Käytöksen abc -niminen lasten äänikasetti vuodelta 1980 löytyy vielä muutamasta kirjastosta. Alla linkit kirjastoihin. Voit pyytää kasetin kaukolainaksi lähikirjastosi kautta:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=k%C3%A4yt%C3%B6ksen+abc&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FSound%2F%22
Karhua on nimitetty äijäksi Pohjois-Pohjanmaalla niin arkikielessä kuin loitsuissakin (lähde: Kalevalaseuran vuosikirja 48, s. 77, 1968). Karhun lukuisista nimityksistä löytyy tietoa myös mm. Ylen Aristoteleen kantapäästä, jossa on haastateltu Helsingin Yliopiston uskontotieteen perustajaprofessoria ja Lapin yliopiston ja Pohjoisen kulttuuri-instituutin pohjoisen etnografian professoria Juha Pentikäistä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/10/aristoteleen-kantapaa-otso-mes…
Kyseessä on Bertolt Brechtin runo Tuleville sukupolville (An die Nachgeborenen) vuodelta 1939.
Runon on suomentanut Brita Polttila. Voit lukea runon teoksesta Bertolt Brecht: Runoja 1914-1956 (1964, useita lisäpainoksia).
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla:
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.lyrikline.org/de/gedichte/die-nachgeborenen-740
Kysymäsi kirja Ek: Tietokantojen käsittely internetissä on tulossa kirjastoon (mm. pääkirjasto, Kallio). Kirja oli vastaushetkellä ihan uusi ja vielä
pääkirjaston keskitetyn hankintaosaston käsittelyssä. Se on jo luetteloitu (=kirjan tiedot näkyvät tietokannassa) mutta niteet ja sijoitukset ovat vielä tallentamatta. Hankintaosaston ruuhkan määrästä riippuen se kestää parista päivästä useampaan viikkoon.
Tähän kysymykseen on vastattu usein tässä palvelussa. Saat aikaisemmat vastaukset esiin osoitteesta: http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoittamalla hakusanaksi Stine.
Suomeksi kirjailijasta on vähemmän tietoa. Kirjassa Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 1 (BTJ, 2001) R.L. Stinestä kerrotaan sivuilla 242-250.
Wsoy: sivuilta löytyy hieman tietoja: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=333&lastname=Stin...
Kokoelmatietokannoista löytyi vain seuraava teos:
Mariapori, Liisa: Verottajan tappolistalla [Muurola: L.Mariapori], 1998.
Teosta ei löydy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kaunianen). Se löytyy Lahden, Oulun, Rovaniemen ja Tampereen maakuntakirjastojen kokoelmista. Teoksesta voi tehdä kaukopalvelupyynnön verkossa seuraavasti: ensin mennään sivulle http://www.helmet.fi , sitten klikataan alleviivattua Helsinki-sanaa, sen jälkeen kohtia ”sähköinen asiointi” + ”kirjaston lomakkeet” + ”kaukopalvelupyyntö”. Varauspyynnön saa tietysti tulla tekemään myös kirjastoon!
Claude Valentini-kellot ovat englantilaisia, katso
http://www.claude-valentini.co.uk/contact.htm
Claude Valentini on mielenkiintoinen brandi, joka vaikuttaa todella arvokkaalta, mutta todellisuudessa tämän merkin kellot ovat arvoltaan noin 40-50 €. Kyseessä on vale-brandi. Kelloja myydään bensaasemilla ja paikoitusalueilla ja myyntiä tukee huomattavat kotisivut.
Katsi BBC:n tekemä raportti aiheesta
http://www.bbc.co.uk/insideout/east/series6/car_park_peddlers.shtml
Kirjastonhoitajan työ on monipuolista. Asiakaspalvelu on erityisen palkitsevaa. Haittapuolena on että kirjastohnhoitajan työtä ei kovin arvosteta ja palkka on pieni.
Karjalassa ja Kainuussa huuhta on tarkoittanut havumetsään raivattua kaskea. Ehkäpä Huuhtlampi on saanut nimensä tästä. Muuta selitystä emme onnistuneet löytämään.
Hulkkonen-nimeä on selitetty monin tavoin. Se voi juontaa juurensa joukkoa merkitsevästä sanasta hulkka. Tai pohjana voivat olla saksalaiset henkilönnimet Fulca, Fulco, Fulka, Fulk ja Hulke (Lähteenä kummankin nimen kohdalla Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, 2000).
