Kirjastoista löytyy melko hyvin vanhempia lukion ja yläasteen oppikirjoja, ja jos oikeaa ei löydy omasta lähikirjastosta, ne ovat kyllä saatavilla muista kirjastoista oman kirjaston kaukopalvelun kautta. Oppikirjojen saatavuutta eri kirjastoissa voi tarkastella Finna.fi -palvelussa. Olisiko kyseessä esimerkiksi jokin Linkki- tai Forum -sarjan oppikirja?Aunesluoma, J., Putus-Hilasvuori, T., Ukkonen, J., & Vuorela, L. (2013). Linkki: Lukion historia. 4, Suomen historian käännekohtia (1.-2. p.). Sanoma Pro.Kohi, A., Palo, H., Päivärinta, K., & Vihervä, V. (2012). Forum: IV, Suomen historian käännekohtia (Uud. laitoksen 1. p.). Otava.Jos kyseessä on esimerkiksi 1920-30 -luvuilla tapahtunut vierailu, siitä voi etsiä mainintoja...
Etymologisen sanakirjan (Suomen sanojen alkuperä 1: A-K) mukaan killinki eli Ruotsin vallan ajan rahayksikkö on vanhassa suomen kielessä ollut muodossa skillinki. Sanan merkitys on ollut myös 1/48 taalaria, kolikko ja lantti. Samaa kantaa ovat varhaisruotsin skilling, muinaisruotsin skillinger, muinaisnorjan skillinger, keskialasaksan schilli(n)c ja norjanlapin skillig.
Tässä William Blaken teosluettelo alkukielellä :
"Illuminated Books":
c.1788: All Religions are One, There is No Natural Religion
1789: Songs of Innocence, The Book of Thel
1790-1793: The Marriage of Heaven and Hell
1793: Visions of the Daughters of Albion, America: a Prophecy
1794: Europe: a Prophecy, The First Book of Urizen, Songs of Experience (The sequel to Songs of Innocence, with many of its poems intended as counterpoints from the Fallen world to those in the first book, this was Blake's only Illuminated book to achieve even limited success in his lifetime. It includes the poems The Tyger and The Sick Rose)
1795: The Book of Los
c.1804-c.1811: Milton: a Poem
1804-1820: Jerusalem: The Emanation of The Giant Albion
Works by other...
Keskisuomalainen on luettavissa Helsingissä Pasilan, Kallion, Itäkeskuksen, Malmin, Rikhardinkadun, Töölön ja Vuosaaren kirjastoissa sekä Kirjasto 10:ssä. Säilytysajat vaihtelevat kirjastoittain. Pisimpään (kolme kuukautta) lehden vanhoja numeroita säilytetään Pasilan kirjastossa.
Espoossa Keskisuomalaista voi lukea Sellon ja Tapiolan kirjastoissa. Vantaalla lehti tulee Martinlaakson, Myyrmäen ja Tikkurilan kirjastoihin.
Säilytysajat voi tarkistaa Helmet-luettelosta.
Keskisuomalaista voi lukea Helmet-kirjastoissa myös ePress-palvelun kautta. Palvelua voi käyttää kirjaston asiakaskoneilla tai langattomasti omilta tai kirjaston mobiililaitteilta kirjaston langattomassa verkossa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.epress.fi/
http://www....
Darren Shanin teokset Kauhun tunnelissa, Friikkisirkus
ja Vampyyrin oppipoika ovat ilmestyneet kustannusosakeyhtiö Tammen suomentamina nuortenkirjoina. Uusin näistä eli Kauhun tunnelissa on sarjan kolmas osa ja se on ilmestynyt kuluvan vuoden 2003 maaliskuussa.
http://www.tammi.fi/asp/empty.asp?P=3143&VID=default&SID=22133284983330…
Sarjan viides ja kuudes osa ovat tosiaan jo olemassa alkuperäiskielellä eli englanniksi. Viides osa on nimeltään Trials of death ja kuudes The vampire prince. Näiden teosten suomennoksesta voi tiedustella kustannusosakeyhtiö Tammelta vaikkapa yleisen kirjallisuuden palautelomakkeella http://www.tammi.fi/asp/empty.asp?P=180&VID=default&SID=221332849833304…
Darren Shanin kirjasarja tullaan...
Kysymänne novelli on Franz Kafkan kirjasta Erään koiran tutkimuksia - novelleja. Novellin nimi on Ensimmäinen tuska. Uskoisin, että samasta kirjasta löytyy myös muita sopivia kertomuksia.
Helsingin kaupunginkirjaston suurin ruotsinkielisten lastenkirjojen kokoelma on Rikhardinkadun kirjastossa. Suuret kokoelmat on myös Itäkeskuksen ja Töölön kirjastoissa. Kaikista Helmet-kirjastoista eniten ruotsinkielisiä lastenkirjoja on Kauniaisten kirjastossa, Espoon Sellon ja Ison omenan kirjastoissa.
