Sanomalehtien mikrofilmejä voi tilata kaukolainaiksi. Montako mikrofilmirullaa tarvitsee tilata riippuu siitä etsiikö yksittäistä lehden numeroa vai haluaako kerralla koko vuoden numerot luettavaksi. Kaukopalvelu on maksullista, Rovaniemellä kaukolainamaksu kotimaasta on 10e.
Kaukolainatilauksen voit tehdä kirjastossa tai voit täyttää kirjaston sivuilla lomakkeen: https://www.rovaniemi.fi/Palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelupyynto-asiak…
Kaukolainan saapumisesta ilmoitetaan teksitiviestillä tai sähköpostilla.
Rovaniemen pääkirjastossa on mikrofilmien lukulaitteita, joita voi varata suoraan Varaamon kautta https://varaamo.lapinkirjasto.fi/ tai kirjaston vahtimestarilta. Vahtimestari myös opastaa lukulaitteen käytössä.
Vapaakirkko eriytyi omaksi kirkokseen vuonna 1923, kun Suomen uskonnonvapauslaki tuli voimaan.
Ehkä vapaakirkkolaiset kastoivat lapsia siihen asti luterilaisen kirkon oppien mukaan, jolloin
lapsilla oli myös kummit. En löytänyt tästä mitään tietoa. Vapaakirkkolaisuuteen kuuluu
olennaisesti aikuiskaste.
Vapaakirkon sivuilla mainitaan myös lasten siunaaminen, joka tapahtuu omassa kodissa:
https://www.svk.fi/lapset/
Vapaakirkon sivuilla on myös yhteystietoja. Sieltä kannattaa kysyä asiasta tarkemmin.
Lähde: Portti : lukion uskonto, kurssi 2 (Otava 2015)
Hallin Jannen laulusta on kaksikin melko pitkää versiota. Tässä niistä pidempi Aulis Ojan artikkelista 1974. Pidempi versio eli tämä 1870 julkaistu uusi laitos lienee "PilliHermannin” käsialaa. Linkki artikkeliin."1. Woi kuin minä olen joutunut tänne ruunun linnaan maata, Sydäntäni surettaa etten ajatella 2. Tätä pitäs nuorten poikain kokonansa muistaa, Etteiwät he sillälailla ruunun linnaan luista. 3. Täss’ on laulu kirjotettu sanoi Hallin Janne, Kaulas on rauta, jalois on puntti, suolilla suuri wanne. 4. Woi jos Jannen waiwat pantais kaikki ruunun waakaan Ja ne raudat on niin raskahat kuin Jannen päällä makaa. 5. Posti se ajoi Hallin pihaan, kello on lyönyt kuusi, Silloinpa toi Janne poika Santeria huusi. 6...
Kyseessä on Heikki Asunnan runo Marraskuun ilta. Runo on Asunnan kokoelmasta Ruuhen veistäjä (1946), mutta on luettavissa myös Heikki Asunnan Valituista runoista (1948) sekä runoantologiasta Tämän runon haluaisin kuulla 3. (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Tammi 2000).
Opettajan tehtävänä on suunnitella opetus ja siihen kuuluva vuorovaikutusprosessi siten, että opiskelija oppii. Opetustila voi vaikuttaa vuorovaikutukseen.
Pedagogisessa tai opetuksellisessa vuorovaikutuksessa on aina mukana jokin opetuksellinen sisältötavoite, mitä muussa vuorovaikutuksessa taas ei ole.
http://www.dipoli.tkk.fi/ok/p/tehosalkku/mina_opettajana/opettajana_keh…
Vuorovaikutusta on ymmärtäminen, kommunikoiminen, kuunteleminen, palaute, dialogi.
Vuorovaikutus, interaction (lat. inter=välillä, actio=toiminta, toimi), yksilön ja sosiaalisen ympäristön vastavuoroinen vaikutus toisiinsa; interaktio. Toiminta määräytyy tämän vuorovaikutuksen perusteella ja ohjaa yksilön kehitystä.
Pedagoginen, pedagogical (kreik. paidagogos=poikien...
Kirjoja lapsuudesta eri kulttuureissa on kirjoitettu paljonkin. Löytyneet kirjat ovat kaikki englanninkielisiä. Alla mainitut kirjat ovat kaikki Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa (https://finna.fi ja Understanding childhood -teos myös pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa. (http://helmet.fi/):
- An introduction to childhood : anthropological perspectives on children’s lives / Heather Montgomery (2009)
- The anthropology of childhood : cherubs, chattel, changelings / David F. Lancy (2008)
- Savage girls and wild boys : a history of feral children / Michael Newton (2003) Helsingin yliopisto
- Younger than yesterday, older than tomorrow : cultural perspectives on contemporary childhood and youth / edited by Marit Anne Hauan and Gry...
