Etsit ilmeisesti tietoa Kurki-kappaleesta, jonka kertosäe alkaa ei vapaata vangita voi -lauseella. Kappaleen on säveltänyt Kai Hyttinen ja sanoittanut Vexi Salmi.
Kurki-kappale löytyy Lahden kaupunginkirjastosta nuottina (esim. Suuri toivelaulukirja 8), karaokelevyltä (Finnhits karaoke 1 Suosikki-iskelmät 1) sekä CD-levyiltä (esim. Kai Hyttinen: 20 suosikkia - Dirlanda).
Rivit ovat Eino Leinon runosta Kuoleman tuntu kokoelmasta Shemeikan murhe (1924). Voit lukea runon esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoimasta Shemeikan murheesta:https://www.doria.fi/handle/10024/100577
Enny on Ennan ja Ennin rinnakkaisnimi. Enni on puhuttelunimi Einestä ja Einistä. Enna taas on todennäköisesti lähtöisin muinaissaksalaisesta sanasta angul, joka tarkoittaa kärkeä tai piikkiä. Ruotsissa Enny on esiintynyt kastenimenä ensimmäisen kerran vuonna 1816. Nimen lausuminen riippuu varmaan vähän sen kantajan mielipiteestä.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/ selviää, että Enny-nimeä on Suomessa käytetty vähän. Yksityisyydensuojan turvaamiseksi palvelussa ei näytetä etunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä, jos nimiä on vähän. Ennyjä on ollut alle 133. Nimeä on annettu enemmän naisille kuin miehille.
Kyllä Austenin Emma-romaani on kirjastoista saatavana myös suomenkielisenä kirjana. Helmet-kirjastoista sitä on lainattavissa kolmena versiona: vuosilta 1950, 1990 ja 1996.
Löydät tiedot kirjoista näin: mene Helmetin sanahakuun, kirjoita tyhjään ruutuun Austen Emma, valitse aineistoksi kirjat ja kieleksi suomi.
Toivo Silvosen säveltämä ja sanoittama "Kevätlaulu" alkaa: "Nytpä kevät on, nyt kukkii metsät, maat".
Laulu sisältyy esimerkiksi nuotteihin "Suuri kevät- ja kesälaulukirja" (toimittanut Elsa Kojo; WSOY, 1984), "Opistojen laulukirja" (2. painos; Fazer, 1968), Siukonen, Wilho: "Laulukirjan säestykset" (3. uusittu painos; Otava, 1952) ja "Kansakoulun laulukirja : liitteenä Musiikkioppi" ([toim.] Paavo Halme, Väinö Paavola; 11. painos; WSOY, 1942).
Sitaatti on Leena Krohnin teoksesta Rapina (1989). Katkelma löytyy teoksen kolmannesta osasta Silmän hiljaisuus, kappaleesta, jonka otsikko on Kieli on kolmas silmä, sivulta 103.
Kyseessä lienee Roald Dahlin novelli Edward voittaja (alk. Edward the Conqueror). Siinä Louisa-niminen päähenkilö ottaa hoiviinsa kulkukissan, joka osoittaa niin suurta mielenkiintoa hänen pianonsoittoonsa, että Louisa alkaa uskoa sen olevan uudestisyntynyt säveltäjä Franz Liszt. Louisan aviomies Edward ei ole teoriasta kovin vakuuttunut.
Novelli on julkaistu suomeksi kokoelmassa Rakkaani, kyyhkyläiseni. Siitä on otettu useita painoksia, viimeisin vuonna 2012.
Kustantajantunnus voi olla jopa 7 merkkiä pitkä, joskin Suomessa kustantajantunnuksen maksimi on 5 merkkiä. Pitkän tunnuksen kustantajat ovat pieniä kustantajia, joilla ei ole tarvetta saada suuria määriä julkaisuntunnuksia. Suurilla kustantajilla on puolestaan lyhyt tunnus.