Tarkoittanette laulua, joka alkaa: "Jo nuorna meripoikana laivaan hyyryn hain" tai "Jo nuorena meripoikana laivapestin sain". Laululla on eri nimiä eri lähteissä ja myös sanoitus vähän vaihtelee, mutta tarina on sama.
"Suuressa toivelaulukirjassa", osassa 19, laulun nimenä on "Meripojan laulu". Siinä laulu alkaa: "Jo nuorna meripoikana laivaan hyyryn hain". Siinä kertosäkeessä lauletaan: "Laiva merta matkalla kieri ja kieri ja kieri, vaahtopäitä nostelee." Myös eron kyynelistä ja omasta pikku Meeristä lauletaan. Samalla nimellä laulu löytyy myös nuotista Telenius, Veera: "Miljoona ruusua" (Fazer, [1983]). Veera Telenius on myös levyttänyt laulun.
Kirjasta "Ylioppilaan laulukirja" (toimittanut Arvo Laro, Gummerus, 1933, 2. painos...
Englantilainen Emmerdale on pyörinyt Suomen televisiossa vuodesta 1997 asti. Kotimainen Salatut elämät alkoi sekin jo vuonna 1999. Muita draamasarjoja, jotka olisivat pitäneet pintansa yhtäjaksoisesti yli kaksikymmentä vuotta, ei tule mieleen.
Näitä pitkäikäisempiä fiktiosarjoja ovat jotkin makasiinityyppiset sarjat. Kestävin lienee Pikku Kakkonen, jota on esitetty vuodesta 1977 asti.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Emmerdale
https://fi.wikipedia.org/wiki/Salatut_el%C3%A4m%C3%A4t
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pikku_Kakkonen
Muutamia hyviä ehdokkaita voisivat olla esimerkiksi Yle Areenasta löytyvät takavuosikymmenien Kielikorva-ohjelma ja Kielen päällä-podcast sekä myös Kotimaisten kielten keskuksen Kielikorva-podcast.
Seuraavilta verkkosivuilta löytyy laaja-alaisesti tietoa lähinnä Saharan eteläpuolisista maista eri aikakausina Etelä-Afrikkaan suuntautuneesta siirtolaisuudesta, sen syistä ja seurauksista.
http://www.migrationinformation.org/Profiles/display.cfm?id=131
http://www.queensu.ca/samp/transform/Crush.htm
http://www.migrationinformation.org/Feature/display.cfm?id=251
http://pum.princeton.edu/pumconference/papers/1-Posel.pdf
http://www-sul.stanford.edu/depts/ssrg/africa/rsa.html
http://www.gksoft.com/govt/en/za.html
http://www.statssa.gov.za/
http://www.gov.za/
Sherlock Holmes on fiktiivinen hahmo, joten hänellä ei voi olla tekijänoikeuksia.
Sen sijaan Sherlock Holmesista kirjoitetut tarinat riippuvat ne kirjoittaneen henkilön tekijänoikeuksien voimassaolosta. Holmesin alkuperäisen keksijän Arthur Conan Doylen tekijänoikeudet ovat rauenneet Suomen tekijänoikeuslain 43 §:n mukaan, koska yli 70 vuotta on kulunut tekijän kuolemasta. Sen sijaan myöhemmin Sherlock Holmesista pastisseja, parodioita ja muita teoksia kirjoittaneiden Holmes-jutut voivat hyvinkin olla vielä suojattuja.
Kansainvälisesti asia voi olla mutkikkaampi, sillä tekijänoikeuslait vaihtelevat maittain. Esimerkiksi Yhdysvalloissa osa Doylen teoksista on vielä tekijänoikeuksien suojaamia. Toisaalta oikeus on tehnyt sielläkin...
Pertti Reposen "Säkkijärven polkan" sanoituksessa lauletaan: "Säkkijärven ne naapurit sai, mutta jäi toki sentään polkka". Laulu alkaa: "Kun Säkkijärvellä polkka se soi". Reposen sanoituksen ovat levyttäneet esimerkiksi Hootenanny Trio ja Cumulus.Tunnetumpi sanoitus on Reino Helismaan sanoitus, jossa samassa kohdassa lauletaan: "Säkkijärvi se meiltä on pois, mutta jäi toki sentään polkka". Laulu alkaa: "On kauniina muistona Karjalan maa". Tämä sanoitus sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 6.
Arvelisin, että etsitty kirja on Niilo Keräsen Soiperoisten maa (Otava, 1993).