Jaukka tarkoittaa joissakin suomen murteissa toraa, riitaa ja jupakkaa. Sukunimenä sille ei löytynyt selitystä. (Lähde: Suomen sanojen etymologia: etymologinen sanakirja 1 A-K, 1992)
Jevgeni Jevtušenkon Ensilumi-nimistä runoa en valitettavasti löytänyt. Kolme lumiaiheista sen sijaan löytyi: "Kolmas lumi" kokoelmasta Olen vaiti ja huudan (Kirjayhtymä, 1963) sekä runot "Leijuu valkeaa lunta" ja "Niin alkaa lunta sataa hiljakseen" kokoelmasta Laulava pato (Kirjayhtymä, 1973).
Voisiko kyseessä olla piimäjuusto, kotijuusto tai herajuusto? Tarkoitus ei ole mainostaa, mutta esimerkiksi Riitan Herkun kotisivuilla on näitä perinteisiä kotimaisia juustoja. Valmistaja voi toki olla joku muukin, mutta tärppäisikö näistä joku. https://riitanherkku.fi/tuotteet/juustot/
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, oletko Suomessa vai ulkomailla. Joka tapauksessa artikkeleiden kopiointi ja lähettäminen asiakkaalle on yleensä maksullista toimintaa.
Mikäli olet Suomessa, kannattaa ottaa yhteys lähimpään kirjastoon ja tiedustella artikkelia sieltä. Mikäli artikkelia ei ole saatavilla omassa kirjastossasi, se voidaan tilata kaukolainana muualta Suomesta. Suomen yleisten kirjastojen yhteystietoja löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/kirjastot/
Mikäli olet ulkomailla ja kyse on suomalaisesta lehtiartikkelista, ota niin ikään yhteys paikalliseen kirjastoosi. Tällöin voit tehdä kaukopalvelupyynnön Suomeen oman lähikirjastosi kautta. Kaukopalveluasiat hoituvat aina kirjastojen välisinä.
Paul Ranson (1864-1909) oli ranskalainen symbolistista suuntausta edustava taidemaalari, muotoilija ja koristetaiteilija. Ranson oli yksi kokeilevan Les Nabis -ryhmän perustajista. Kyseisestä ryhmästä ja sen taiteellisista tavoitteista voi lukea esim. teoksesta Näkyjä ja haaveita : ranskalainen symbolismi 1886-1908 Ateneum 1994) s. 31-41. Kirjan sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla voi tarkistaa HelMet -tietokannasta
http://www.helmet.fi
Internetistä löytyy myös tietoa Paul Ransonista, esim.
http://www.renoirinc.com/biography/artists/ranson.htm
http://www.answers.com/topic/paul-ranson
http://www.kilidavid.com/Art/Pages/Artists/ranson.htm
Elokuvia ja muutakin aineistoa voi varata vasta kun ensimmäiset niteet tulevat näkyviin. Pelkkään pohjaan eivät varaukset tartu. Kannattaa siis poiketa Helmet-sivuilla usein katsomassa joko elokuvan nidetiedot ovat tulleet ja varauksen voi tehdä.
Nämä säkeet löytyvät I osasta Helvetti laulusta 3 säkeet 19-21. Danten Helvetin suomennos löytyy painettujen teosten lisäksi myös Internetistä Kuusankosken kirjaston Pegasoksesta, http://www.kirjasto.sci.fi/ . Sieltä löytyvä käännös on Eino Leinon. Laulu kolme, http://www.kirjasto.sci.fi/dante/divina/divina1.htm#03 .
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista, samoinkuin Vaski-kirjastojen kokoelmaluettelosta käy ilmi, että Meksikosta löytyy useita uusiakin matkaoppaita, esim. Hutchison, Peter: Mexico Central America, 2008 ja 2006, Jukatanin niemimaasta löytyy esim. Benchwick, Greg: Cancun, Cozumel & the Yucatan 2008, tai Greensfelder, Ben: Yucatan, 2003.
Näistä löytyy aika vähän tietoa Playa del Carmenista.
Amazon-kirjakaupasta esim.löytyy kyllä useitakin matkaoppaita tästä paikkakunnasta, niitä vain ei ole hankittu kirjastoihin.
meillä täällä Jyväskylässä säilytetään ainoastaan Keski-Suomen alueella ilmestyviä sanomalehtiä pidemmältä ajalta. Kuitenkin löysin mikrofilmiluettelostamme pienen pätkän lehdestä Lahden Suunta (8.11.1934-7.8.1936). Tämä pätkä lienee säilynyt osana mikrofilmirullaa, miltä löytyy muitakin lehtiä. Vanhoja Lahden seudulla ilmestyviä lehtiä kannattanee kysellä Lahden kirjastosta: http://lastukirjastot.fi/mikrofilmit.
Tässä lista, mitä lehtiä Lahden seudulla on ilmestynyt:
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/lahdenlehdet.htm
