisia). Watsonin mukaan tabbykuviot näkyvät kissanpennuilla jo heti syntyessä, mutta turkin väri syvenee usein kissan kasvaessa, kuten mainitsemassasikin tapauksessa näyttää...
Rouva Oliverin luoma salapoliisihahmo Agatha Christien kirjassa Cards on the Table vuodelta 1936 on kansallisuudeltaan suomalainen. Rouva Oliver sanoo näin: "I've written thirty-two books by now - (--) and I only regret one thing, making my detective a Finn. I don't really know anything about Finns and I'm always getting letters from Finland pointing out something impossible that he's said or done. "
Christie Agatha: Cards on the Table (HarperCollins, 1981)
Voisit kokeilla helppolukuisia kirjoja. Niitä on sekä lapsille, nuorille että aikuisille.
Helmet-hausta ne löytyvät sanoilla Lättlästa böcker.
Tässä rajattuna aikuisten materiaaliin (joukossa myös nuorten kirjoja) http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sl%C3%A4ttl%C3%A4sta%20b%C3%B6cker__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetcollections%3A9%3A9%3AAikuisten%20kokoelma%3A%3A__O-date__X0?lang=fin&suite=cobalt
Lyhyitä tekstejä löydät myös hakusanalla Noveller. Niiden kieli saattaa kuitenkin olla paikoin vaikeahkoa. http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Snoveller__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetcollections%3A9%3A9%3AAikuisten%20kokoelma%3A%3A__O-date__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Kirjassa Keksinnöt kautta aikojen (Valitut Palat 1982) kerrotaan näin:
1931 RCA-Victor julkaisi ensimmäisen äänilevyn, Beethovenin Viidennen sinfonian, jonka kierrosnopeus oli 33 1/3 kierrosta minuutissa. Columbia ryhtyi valmistamaan LP-levyjä vuonna 1948.
Perusteellisempi selvitys äänilevyn historiasta löytyy hakuteoksesta Otavan iso musiikkitietosanakirja.
Liitepartikkelilla -han/-hän voidaan ilmaista monia asioita. Sillä voidaan vihjata, että asia on puhujalle ja kuulijalle jollain tavalla tuttu: Maijahan myöhästyy aina ('kuten tiedämme, Maija myöhästyy aina'). Sillä on myös mahdollista "lieventää" väitteitä, kysymyksiä ja käskyjä: Käytäthän maskia! mieltyy kohteliaampana kuin Käytä maskia!
Partikkelin ilmaisuja pehmentävän luonteen, johon kysymyksessä liitetiedoston perusteella viitataan, ovat kirjoituksissaan noteeranneet esimerkiksi Aarni Penttilä (Suomen kielioppi, 1957) ja Osmo Ikola (Nykysuomen käsikirja, 1974), joten mistään uudesta ilmiöstä ei sinänsä ole kyse. Myös Nykysuomen sanakirjaan sisältyvässä partikkelin semanttisessa tarkastelussa se on huomioitu.
Sen lisäksi, että -han...
Aiheesta on ollut pitkiä keskusteluja. K:n ja s:n välillä valitsemisen ongelmaan yksinkertaista ja selvää sääntöä ei ole. Klassisessa latinassa c on ääntynyt k:na, mutta myöhemmässä latinassa (ja siitä kehittyneissä kielissä, mm. ranskassa) tiettyjen äänteiden yhteydessä s:nä. Tähän perustuu se, että latinasta suomeen saaduissa sanoissa c:n vastineena on toisinaan k, toisinaan s. Joissakin on vaihtoehtoina molemmatkin muodot (kritikoida ~ kritisoida). Lähde: Sirahveja savannilla / Riitta Eronen (http://www.kotus.fi/julkaisut/ikkunat/2000/kielii2000_26.shtml).
Aiheesta saa lisää tietoa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Nimistönhuollon neuvontapuhelimesta (09) 701 9365, jossa vastataan paikannimien, suku- ja etunimien ynnä muiden...
Huovinen on yksi niistä suomalaisista sukunimistä, jotka ovat kehittyneet ruotsinkielisestä "ratsumiestä, huovia" merkitsevästä sanasta hov, hovman. Talonnimestä sukunimeksi vakiintuneet Huovila ja Huovilainen sekä Huovinen olivat yleisiä nimiä Karjalan kannaksella. Karjalasta Huovinen levisi Savoon 1500-luvulla ja yleistyi siellä niin, että se 1970-luvulla ylsi Matti Kuusen luokituksessa "varsinaisiin savolaissukuihin". 1600-luvulla Huovisia löytyi jo Pohjois-Pohjanmaaltakin.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet. Otava, 2000
Viljo Nissilä, Suomen Karjalan nimistö. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1975
Virtsanäytteenotosta saat tietoa esimerkiksi Terveyskirjaston sivuilta. Alla muutama linkki, joista löytyy tarkemmat ohjeet.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=snk02…äyte
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=pot00…äyte
http://www.terveysportti.fi/terveysportti/ekirjat.Naytaartikkeli?p_arti…
Usein puhutaan suomalaisesta "tietäjälaitoksesta", eli nimenomaan siitä, että kyläyhteisöissä oli arvossa pidetty henkilö (tietäjä), jonka puoleen käännyttiin. Tietäjä on siis oikea sana.
