Vuonna 2006 Nasa laukaisi New Horizons -avaruusluotaimen, jonka ensisijainen tehtävä oli tutkia Plutoa ja sen kuita. Luotain ohitti Pluton suunnitelman mukaisesti heinäkuussa 2015 lähimmillään 12 500 kilometrin etäisyydeltä. Lähestymisen ja ohilennon aikana se kuvasi Plutoa ja sen suurinta kuuta Kharonia sekä tutki kääpiöplaneetan kaasukehää.
New Horizons oli ensimmäinen Plutoa tutkimaan lähetetty avaruusluotain, ja tähän mennessä se on ainoa sellainen. Nasa esitti vuonna 2020 Persephone-nimisen luotaimen rakentamista Pluton jatkotutkimuksia varten.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Pluto#Exploration
http://pluto.jhuapl.edu/Mission/The-Path-to-Pluto-and-Beyond.php#Missio…
https://www.spaceflightinsider.com/missions/...
Hei!
Anne Saarikallen kirjan Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön mukaan
Mette pohjautuu saksalaisperäiseen Mechtild-nimeen, jonka alkuosa merkitsee voimaa ja loppuosa taistelua.
Saman teoksen mukaan Minja-nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Kyseessä voi olla muunnos nimestä Mina (joka taas on johdettu Vilhelmiinasta ja se miesten nimestä Vilhelm, joka tarkoittaa lujatahtoista kypäränkantajaa).
Maria on heprealais-aramealainen nimi, jonka alkuperäinen kreikankielinen muoto on Mariam. Sen on arveltu tarkoittavan toivottua lasta, näkijätärtä ja herratarta.
Carita on alkuaan italialainen nimi, joka tulee latinan sanasta caritas
(rakkaus, lempeys).
Catalinaa en löytänyt nimikirjoista. Olisiko se johdos Catarinasta? Kreikan katharos...
Perunkirjoituksesta ja perunkirjamalleista esimerkkeja on esim. teoksessa Norri, Matti Perintö ja testamentti:käytännön käsikirja. Helsinki : Alma Talent, 2017. Perunkirjoituksesta löytyy tietoa kirjasta Perunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset / Aulis Aarnio, Urpo Kangas, Timo Räbinä.Helsinki : Alma Talent, 2020 Molemat kirjat löytyvät HelMet-kirjastoista www.helmet.fi
Itkosen kuvaama peli lienee kolttasaamelainen versio sáhkkusta, jota on pelattu erilaisina muunnoksina luulajansaamen alueilta aina koltta-alueille saakka. Sáhkkua pelataan itse asiassa vielä tänäkin päivänä; Oslossa järjestetään jopa vuosittainen sáhkku-turnaus. Lisätietoa sekä pelisäännöt norjan kielellä löytyvät Tromssan yliopiston ylläpitämältä Reaidu-sivustolta. Toinen mainitsemasi peli on todennäköisesti dablo-pelin (cuhkka) variantti. Pelin osapuolia on alueesta riippuen kutsuttu eri nimityksillä, esimerkiksi saamelaisiksi ja ruotsalaisiksi/venäläisiksi. Reaidu-tietokannasta löytyy muidenkin perinteisten saamelaisten pelien sääntöjä. Kolttasaamelaisista peleistä tulee mieleen vielä paaskopeli, jota pelataan poron...
Kyseessä on laulu Pilvien paimen, kansansävelmä, jonka sanat ovat Larin-Kyöstin runosta Pilviä kaitsemassa. Laulun löydät esim. Suuren toivelaulukirjan (Warner/Chappell Music Finland, 1999) osasta 11. Siinä on neljä säkeistöä, joista kolmas alkaa "Pilvet on valkeita lampaita...". Larin-Kyöstin runo löytyy mm. kokoelmasta Larin-Kyösti: Valittuja runoja, ensimmäinen sarja (2.p., Otava 1933). Runossakin on neljä säkeistöä, laulun sanat on otettu runon ensimmäisestä ja viimeisestä säkeistöstä. Sekä Suuri toivelaulukirja että Larin-Kyöstin Valittuja runoja löytyvät Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta.
L. M. Montgomeryn päiväkirjat The selected journals of L. M. Montgomery 1, 2, ja 3 kuuluvat Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin ( http://www.helmet.fi/ ). Tämän lisäksi päiväkirjat löytyvät Helsingin yliopiston kirjastosta, kaksi ensimmäistä osaa myös Joensuun ja Tampereen yliopiston kirjastoista.
