Stieg Larssonin kolmiosaista dekkarisarjaa ei ole tehty suomenkielisiksi äänikirjoiksi ainakaan vielä. Yhtenä ongelmana varmaan on niiden pituus - suunnilleen samanmittainen Da Vinci -koodi on 17 levyä. Asiasta kannattaa lähettää palautetta kirjojen kustantajalle WSOY:lle, jotta he ottaisivat asian harkintaan.
Helpointa olisi, jos hän noutaisi varauksesi ja lainaisi ne omalla kortillaan. Silloin homma toimii niin, että hän vain kertoo asiakaspalvelutiskillä, mitä varauksia on hakemassa. Jos noutajalla ei ole kirjastokorttia, se voidaan tehdä nopeasti, jos hänellä on kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Varaukset on mahdollista lainata myös sinun kortillesi, mutta silloin varausten noutajalla täytyy olla allekirjoitettu valtakirjasi. Valtakirjasta täytyy käydä ilmi, mitä varauksia noutaja on hakemassa ja mille kortille.
Kouvolan kirjastoissa on sekä lehtiä että kirjoja, jotka käsittelevät liiketaloutta. Kirjat ovat luokassa 69 tietokirjojen osastolla. Kymenlaakson kirjastoihin tulevat lehdet voi tarkistaa kirjastojen nettisivulta kyyti.fi: http://www.kyyti.fi/palvelut/aikakauslehdet. Lehtilista on vain aakkosissa, eri alojen lehtiä ei siis ole listattu erikseen. Kouvolan pääkirjaston lehtisalista löytyvät seuraavat talouselämän/teollisuuden lehdet: Arvopaperi, Euro & talous, Kansantaloudellinen aikakauskirja, Kauppapolitiikka, Myynti & markkinointi, OP-Pohjola-lehti, Optio, Talous & yhteiskunta, Talouselämä, Talouselämä Platinum, Taloustaito ja Teho.
Koronajäljittäjänä pärjää myös ilman hoitoalan tutkintoa, vaikka siinä ammattiosaamista tarvitaankin. THL:n sivuilla oli lokakuussa uutinen yhteistyölistasta, jolle koronan jäljitystyöstä kiinnostunut voi ilmoittautua. Sivuilla on myös linkki Tampereen yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja THL:n yhdessä toteuttamalle Koronavirustartuntojen jäljitys -kurssille, joka kannattaa suorittaa ennen ilmoittatumista.
https://thl.fi/fi/-/thl-keraa-listaa-jaljitystyosta-kiinnostuneista-tar…
Yle uutisoi (6.10.2020) Kolarin kunnan näytteenottajien ja jäljittäjien työstä. Uutisessa kerrotaan jäljittäjien työhön kuuluvan puhelinsoittoja, mahdollisten oireiden ja kontaktien kyselyjä sekä puhelinnumeroiden ja yhteistietojen selvittämistä:
https...
Kyllä on, ihminen voi muistaa tietyn hajun vuosikymmenien takaa, ja samalla voi palautua mieleen tilanne, johon haju tai tuoksu liittyi. Siitä oli varmaan sinunkin muistossasi kyse.
Tiedetään, että pienen vauvan äiti voi tunnistaa lapsensa hajun perusteella, ja lapsi taas äitinsä äidin rinnan tuoksun perusteella.
Myöhemminkin hyvä tuoksu auttaa tunnistamaan syötävän ruoan ja pilaantuneen haju taas varoittaa syömästä. Eli hajumuisti auttaa jopa henkiinjäämisessä.
Nämä tiedot löytyvät Hely Tuorilan artikkelista Haju houkuttelee, varoittaa ja jää muistiin vuosikymmeniksi (Helsingin Sanomat 11.1.1996).
Hajumuistin kulttuurisidonnaisuudesta taas löytyy Jan Löfströmin artikkeli kirjasta Arjen säikeet - aikakuvia arkielämään, sivilisaatioon ja...
Nimi Johans(s)on on patronyymi eli isännimeen perustuva nimi, joka tarkoittaa Johanin poikaa.
Läntisessä Suomessa ja Ruotsissa oli 1800-luvun puoliväliin asti tavallista, että varsinaisia sukunimiä ei käytetty, vaan etunimen perässä käytettiin patronyymiä tai joskus matronyymiä eli äidinnimeä. Patronyymit ovat vieläkin käytössä mm. Islannissa ja itäslavilaisissa maissa.
Johansson on Suomen yleisin ruotsinkielinen sukunimi. Nimen kantajia on tällä hetkellä - loppuvuodesta 2009 - 8739. Nimen variantti Johanson on huomattavasti harvinaisempi: 130 henkilöä.