Julkaisun (kirjan) tunnus voi olla 1-7 merkkiä pitkä, joten yhden kustantajan käytettävissä olevien numeroiden määrä vaihtelee kymmenestä kymmeneen miljoonaan.
Suomessa otettiin vuonna 1989 käyttöön maan 951-tunnuksen rinnalle tunnus 952, koska koska pienten ja keskisuurten kustantajien ISBN-tunnukset loppuivat. Nykyisten ISBN-tunnusten rajat tulevat silti vastaaan ennemmin tai myöhemmin, eli ISBN-järjestelmää on uusittava lähiaikoina. Alla olevasta linkistä saat...
Vuonna 1835 ilmestynyttä Kalevalan vanhaa versiota pidetään ensimmäisenä suomenkielinenä teoksena, joka on käännetty kokonaan toiselle kielelle. Vanhan Kalevalan käänsi suomesta ruotsiksi M. A. Castrén vuonna 1841.
Jo tätä ennen Vanhasta Kalevalasta on ollut olemassa julkaisematon, ruotsinkielinen raakakäännös vuonna 1935. Lisäksi Kalevalan ensimmäisen runon 20 säettä on julkaistu Opetatud Eesti Seltsin pöytäkirjojen 1. Vihkossa vuonna 1940.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannassa ensimmäinen suomesta muulle kielelle käännetty teos on Lönnrotin kokoama Kanteletar, taikka, Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä. Tässäkin tapauksessa kyse on kuitenkin vain teoksen käännetystä osasta. Valikoima...
Langustit ja hummerit ovat molemmat herkkusuiden suosimia äyriäisiä, mutta aivan eri lajeja. Englanninkielinen nimi spiny lobster on kuvaileva, ei sukulaisuutta ilmaiseva. Englanninkielinen Wikipedia mainitsee nimityksinä myös muodot langustas ja langouste, joista suomenkielinen nimi lienee johdettu. Latinalaisperäisissä kielissä langusteista käytetään yleisesti nimeä palinura.
Hummeri on englanniks lobster, saksaksi Hummer kuten myös ruotsiksi. Suomenkielinen nimitys on väännös näistä kahdesta. Kumpikaan laji ei ole varsnaisesti "rapu", vaan kaikki kuuluvat äyriäisiin.
Heikki Poroila
Urho Kekkosen pituutta on kysytty aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa, ja tällöin vastaus oli Urho Kekkosen museosta (myös Tamminiemi) kysyttynä n. 181,5 senttiämetriä. Tähän vastasi aikanaan Eduskunnan kirjasto. Aiemman kysytyn kysymyksen kommenteissa on myös lisäpohdintaa siitä, että kyseinen pituus on mitattu Kekkosen ollessa jo eläkeiässä, joten hän on saattanut nuorempana hyvinkin olla pari senttiä pidempi.
Lähde:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinkahan-pitka-mies-urho-k
https://www.kansallismuseo.fi/fi/tamminiemi
Porttikielto tulee ruotsin sanasta portförbud. Sanan alkuperästä löytyy hyvä selitys Kotimaisten kielten keskuksen sivulta: https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/s…
Seuraavat Rossinin oopperat löytyvät cd-levyinä Helsingin kaupunginkirjastosta: Sevillan parturi (Pääkirjasto,Rikhardinkatu,Töölö,Etelä-Haaga,Oulunkylä,Itäkeskus,Vuosaari)
La Donna del Lago (Rikhardinkatu)
Varasteleva harakka(Pääkirjasto)
Il Turco in Italia (Pääkirjasto)
Italiatar Algeriassa (Töölö)
L'inganno Felice (Pääkirjasto,Töölö)
Otello (Pääkirjasto)
Semiramis (Pääkirjasto,Töölö)
Tancredi (Pääkirjasto,Kallio)
Tuhkimo (Pääkirjasto,Kallio)
Il Viaggio a Reims (Pääkirjasto)
Wilhelm Tell (Pääkirjasto,Töölö,Kallio,Itäkeskus)
Roomalaisilla ei ollut vain yhtä nimitystä Manalan hallitsijalle. Kreikkalaisperäisten Haadeksen ja Pluton sekä siitä mahdollisesti johdetun Dis (Paterin) lisäksi roomalaisilla oli käytössä etruskiperäinen Orcus.