Nyt-liitteessä nro 21 Maskula on antanut kolme pistettä elokuvalle Last King of Scotland, neljä pistettä Inland Empirelle ja kolme pistettä elokuvalle The Fountain. Nro 18: The Departed on saanut neljä pistettä. Nro 14-15 : Kuin raivo härkä viisi pistettä. Nro 11:ssa Babel on saanut viisi pistettä ja Dreamgirls kolme. Pianistin sivunkääntäjälle Maskula on antanut neljä pistettä numerossa 7.
Kirkonkirjoilla tarkoitetaan erilaisia seurakunnan ylläpitämiä rekistereitä ja luetteloita. Niitä ovat luettelo seurakunnan jäsenistä sekä luettelot syntyneistä ja kastetuista, rippikoulun käyneistä ja konfirmoiduista sekä henkilöistä, joiden avioliiton esteistä on toimitettu tutkinta. Lisäksi pidetään rekisteriä avioliittoon vihityistä, kuolleista ja haudatuista, muuttaneista sekä kirkosta eronneista ja kirkkoon liittyneistä. (Kirkkolaki 16:2)
Aina vuoteen 1962 saakka tiedot seurakuntien jäsenistä talletettiin sidottuihin kirjoihin. Vanhimmat niistä on mikrofilmattu. 1960-luvulla siirryttiin niin sanottuihin perhelehtiin eli erillisiin kortteihin. Noin kaksi kolmasosaa seurakunnista on siirtänyt sataa vuotta vanhemmat kirkonkirjat...
Suomalaisten luettelosääntöjen mukaan kansien kuvittajia ei todella oteta mukaan kuvailutietoihin. Aiemmin kuvitus saattoi olla irrallisessa kannen suojapaperissa. Pokkari- ym. muissa painoksissa saattaa olla aivan eri kuvitus, vaikka kirjan sisältö on sama.
Myöskään yhteisten kansaivälisten luettelointisääntöjen mukaan, joihin suomalaiset säännöt perustuvat, kansien kuvat ja otsikoiden muotoilu jätetään huomiotta.
Fennicaan luetteloidaan tarkimmin Suomessa, yleiset kirjastot saavat jättää omissa kuvailuissaan tiettyjä tietoja pois.
Urpo Huhtanen -nimistä näyttelyjulkaisua (ilm. 1990, 14 s.), voi lukea Turun yliopiston kirjastossa.
Linkistä
http://suomenkuvittajat.blogspot.com/search/label/Urpo%20Huhtanen
löytyy joitakin kuvia Huhtasen...
Alkoholin tarjoaminen on aina ollut reiluuden osoitus. Tarjoamalla viinaa osoitettiin ystävyyttä – ryyppy oli entisaikaan samanlainen hyvätapaisuuden ja luottamuksen osoitus kuin kädenpuristus. Alkoholin juomiseen voi ajatella liittyvän myös sosiaalisia velvoitteita: alkoholia ei ole tarkoitettu nautittavaksi yksin; juomisen luonteeseen kuuluu yhteisyys ja ystävällisyyden vaaliminen molemmin puolin – tarjoaja osoittaa ystävyyttä tarjoamalla juomaa, vastaanottaja hyväksymällä tarjotun juoman.Lähteet ja kirjallisuutta: Ari Turunen, Humalan henki, eli, Juomatapojen tarinaKustaa H. J. Vilkuna, Juomareiden valtakunta : suomalaisten känni ja kulttuuri 1500-1850 Satu Apo, Viinan voima : näkökulmia suomalaisten kansanomaiseen...
Juolukka kukkii touko-kesäkuussa, kevään lämpötiloista riippuen.
Etelä-Suomessa kukinta yleensä tapahtuu toukokuussa. Juolukan kukat
ovat hyvin voimakastuoksuiset, mutta ihminen ei yleensä erota niitten tuoksua, sillä juolukan kasvupaikat rämeet, nevat ja korvet peittävät sen ominaishajullaan. Maultaan juolukka on kuin mauton mustikka.