Lähteet:
Blomqvist, Marianne: Vad heter finlandssvenskarna?, 2006.
Wikipedia. Http://fi.wikipedia.org
Väestörekisterikeskus. Http://www.vrk.fi/
Kadun- ja paikannimet ovat aina syntyneet tarpeen mukaan vähitellen paikanmäärityksen helpottamiseksi ja ympäristön jäsentämiseksi.
Asiakirjojen perusteella esimerkiksi Turussa on ollut 1300-luvulla vain muutama kymmenen kadunnimeä, kun 1700-luvun lopulla kadunnimiä tiedetään olleen jo toista sataa. Alueeltaan paljon laajemmassa Nyky-Turussa on noin 5 000 kaavanimeä.
Kadunnimet voivat myös muuttua tarpeen mukaan. Siitä kertoo hyvin Helsingin Mannerheimintien nimen historia. 1600-luvulla katua tai silloista maantietä kutsuttiin Töölöntieksi, Espoon maantieksi ja Turun maantieksi, kunnes se erinäisten vaiheiden kautta vuonna 1942 sai nykyisen nimensä.
Kadunnimiä on tutkittu paljon, mutta tiettävästi niitä ei ole tilastoitu lyhyyden tai...
Etsimäsi kirjat ovat ilmeisesti Lapintikkuja (omakustanne 1989), Jälkijättöjä (omakustanne 1990), Pohjastunturi (omakustanne 1995) sekä Etelän akka tunturissa 1998 (postuumi pienpainate 2004).
Sinun kannattaa kokeilla jättää kirjoista ilmoitus antikvaaristen kirjakauppiaiden yhteisessä verkkoantikvariaatissa eli Antikka.net-palvelussa niin sanotulle puutelistalle. Kun kirjaa ei näytä olevan saatavissa tuossa palvelussa juuri nyt, kirjakauppiaat tutkivat valikoimaansa tarkemmin. Antikka.net
Internetistä käy ilmi, että kirjailija oli Mikkelin Kirjoittajat ry:n jäsen. Mahdollisesti yhdistyksen jäsenillä sattaa olla enemmän tietoa kirjojen ostettavuudesta kuin netistä löytyy. Voit kysyä tästä yhdistykseltä vaikka laittamalla sähköpostia...
Osoitteesta https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000967484.html löytyvässä Ilta-Sanomien nekrologissa kerrotaan, että Kotiranta työskenteli luokanopettajana 1980-luvulta lähtien. Iltalehden nekrologissa osoitteessa https://www.iltalehti.fi/viihde/a/2015072720095443 puolestaan tarkennetaan, että hän opetti viimeiset vuotensa musiikkia Vantaalla Kytöpuiston koulussa.
Tätä Michael Lewisin kirjaa ei ole ainakaan vielä suomennettu. Tähän mennessä suomennetut kirjat:
Valehtelijan pokeri : kovaa peliä Wall Streetillä (1990)
Se kaikkein uusin: tarina Piilaaksosta (2002)
Sinne ja takaisin: kriittinen matka velkakriisimaihin (2012)
Flash boys: kapina Wall Streetillä (2015, 2.p. 2017)
Hei,Sitaatti on Kurjien 1 osan Fantinen ensimmäisestä kirjasta 4. luvusta. J. V. Lehtosen suomennoksessa sitaatin sisältävä kappale on käännetty:"Hän puheli näinkin: "Opettakaa tietämättömiä, niin paljon kuin suinkin
voitte; yhteiskunta tekee rikoksen siinä, että se ei anna oppia
ilmaiseksi; sen on vastattava siitä pimeydestä, minkä se siten saa
aikaan. Tuossa on sydän, se on täynnä pimeyttä, synti itää siellä
helposti. Syyllinen ei ole se, joka synnin tekee, vaan se, joka tekee
pimeyden"."
Tässä teoksia, jotka löytyivät asiasana-haulla liittyen naisiin ja johtajuuteen:
Henttonen, Elina: Teknologiayrittämisen sukupuoli : naiset miesten maailmassa / Elina Henttonen, Päivi Eriksson, Susan Meriläinen. Helsinki : [Helsingin kauppakorkeakoulu, 2003; Perheentupa, Britt-Marie: Kuuntele sukupuolesi viisautta / Britt-Marie Perheentupa ; toimittanut Terttu Etelämäki. Jyväskylä : Atena, 2001; Aaltio-Marjosola, Iiris: Naiset, miehet ja johtajuus / Iiris Aaltio-Marjosola. Helsinki : WSOY, 2001; Naiset ja miehet vallankahvassa : päätöksentekoindikaattoreita eri hallinnon aloilta ja organisaatioista / toimittanut Pia Pulkkinen. Helsinki : Tilastokeskus, 2000; Airisto, Lenita: Rautarouva ; Teräsmies : globaalilla markkinapaikalla / Lenita...
