Oheisessa linkissä todetaan, että voiton tuottaminen osakkeenomistajille on yleensä osakeyhtiön tarkoitus pitkällä aikavälillä. Tähän sisältyy myös osan voitosta sijoittaminen investointeihin, joitten tarkoituksena on tuottaa voittoa osakeyhtiölle pitkällä aikavälillä, ei pelkästään yksittäiselle osakkeenomistajalle lyhyellä aikavälillä. Näin ollen kurssin lasku heikentää pitkän aikavälin tavoitetta ja kurssin nousu parantaa sitä. Lisätietoja oheisesta linkistä.
https://www.minilex.fi/a/voiton-tuottaminen-osakeyhti%C3%B6n-tarkoituksena
Suomen Pankin ekonomisti täydensi vastausta lisäksi seuraavasti:
”Yhtiön etu” voi olla hankala käsite, ja menee melko filosofiseksi. Voiko yhtiöllä, joka ei ole tietoinen toimija, olla jokin...
Kyseisten manga-sarjakuvien suomalaisen kustantajan mukaan 7-osainen Full Moon -sarja ilmestyy joka toinen kuukausi 15.8. lähtien. Pääkaupunkiseudun kirjastoihin sitä ei ole vielä kuitenkaan ehtinyt.
Teiniagentti Lunan seikkailujen kolme ensimäistä osaa ilmestyvät kustantajan nettisivujen mukaan 28.3., 30.5. ja 1.8. Kolme ensimmäistä osaa muodostavat trilogian, mutta sarja on saamassa jatkoa. Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa on sarjan kahta ensimmäistä osaa, ja kolmas osakin on tulossa, mutta ei vielä kokoelmissa.
Kustantaja on aloittanut Oh! My Goddess -sarjan julkaisemisen suomeksi, mutta pääkaupunkiseudun yleisiin kirjastoihin yhtään osaa ei ole vielä toistaiseksi ehinyt.
Jos on mahdollisuus käyttää Internetiä, ajankohtaisia...
Kyseessä saattaisi olla Paavo Haavikon runo kokoelmassa Tiet etäisyyksiin (1951). Se alkaa seuraavasti: "Joskus on lähdettävä ja oltava valmis / ja sidottava paperinsa yhteen / vietäviksi ullakolle tilikirjojen joukkoon, / joskus on lähdettävä ja jätettävä askeleet käytäviin, / ja kuljettava läpi huoneitten muistamatta."
Pilpuslehtonen on neulotun kuvion nimi. Kuvio tunnetaan monella nimellä, ja se on joko melkein tai täysin samanlainen kuin tunnettu norjalainen kuvio selburose. Sanan kirjaimellinen merkitys jää hieman arvailun varaan, mutta luultavasti kyseessä on pilpus -> pilpunen -> pilppu, joka on ilmeisesti murteellinen nimitys pinnalle tai välipuulle. Kuviomallissahan on ruusuke, joka on ikään kuin jaettu pienillä välipuilla osiin. Lehtonen puolestaan tarkoittaa Suomen murteiden sanakirjan mukaan esimerkiksi lehdykkää. Pilpuslehtonen olisi siis pienillä välipuilla jaettu lehdykkä, miltä kuvio tosiaan jonkin verran näyttääkin.
Sokeritehtaan talosta ja sen historiasta löytyy tietoja Harri Kalvan teoksesta Muuttuva kaupunki: Turku eilen ja tänään: 3 (1976). Myös sokerinvalmistuksen historiaa koskevissa teoksista Runar Urbans: "Sokeri Suomessa 1500-1917" (1968), Heikki Hongisto:"Kaksisataa vuotta toppasokeria:kekosokerin valmistus Suomessa 1758-1957" (1987) sekä "Finlands sockerindustri 1756-1956: 200 år sockerindustri" (1956) löytyy tietoja myös entisestä sokeritehtaan talosta.
Kuvauksesi sopisi ruotsalaisen Lars Wilderängin teokseen Tähtikirkas (Stärnklart, 2017, suom. Sirpa Parviainen), joka aloittaa Tähtitrilogia-sarjan. Sarjasta on ilmestynyt suomeksi kaksi osaa, kolma osa ilmestyy tänä vuonna.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf93ef659-63bb-4788-988e-ed9a5f91d4f9
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4192693
Suomalaisten luettelosääntöjen mukaan kansien kuvittajia ei todella oteta mukaan kuvailutietoihin. Aiemmin kuvitus saattoi olla irrallisessa kannen suojapaperissa. Pokkari- ym. muissa painoksissa saattaa olla aivan eri kuvitus, vaikka kirjan sisältö on sama.