Hyvä lähdeteos on Toivo Rautavaaran ja Pekka Knuuttilan "Mihin marjamme kelpaavat" WSOY 1981. Saatavuustiedot Helmet-kirjastoissa :
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1472178__SMihin%20marjamme…
Tämä Maija Sakin toimittama kirja on Jyväskylän yliopiston kirjastossa lukusalikäytössä, eli sitä ei saa kotilainaan:
https://jyu.finna.fi/Search/Results?lookfor=maija+sakki+lapsuutemme+kyl…
Kirjastossa on nyt korona-aikana rajoitetut palvelut, lisätietoa alta:
https://kirjasto.jyu.fi/fi/ajankohtaista/koronatiedotteet/kirjasto-maal…
Kirja on lainakappaleena muutamissa kirjastoissa muualla Suomessa. Voit kysyä kirjaa kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=maija+sakki+%22lapsuutemme+…
https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/palvelut/kaukopalvelu
Maanmittauslaitoksen verkkosivuilta löytyy vanhat painetut kartat -palvelu, josta voi tutkia vanhempia karttasivuja halutulta alueelta https://www.maanmittauslaitos.fi/asioi-verkossa/vanhat-painetut-kartat
Mikko Kutilaisen laatima Vanhatkartat.fi -sivusto on varsin helppokäyttöinen. Sen avulla voi tutustua vanhoihin karttalehtiin, verrata niitä uusiin karttoihin ja katsoa kuinka ympäristö on muuttunut. https://vanhatkartat.fi/#13.2/62.37589/26.91248 Sivun vasemmasta yläkulmasta voi vaihtaa kartan painovuoden. Vanhin karttalehti Lahnasen seudulta on tässä palvelussa vuodelta 1972. Pieksämäen maalaiskunta yhdistyi Jäppilän ja Virtasalmen kuntien kanssa Pieksänmaan kunnaksi vuonna 2004. Vuoden 2007...
Kysymääsi asiaa voi selvittää eri maiden kansalliskirjastojen kautta.
Suomen kansalliskirjasto Fennican mukaan suomeksi on julkaistu kaksi Mirko Hanakin kuvittamaa kirjaa, Ystäväni metsänväki ja Perhonen, hassu varpunen. Kirjojen julkaisuajat ja kääntäjät selviävät Fennica-tietokannasta:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?limit=0&hiddenFilters%5B%5D=building%3A%220%2FNLF%2F%22&hiddenFilters%5B%5D=-building%3A%221%2FNLF%2Farto%2F%22&dfApplied=1&lookfor=mirko+hanak&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22
Ruotsin kansalliskirjaston (Sveriges Nationalbibliotek) Libris-tietokannan mukaan Mirko Hanak on kuvittanut kirjat Stora sagoskatten: sagor från hela Europa ja Skriet från vildmarken:...
Kartinki s vystavki = Kuvia eräästä näyttelystä/Näyttelykuvia (säv. Modest Musorgski, 1874)
Pianosarja sisältää oheiset 10 osaa sekä viisi kävelyä. Kävelyt (promenade) ovat sarjan väliosia, jotka kuvaavat näyttelyvierasta kulkemassa taululta toiselle.
1. Gnomus = Menninkäinen
2. Il vecchio castello = Vanha linna
3. Tuileries = Leikkivien lasten riita
4. Bydlo = (Puolalaiset) Härkävankkurit
5. Balet nevydupivšihsja ptentsov = Kuoriutumattomien kananpoikien tanssi
6. Samuel Goldenberg und Schmuÿle = Kaksi juutalaista: rikas ja köyhä
7. Limoges = Limoges'n tori (suuri uutinen)
8a. Catacombae = Katakombit
8b. Cum mortuis in lingua mortua = Kuolleiden kanssa kuolleiden kielellä
9. Izbuška na kurih nožkah = Kananjalkainen mökki (Baba Jaga) (...
Vastausta kysymykseesi ei valitettavasti ole löytynyt. Lähetin kysymyksen kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Palaan asiaan, jos tieto löytyy sitä kautta. Jos joku palstan lukijoista tunnistaa runon, voi vastauksen kirjoittaa kommenttikenttään.
Helsingin kollegat olivat keskustelleet tästä aiheesta aamulla ja heiltä tuli alla oleva lista:
-Volter Kilpi
-Bo Carpelan
-Jorma Etto
-Kari Aronpuro
-Rebekka Räsänen
-Risto Rasa
-Valter Juva
-Karl Colan
-Markku Ropponen
Sakari Topelius on sillä lailla pelissä mukana, että hän oli perustamassa Helsingin kaupunginkirjastoa. Hän toimi perustajaseuran sihteerinä.
Mitään kaiken kattavaa listausta tästä ei varmaan ole olemassa, mutta seuraavista lähteistä voit saada lisää tietoa tähän.
Kirjasamposta voi hakea ammatilla, joten sieltä löytyy kirjailijoita, jotka ovat myös kirjastonhoitajia http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/kirjastonhoitajat#.Wl8mRf88K70 Lisäksi musiikkikirjastonhoitaja-haulla löytyy Markku Into....