Kortistot on ilmeisesti otettu Suomessa käyttöön vasta 1910-luvulla, jolloin ensimmäisiä yleisiä kirjastoja alettiin järjestää yhdysvaltalaisen public library -aatteen mukaisiksi. Mikko Laaksosen teoksesta Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi: Helsingin kaupunginkirjasto 1940–2005 (Helsingin kaupunginkirjasto, Helsinki 2010; s. 59–60) käy ilmi, että kortistot on otettu käyttöön samoihin aikoihin kuin yhdysvaltalainen avohyllyjärjestelmä. Uudistusten tarkoituksena oli helpottaa lainaamista. Uutta järjestelmää alettiin ensimmäisenä käyttää Porvoon, Turun, Mikkelin ja Oulun kaupunginkirjastoissa. Turussa kirjastonjohtaja Einar Holmberg muutti kirjastoa uuden mallin mukaiseksi vuonna 1912, mistä löytyy seikkaperäinen kuvaus Eila...
Kyseessä taitaa olla tavallinen kolikko, eikä mikään erikoiseuro. Slovenian erikoiseurojen luettelossa on vuodelta 2007 Rooman sopimus 50 vuotta ja 2009 Euro kymmenen vuotta.
https://www.kolikot.com/eurokolikot/slovenia
Slovenian kansallisrunoilijan France Prešeren kuva löytyy sen sijaan vuodesta 2007 Slovenian 2 euron kolikosta. Kuvan lisäksi kolikossa on sanat "Shivé naj vsi naródi" (Jumala siunatkoon kaikkia kansoja). Sanat ovat säe Prešerenin runosta "Zdravljica", joka on myös Slovenian kansallislaulun tekstinä. 2 euron kolikon syrjän kaiverrus: teksti S L O V E N I J A, jonka perässä on kaiverrettu piste.
https://www.suomenpankki.fi/fi/raha-ja-maksaminen/...
Ilmaisu "lähihistoria" on suhteellinen eli mitään täsmällistä määritelmää sille ei ole olemassa. Kun yleensä historialla viitataan vuosikymmenten takaisiin asioihin, ehkä lähihistorian voisi luontevimmin liittää korkeintaan vuosien takaisiin tapahtumiin.
Sama koskee ilmaisua "lähitulevaisuus". Tulevaisuuden tapahtumat muuttuvat historiaksi vasta tapahtumisensa jälkeen, mutta itse tarkoittaisin lähitulevaisuudella muutamaa seuraavaa vuotta. Varminta on tietenkin molempien ilmaisujen kohdalla täsmentää, millaista aikatalua itse tarkoittaa. Todennäköisesti puhujan ikä vaikuttaa asiaan siten, että lapselle "lähihistoria" ja "lähitulevaisuus" ovat paljon lähempänä kuin vanhalle.
Heikki Poroila
Hei,Mätäjoki on oikeastaan kaupunkipuro ja entinen osa Vantaanjoen uomaa. Nykyisin se saa alkunsa Kaivokselan alueella soistuneesta jokiuomasta. Vantaanjoki taas saa alkunsa Hausjärvestä.Lähteet:Mätäjoki Mätäjoki – WikipediaHausjärvi Hausjärvi – WikipediaMätäjoki - nimeään parempi julkaisu-06-98.pdfVantaanjoki Vantaanjoki – Wikipedia
Tuusulan kirjaston sivulta löytyvät seuraavat ohjeet:
Asiointi tapahtuu itsepalveluna. Suosittelemme varausten tekoa verkkokirjastossa ja varausten nopeaa noutoa. Varaukset noudetaan itsepalveluhyllystä. Lainaus ja palautus tapahtuu automaateilla. Palautukset voi jättää myös palautusluukkuun. Muista kirjastokortti, automaatilla ei voi lainata ajokortilla tai muulla henkilökortilla.
https://www.tuusula.fi/sivu.tmpl?sivu_id=9394
Runo löytyy englanniksi Aina-yhtyeen Leino-levyn tekstiliitteestä. Käännös on Hanna Kolarin. Levy kuuluu Tikkurilan musiikkivaraston kokoelmiin, josta sen voi tilata maksutta omaan lähikirjastoon.
Kärpänen lyö päättömästi itsensä lampun tulikuumaa lasia vasten, ja ihminen itkee, ei kärpästä, vaan omaa itseänsä Arvid Järnefeltin lyhyessä novellissa Kärpänen ja ihminen. Novelli sisältyy Järnefeltin vuonna 1926 julkaistuun novellikokoelmaan Huligaani ynnä muita kertoelmia.