Soiperoisten maan jättiläiskuningas Abu-Abdullah rakasti lapsia ja usein hän asettui makaamaan hietikolle, ja peikkolapset kiipeilivät hänen viiksissään ja vaatteissaan, nousivat hänen päälleen ja laskivat liukumäkeä hänen nenäänsä pitkin. Maan mustat asfalttitiet höyrysivät kuumuudesta - ne olivat niin kuumia, että peikkoäidit paistoivat paistinpannuillaan kananmunia asfaltilla välipalaksi lapsillensa.
Soiperoisten maasta, sen kuninkaasta ja peikoista kerrotaan myös kirjassa Soiperoisten maan kuningas (Otava, 1996).
Kirjailijan nimeen liittyvät Asteri-tiedot tarkoittavat eri toimijoita erottavia Asteri-tietokannan tunnuksia. Kyseessä on identifioiva tunnus, jota käytetään Aleph-ohjelmalla luetteloivissa kirjastoissa. Asteri-tunnus löytyy myös Suomessa auktorisoiduista nimenmuodoista Kanto-tietokannassa (esim. Jari Tervon Asteri-id on 000060762). Asteri-tunnuksia ei Helmet-tietokannassa ole viety vanhempiin teoksiin, joista ne puuttuvat. Asteri-tunnisteita Helmet-hakuun on tullut keväästä 2021 alkaen.
Helmet-kirjastoista löytyy useita jääkautta ja jääkauden vaikutuksia käsitteleviä tietokirjoja. Tässä on pari lupaavan näköistä teosta:
Marjatta Koivisto: Jääkaudet, WSOY 2004
Pirkko Ukkonen, Kristiina Mannermaa, Jääkauden jälkeläiset, Museovirasto Helsinki 2017
Tietoa jääkaudesta Suomessa löytyy myös seuraavista kirjoista, mutta ainakin osa niistä tuntuu olevan hiukan teknisiä:
Juha Pekka Lunkka, Maapallon ilmastohistoria: kasvihuoneista jääkausiin, Gaudeamus 2008
Kalle Taipale, Levoton Maapallo, Kirjayhtymä 1996
Kalle Taipale Jouko T. Parviainen, Jokamiehen geologia, Kirjayhtymä 1995
Kalle Taipale, Matti Saarnisto, Tulivuorista jääkausiin: Suomen maankamaran kehitys, WSOY 1991
Aaatto Ratia, Lohkareesta emäkallioon...
Muistopäiviä, juhlavuosia ja muita merkkihenkilöiden muistamisia voidaan haluttaessa viettää aina tasavuosien täyttyessä joko henkilön syntymästä tai kuolemasta laskien. Esimerkiksi Jean Sibeliuksen kohdalla on juhlistettu kumpiakin: vuonna 1965 syntymän 100-vuotispäivää mm. nimikkoviulukilpailun perustamisella ja vuonna 2007 kuoleman 50-vuotispäivää erilaisin konsertein. Vuosi 2015 on jälleen juhlavuosi, sillä silloin tulee kuluneeksi 150 vuotta säveltäjän syntymästä.
Usein muistamisissa ovat kyseessä viidelläkymmenellä tai sadalla jaolliset vuosimäärät, joten merkkipäiviä päästään viettämään melko harvoin. Vuosi 2014 on Tove Janssonin syntymän satavuotisjuhlavuosi. Jansson kuoli vuonna 2001, joten hänen kuolemansa 100-vuotispäivää...
Valitettavasti näyttää olevan niin, ettei tätä Koivusalon sävelmää ole ainakaan toistaiseksi julkaistu nuottina (ei ainakaan Viola- ja HelMet-tietokannan mukaan). Jukka Kuoppamäen samanniminen laulu on nuottina olemassa, mutta se ei tietenkään tässä tapauksessa auta asiaa.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Zacharias Topeliuksen muistomerkki Esplanadinpuistossa on Gunnar Finnen veistämä Satu ja Totuus. Gunnar Finne voitti ehdotuksellaan Svenska Litteratursällskapetin järjestämän Topeliuksen muistomerkkikilpailun, ja patsas paljastettiin
syksyllä 1932. Aiemmin kaikki kansallisille suurmiehille pystytetyt muistomerkit olivat olleet ns. näköispatsaita; aikanaan kansalaisliike vastusti Finnen voittaneen ehdotuksen toteuttamista ja puuhasi omaa Topelius-patsasta. Jo keväällä 1932 paljastettiinkin Koulupuistossa, Yrjönkadun ja Korkeavuorenkadun kulmauksessa Ville Vallgrenin näköis-Topelius, Topelius ja lapset.
Satu ja Totuus-muistomerkkiä pidetään yhtenä maamme kolmikymmenluvun veistotaiteen parhaimmista. Gunnar Finnen klassisesti tehdyssä...