Myöskään yhteisten kansaivälisten luettelointisääntöjen mukaan, joihin suomalaiset säännöt perustuvat, kansien kuvat ja otsikoiden muotoilu jätetään huomiotta.
Fennicaan luetteloidaan tarkimmin Suomessa, yleiset kirjastot saavat jättää omissa kuvailuissaan tiettyjä tietoja pois.
Urpo Huhtanen -nimistä näyttelyjulkaisua (ilm. 1990, 14 s.), voi lukea Turun yliopiston kirjastossa.
Linkistä
http://suomenkuvittajat.blogspot.com/search/label/Urpo%20Huhtanen
löytyy joitakin kuvia Huhtasen...
Päivittäistavarakaupat ja -kauppaketjut solmivat ostosopimukset kunkin hyödykkeen tuottajan kanssa. Näin ollen ei ole olemassa standardihintaa tai korvausprosenttia, jonka voisi kauppaketjukohtaisesti tarkistaa. Päivittäistavaraliikeketjujen yhä kasvavasta vallasta alkutuottajiin nähden on kuitenkin kirjoitettu erilaisissa raporteissa, kuten mm. Finnwatch (2013) ja Kuluttajatutkimuskeskus (2011).
https://www.finnwatch.org/images/finnwatch_private_label_web_2_rev.pdf
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/152351/Kirjallisuuskatsaus_kuluttajien_ja_tuottajien_vuorovaikutuksesta_elintarvikeketjussa.pdf?sequence=1
Myynnin lukuja voi tutkia myös ruokaketjujen omista vuosiraporteista:
Kesko: https://www.kesko.fi/...
Kyseessä voisi olla Alan Fennellin Simon ja Saaran taikahepo, joka ilmestyi suomeksi vuonna 1984.
Voit lukea lisää kirjasta Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta.
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
Helmet-kirjastojen kokoelmissa teosta on yksi kappale. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-verkkokirjastosta. https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
Kyseessä on varmaankin Perussanoman vuonna 1999 julkaisema teos Ystävälle (Alles Gute), jonka on suomeksi toimittanut Aimo Mäkelä. Valitettavasti näyttää siltä, että teosta on vain Kansalliskirjastossa ja Jyväskylän yliopiston kirjastossa, joista sitä ei saa kotilainaan.
Kirjan liitteenä on CD, joka sisältää instrumentaalimusiikkia, mutta levyn sisältöä ei ole avattu luettelointitietoihin. Levyn sisältämiä kappaleita ei valitettavasti löydy ulkomaisistakaan lähteistä. Mikäli kappaleet on mainittu kirjassa, tiedon voisi saada niiden kirjastojen kautta, joilla kyseinen kirja on kokoelmissaan.
https://finna.fi
https://finna.fi/Record/jykdok.843713
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Merivoimilla on käynnissä Laivue 2020 -hanke, jossa korvataan merivoimien seitsemän poistuvaa alusta neljällä modernilla korvetilla. Alusten rakentamisen odotetaan käynnistyvän 2022. Rajavartiolaitoksella on vuorostaan käynnissä Vartiolaiva 2025 -hanke, jossa suunnitellaan kolmen vanhentuneen vartiolaivan korvaamista kahdella uudella monitoimialuksella. Alusten ominaisuuksia koskeva vaatimusmäärittely on käynnissä.
Historiasta löysin muutamia tapauksia, joissa merivoimien aluksia on siirretty Rajavartiolaitokselle tai sen edeltäjille. 1930-luvun alussa merivoimat lainasi toimintaansa aloittavalle merivartiolaitokselle neljä vanhaa raivaajaa. Sotien jälkeen merivoimat luovutti lakkautetulta Suojeluskuntajärjestöltä saamastaan kalustosta...
Kansakoulunopettaja Johan Bernhardt Airaksinen ja hänen vaimonsa Amanda Airaksinen opettivat kiertokoulunopettajia Vehmasmäen kansakoululla.
Kiertokouluopettajien koulutusta he näyttävät antaneet ainakin lukuvuosina 1905—06 ja 1906—07.
Lähteitä 3
1.
SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. x
ALAMAINEN KERTOMUS SUOMEN KANSAKOULUTOIMEN KEHITYKSESTÄ LUKUVUOSINA 1905— 1910.
KOULUTOIMEN YLIHALLITUKSEN JULKAISEMA.
Julkaisuun pääsee tästä linkistä
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/96456/xkansak_a_1905-1910_1…
Julkaisun sivulla 142 mainitaan
"Vuosirahasäännössä olevasta 2,000 markan määrärahasta on edelleenkin avustettu muutamien kansakoulunopettajien toimeenpanemia kursseja opettajien valmistamiseksi kiertokouluja varten. Kurssien järjestelyyn...
Englantilainen Emmerdale on pyörinyt Suomen televisiossa vuodesta 1997 asti. Kotimainen Salatut elämät alkoi sekin jo vuonna 1999. Muita draamasarjoja, jotka olisivat pitäneet pintansa yhtäjaksoisesti yli kaksikymmentä vuotta, ei tule mieleen.
Näitä pitkäikäisempiä fiktiosarjoja ovat jotkin makasiinityyppiset sarjat. Kestävin lienee Pikku Kakkonen, jota on esitetty vuodesta 1977 asti.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Emmerdale
https://fi.wikipedia.org/wiki/Salatut_el%C3%A4m%C3%A4t
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pikku_Kakkonen
Valitettavasti 1700-luvulta ei löydy suoraa nysvenska sanastoa ruotsi-suomeksi. 1700-luvulle sijoittuu juuri sekä varhaisempi uusruotsi (1526-1732) että myöhäisempi uusruotsi (1732-1900). Tässä linkki Vanhan kirjasuomen sanakirjaan, josta osaan sanoista löytyy ruotsinkieliset vastineet suomi-ruotsiksi. Vanhan kirjasuomen sanakirja (kotus.fi) Suosittelen ottamaan yhteyttä Helsingin yliopiston Humanistisen tiedekunnan suomalais-ugrilaisten sekä pohjoismaisten kielten ja kulttuurin tutkimuslaitokseen. Tässä linkki suomeksi, sivun alareunasta löydät yhteystiedot. Pohjoismaiset kielet | Humanistinen tiedekunta | Helsingin yliopisto (helsinki.fi) Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on toinen, mistä voi kysellä asiasta...
Tällainen tieto Saukko-koiran nimen taustasta kyllä löytyy (ks. Waasan lehti 22.2.1893), mutta en onnistunut löytämään Kalevalasta Saukko-nimistä koiraa eikä Kalevala ollut edes ilmestynyt vielä 1817 - 1819, kun Gottlund tiettävästi nimesi koiransa.Lisää Saukko-koiran vaiheita löytyy Ilmari Heikinheimon kirjoittamasta jutusta "Saukko" - Suomen kansalliskoira (Koti: Vuosikirja perheenemännille 1.1.1939).
Kannaksen evakuoinnin suunnittelusta ja suorituksesta vastasivat Kaakkois-Suomen sotilasläänin sekä Viipurin suojeluskuntapiirin esikunnat.
Päämajan antama evakuointikäsky tuli Kaakkois-Suomen sotilasläänin esikunnan kautta Viipurin suojeluskuntapiirin esikuntaan, josta se viestitettiin heti kunnan evakuointipäällikölle ja ilmasuojelukomppanian päällikölle. Vastuu väestölle tiedottamisesta oli evakuointipäälliköillä.
Viipurin suojeluskuntapiirin evakuointivastuu ulottui ns. huoltorajalle eli Viipurin maalaiskunnan, Antrean ja Kirvun kuntien länsirajalle. Karjan ja muun omaisuuden huoltovastuu siirtyi tässä siviiliviranomaisille: siitä alkaen yleisjohto oli sisäasiainministeriön siirtoväenasiainosastolla, alueellinen johto...
V. A. Koskenniemen runo Unta on kokoelmasta Hiilivalkea, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1913. Runo on luettavissa myös mm. Koskeniemen kootuista runoista, joista on ilmestynyt useita painoksia. Saatte runon sähköpostiinne.
Koskeniemi, V. A.: Kootut runot : 1906-1955 (WSOY, 1965)
Tällä sivulla voit esittää kysymyksiä kirjallisuudesta ja muistakin sinua askarruttavista aiheista. Kirjastoammattilaiset vastaavat kysymyksiin ja/tai ohjaavat sinut aiheen mukaiselle asiantuntijalle.