Suomessa tietäjyys oli enemmän miehistä (vrt. Kalevalan Väinämöinen jne.),kun taas Keski-Euroopassahan jahdattiin juuri naisia noitina. Noitavainojen yhteydessä Suomessa nostettiin esiin poikkeuksellisen paljon miehiä, mutta toisaalta vainot eivät olleet yhtä fanaattisia kuin Euroopassa, koska tietämys kansanlääkinnästä, loitsuista ym. kosketti jollain tapaa koko yhteisöä; kaikki osasivat jotain sellaista, mikä olisi voitu tulkita noituudeksi.
Naisten asema oli vähäisempi, mutta esim. kansanlääkinnän alueella naiset ovat olleet vahvastikin mukana, ja...
Vilho-nimi on 1860-luvulla käyttöön tullut suomalainen kutsumamuoto Vilhelm-nimestä. "Vilhelm" on muodostunut muinaissaksan sanoista "wille" (tahto) ja "helm" (kypärä), ts. "lujatahtoinen kypäränkantaja". Vilhelm on ollut Saksassa keskiajalta lähtien yksi suosituimpia nimiä.
Vilhelm-nimestä on eri kielissä lukuisia muunnoksia, esimerkiksi englannin William, ranskan Guillaume, italian Guiglielmo, espanja Guillermo ja unkarin Vilmos.
Lähde:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY, 2004)
Asfalttiprinssi on fiktiivinen hahmo, Hectorin laulun lyyrinen minä tai puhuja. Hän on tarkkailija, joka on huolestunut kaupunkiympäristössään tapahtuvista muutoksista. Laulun on tulkittu kritisoivan 1970-luvun kaupunkisuunnittelua ja ns. kovan rahan rakentamisbuumia, jonka tieltä purettiin vanhaa rakennuskantaa.
Asfalttiprinssin voisi ajatella tekijänsä alter egoksi, koska nuoruuden urbaani ja muuttuva Töölö on vahvasti läsnä laulussa. Hectorin elämäkertakin, Asfalttihippi, on mukaelma laulun nimestä.
Hectorin laulutekstejä on tutkittu mm. tässä opinnäytteessä.
https://www.laju.fi/vapaa-aika/hector-asfalttiprinssi/
https://finnhitsaaja.blogspot.com/2016/12/
Ota kirjastokortti mukaan. Ehdit noutaa varauksen vielä 27.5. Pääset Sellon kirjastoon remontin vuoksi Viaporintorilta pääoven kummaltakin puolelta, sieltä löytyy sisäänkäynnit.
Kirjaston alemman kerroksen aulasta löytyvät varatun aineiston hyllyt. Saat noutaa itse omat varaukset hyllystä. Omat varaukset voit myös lainata lähellä olevilla lainausautomaateilla. Kysy myös apua kirjastossa, kaikki kirjastolaiset auttavat mielellään. Tunnistat kirjaston henkilökunnan työliiveistä. Tervetuloa!
Koskenniemen runo on kokoelmasta Sydän ja kuolema: elegioja, lauluja ja epitaafeja, joka julkaistiin vuonna 1919. Frans Linnavuoren säveltämänä se julkaistiin Suomen äänitearkiston mukaan ensimmäisen kerran vuonna 1931:
http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/kappale.php?Id=Min%E4+laulan+sun+iltasi+t%E4htihin
Säveltäjä ja kirkkomuusikko Frans Linnavuori kuoli jo vuonna 1926, joten sävellys on selvästi vanhempi.
Alkuaan Koppolan kunnalliskodiksi suunniteltu rakennus rakennettiin vuosina 1927-1928 yhdessä yksikerroksisen Koppolan päiväkodin kanssa. Rakennukset on suunnitellut arkkitehti Axel Mörne.
Rakennus otettiin Joensuun kaupungin kunnalliskotikäyttöön 9.5.1929. Vuonna 1930 rakennukseen perustettiin erillinen kunnalliskodin mielisairasosasto.
Rakennus toimi vuoteen 1954 saakka vanhainkotina, jonka jälkeen se muuttui Mielisairaiden hoitokodiksi. Vuonna 1967 valmistui uusi Koppolan B-mielisairaala.
Vanhassa rakennuksessa aloitti toimintansa sairaalan henkilökunnan perustama Päiväkotiyhdistys 1.10.1969.
Tiedot on poimittu seuraavista lähteistä:
Pertti Elsinen: Joensuun historia 4, s. 209, 227
Joensuun kaupunki: Kulttuuri- ja rakennushistorialliset...
Aada/Ada esiintyy Raamatun Vanhassa testamentissa kahden henkilön nimenä (1.Moos.4:19-23 ja 1.Moos.36:2-16). Hepreassa nimi tarkoittaa 'koristus', 'kaunistus', 'jalo-
kivikoru'. Useimmiten nimi on kuitenkin tulkittu saksalaiseksi lyhentymäksi sananalusta 'Adel','Adal'(aatelinen, jalosukuinen) nimissä Adalberga,
Adalberta, Adelgunda, Adelheid jne. Suomessa nimeä on myös käytetty lyhenteenä nimistä Adalmiina ja Adolfiina. Suomen ruotsalaisessa kalenterissa nimi oli vuoteen 1999 30.11., vuodesta 2000 16.12. Adelen rinnalla. Vuoden 2000 suomalaiseen kalenteriin tuli muoto Aada samalle päivälle 16.12. Nimien yleisyydestä tietoja löytyy osoitteesta
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1. Vanhat kalenterit löydätte osoitteesta http://...