Voit tilata kirjat kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Hei!
Se voi olla hyvinkin mahdollista. Kirjaston CD-levyt ovat kovassa käytössä. Rutina tai jumittaminen voi johtua naarmuista tai tahroista. Kannattaa tarkistaa, näkyykö levyn lukupinnalla sormenjälkiä tai muita tahroja. Ne voi puhdistaa itse esimerkiksi kevyesti kostutetulla mikrokuituliinalla. Puhdistusliike suuntautuu levyn keskiöstä ulkoreunaa kohti. Kun palautat levyjä kirjastoon, kerro siellä, jos levy ei ole toiminut hyvin. Jos levy ei ole vielä kovin naarmuinen, niitä voidaan hioa kirjastossa.
Kirjassa Runot 1947-1977 on kokoelma runoja nimellä Valkealla rannalla. Yksi näistä runoista on samanniminen. Samassa teoksessa on myös runo nimeltä Rannalla. Kirja Karu laidunrinne sisältää kokoelman Kaukainen vastaranta. Kirjassa Hengitys yössä on runo nimeltään Ja nyt vesi tuolla vastarannalla. Toivottavasti jokin näistä on etsimänne.
Digi.kansalliskirjasto.fi:n löytyy vanhoja kirjoja ja lehtiä. Sieltä löytyy esimerkiksi Koti-lehden satuleikkikuvaelma, jossa kerrotaan, kuinka lapset hyppäävät kittilää eli hyppäävät ruutua, https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/949853?term=kittil%C3%A4%C3%A4&term=hypp%C3%A4%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n&term=kittil%C3%A4n&term=leikkim%C3%A4%C3%A4n&page=39 Kuvaelmasta käy ilmi, että jalka ei saa osua viivalle, aivan kuin nykyisissäkin ruudunhyppäysleikeissä. Lisää tietoa leikistä voisi saada esimerkiksi Karjalaisesta nuorisoliitosta https://www.karjalainennuorisoliitto.fi/karjala/karjalaisten-tanssien-t…
Hei!
Tästä ruotsalaisesta kirjailijasta löytyy valitettavasti hyvin vähän tietoja suomen kielellä. Teoksessa De läses än: från Louisa Alcott till Erik Zetterström on kirjailijan lyhyt elämäkerta ruotsiksi.
Ruotsinkielisestä Wikipediasta löytyy perustietoja kirjailijasta, osoitteesta http://sv.wikipedia.org/wiki/Martha_Sandwall-Bergstr%C3%B6m Sivun voi myös kääntää 'huonoksi suomeksi', jolloin saa perustiedot kirjailijasta (http://translate.google.fi/translate?hl=fi&sl=sv&u=http://sv.wikipedia… ). Tunnetuimpia hänen teoksistaan ovat Gulla-kirjat.
Dokumenttien kääntäminen onnistuu Google-kääntäjä-sivustolla (https://translate.google.com/), jossa voi valita koneeltaan tiedoston, jonka haluaa käännettäväksi. Sivusto kääntää korkeintaan 10 Mt:n kokoisia dokumentteja.
Ohje dokumentin kääntämiseen tietokoneella (https://support.google.com/translate/answer/2534559?co=GENIE.Platform%3DDesktop&hl=fi):
Siirry tietokoneella Google Kääntäjään.
Valitse vasemmasta yläreunasta Dokumentit.
Valitse Selaa tietokonetta ja käännettävä tiedosto.
Valitse käännöksen kohdekieli klikkaamalla oikeasta yläreunasta alanuolta .
Valitse Käännä.
Elohiiri (myokymia) on yleensä toisessa alaluomessa tai jossakin silmän ympäristössä http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00… ja
http://www.tohtori.fi/?page=5331684&id=7415790
Neurologian kirjassa on kerrotaan, että kyseessä on tavallinen ja terveelläkin henkilöllä oleva tahaton lihasten nykiminen.
Helsingin sanomissa on monipuolinen artikkeli elohiirestä. Elohiiri voi johtua silmien lihasten kuormittumisesta, ehkä toisen silmän lihakset kuormittuvat enemmän http://www.hs.fi/elama/a1342927713291
Olisivatkohan kyseessä ehkä Ian Robinsonin kirjoittaman Taikamaan tarinoita -sarjan kirjat Taikalinna, Taikametsä, Taikajärvi ja Taikavuori (Kirjalito, 1978)? Kuvitus on Gillian ja Ronald Embletonin. Näiden saatavuus näyttää kyllä vapaakappalekirjastoja lukuunottamatta aika heikolta.