Lähde: P. Castrén & L. Pietilä-Castrén, Antiikin käsikirja, Otava, 2000
Elämäkerrat, kuten muukin kirjastoaineisto, valitaan monen kriteerin perusteella, joista yksi on yleinen kiinnostavuus: kokoelmaan pyritään hankkimaan aineistoa, jolle oletetaan löytyvän käyttäjiä. Julkaistavasta kirjallisuudesta kirjastot saavat tietoa niin ikään monin tavoin: sopimustoimittajiltaan, kirjankustantajilta, lehdistä, kirjastonkäyttäjiltä - ja niin edelleen. Elämäkerrat kuuluvat kirjastojen suosituimpiin tietokirjallisuuden osa-alueisiin, joten erilaisten henkilöhistoriallisten teosten hankintakynnys on melko alhainen.
Hevoseläinten varhaisin tunnettu esi-isä on eoseenikaudella (56–33,9 miljoonaa vuotta sitten) elänyt Eohippus ("aamunkoiton hevonen"), josta on käytetty myös nimitystä Hyracotherium. Se oli pienikokoinen, noin puoli metriä korkea kasvinsyöjä, jolla ei vielä ollut nykyhevosen kavioita.
Encyclopedia Britannica: https://www.britannica.com/animal/horse/Evolution-of-the-horse
Paleo Sleuths: http://paleosleuths.org/horses.html
Onageri (Equus onager) eli aasianvilliaasi on kaikkien Equus-sukuun kuuluvien hevosten, seeprojen ja aasien tapaan Eohippuksen jälkeläinen.
Encyclopedia Britannica: https://www.britannica.com/animal/onager-mammal
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ylläpitää Suomen kirjallisuuden käännökset –tietokantaa. Tietokannassa on käännöksiä kaikista kolmesta kielestämme.
Tietokannasta löytyvät mm. seuraavat antologiat, joissa on englanninnoksia uudemmasta suomalaisesta runoudesta.
Europoésie : journal of the European Academy of Poetry ; 1 (2004, runoilijat Pentti Holappa, Helena Sinervo, Jyrki Kiiskinen, Olli Heikkonen)
https://finna.fi/Record/helka.9931609663506253#toc
Three Finnish poets : Arto Melleri, Risto Ahti, and Eira Stenberg (1999)
https://finna.fi/Record/fikka.3921287
How to address the fog : XXV Finnish poems 1978-2002 (2005)
https://finna.fi/Record/fikka.4026552
Whispering Birches (Risto Ahti, Inger-Mari Aikio-Arianaick (Ima), Bo...
Louhisaaren päärakennuksen portaalin yläpuolella on kivitaulu, jossa lukee "Ni Deus aedificet frustra dom[um] ulla paratur felices cives, datque facitque Deus" eli "Jos Herra ei huonetta rakenna, niin sen rakentajat turhaan vaivaa näkevät". Lisäksi taulussa on lause "Invidiam oblivione ulcisere" eli "Kosta vääryys unohduksella".Lähde: Louhisaaren opaskirja, Museovirasto 2005
Suomen sanojen alkuperä -kirjan mukaan pullikoiminen ('niskuroida, vastustella') pohjautuu 'pulista'-sanan merkitykseen 'väittää vastaan'.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2, L-P
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pulista?searchMode=all
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pullikoida?searchMode=all
Kyseessä on 70-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa ilmestynyt Maria Gripen Elvis-sarja, johon kuuluu viisi teosta. Sarjan suomensi Eila Kivikk'aho.Lisää kirjoista lukea esimerkiksi alla olevista linkeistä Kirjasampoon.Elvis ja auringonkukkaElvis! Elvis!Se "oikea" ElvisAika erikoinen ElvisElvis vain