Finna | Taikamaan tarinoita
Onnet | Taikamaan tarinoita
Emma on vanha saksalainen nimi ja pohjautuu sanaan ermin tai irmin eli suuri, voimakas.
Ida on samoin germaaninen nimi. Alkuosa id merkitsee työtä, toimintaa tai ahkeruutta, ja se esiintyy myös muinaisskandinaavisen ikuisen nuoruuden jumalattaren Idunin nimessä. Pyhä Iduberga on saksalainen raskaana olevien naisten suojeluspyhimys.
Alexandra tulee kreikasta ja tarkoittaa puolustajatarta tai suojelijatarta.
Lähteet: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 1999) ja Eeva Riihonen, Mikä lapselle nimeksi? (Tammi 1992)
RITVA-tietokannan mukaan kymmenosainen Tahdissa mars! on esitetty vuonna 1998 Ylellä. Ohjelma on katsottavissa RITVA:n katselu- ja kuuntelupisteissä. Tiedot katselu- ja kuuntelupisteistä avautuvat alla olevasta linkistä.Lähde: RITVA-tietokanta: Tahdissa mars! https://www.rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=%22tahdissa+mars%22Katselu- ja kuuntelupisteet: https://www.rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
Runo on Jorma Eton ja nimeltään Suomalainen. Runo on alunperin ilmestynyt Eton kokoelmassa Ajastaikaa vuonna 1964. Se löytyy myös ainakin hänen kokoelmastaan Suomalainen ja muut valitut (1985). Pätkä runosta, aikalaisarvio ja muuta tietoa löytyy kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammosta:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_42006
Teoksen Släktbok osassa II:2 (ilmestynyt sarjassa Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland) on sukututkimus Palmgrenin suvusta. Se on laajuudeltaan n. 20 sivua. Tutkimus on saattanut ilmestyä myös eripainoksena. Porin kaupunginkirjaston kokoelmassa olevaa kirjaa ei saa lainaksi, mutta voitte ottaa siitä
täällä kopioita tai pyytää oman paikkakuntanne kirjaston kaukopalvelua tilaamaan kopiot. Porin kaupunginkirjastosta löytyy muutakin aineistoa Selim Palmgrenista ja Palmgren-suvusta. Kaikki materiaali ei näy aineistotietokannassa, joten kannattaa kääntyä Satakunta-osaston puoleen.
Kauko Leanderin Harmaa kylä kertoo sisältyy nuottikokoelmaan Runne, Ossi : Uskon oikeaan rakkauteen. Fazer, 1965. Kokoelma löytyy Tampereen kaupunginkirjastosta, pääkirjaston musiikkiosastolta, josta se on tilattavissa kaukolainana oman paikkakunnan kirjastoon. Lisäksi kyseisen kappaleen nuottikäsikirjoitus (sovitus Kullervo Linna) löytyy Suomen Jazz & Pop Arkistosta (JAPA). http://www.jazzpoparkisto.net
JAPA ei pääsääntöisesti lainaa aineistoaan, vaan se on tutkijoiden ja muiden kiinnostuneiden käytössä arkiston tiloissa.
Satakunnan Kansan vuosikertoja löytyy mikrofilmattuna mm. Porin kaupunginkirjastosta, josta niitä saa kaukolainaksi. Kysy lainausmahdollisuutta lähikirjastostasi. Digitaalisessa muodossa 1960-luvun lehtiä ei ole.
Aleksi on artikkeliviitetietokanta, jota pääset käyttämään kirjastossa. Aleksi sisältää viitetietoja kotimaisten aikakauslehtien ja sanomalehtien artikkeleista ja arvosteluista.
Tämä tarkoittaa sitä, että Aleksin kautta pääset haluamastasi aiheesta kirjoitettujen lehtijuttujen "jäljille" - saat tietää, missä lehdessä aiheestasi on kirjoitettu. Lehtiä voit sitten myös kysellä kirjastostasi.
Lisätietoja Aleksi-tietokannan sisällöstä löytyy Aleksin omilta sivuilta osoitteesta http://www.btj.fi/, esim. kohdasta 'On line' - Lisätietoja: Aleksi. Sivuilla on mm. ajantasainen lehtilista ja tietoa käytetystä luokituksesta
