Kaksosia käsitteleviä elämäkertakirjoja ei montaa löytynyt, mutta tässä muutama ehdolle:
Koskela, Alpo:
Koskelan identtiset kaksoset : Alpo Koskela kertoo omasta ja kaksoisveljensä Alvarin elämästä
Hiltunen, Leea:
Eduskunnan kaksosten äidin tarina (kaksoset ovat kirjoittaneet omasta äidistään, mutta samalla valottuu heidän oma elämänsä)
Chatwin, Bruce:
Erottamattomat
(tämä on saatettu luokittaa romaaniksi, mutta kirjoittajan mukaan se voisi olla yhtä hyvin muistelma, koska se käsittelee olemassa olevia ihmisiä)
Isä voi mennä ilman poikaa hakemaan kortin. Kannattaa täyttää tämä lomake etukäteen: http://luettelo.helmet.fi/screens/kirjastokorttihakemus.pdf
Lomaketta ei voi lähettää sähköisesti vaan se tulostetaan ja otetaan mukaan kirjastoon. Takaajan eli isän kirjastokortti ja henkilötodistus pitää ottaa mukaan myös. Varmuuden vuoksi voi ottaa mukaan myös pojan henkilötodistuksen, esim. passi tai kelakortti.
Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan sukunimi Riitamaa on nykyisenä nimenä 60 henkilollä. Tietoja nimen alkuperästä ei valitettavasti löytynyt kirjaston kokoelmissa olevista sukunimikirjoista.
Karjalan kannaksella on ollut alue, jonka omistuksesta suomalaiset ja venäläiset riitelivät 1500-luvulla. Kirjassa Jääsken kihlakunnan historia kerrotaan, että Rajajoen eli Siestarjoen ja Saijanjoen välisellä alueella Suomenlahden puoleisella rannalla sijaitsi maa-alue,jossa äyräpääläiset vanhastaan kävivät kaskeamassa. Siitä oli jo aikaisemmin käyty riitoja, kun venäläiset väittivät aluetta omakseen. Se hävitettiin kerran perinpohjin ja omistusriidoista aiheutui paikan nimikin, Riitamaa.
Tiedustelin asiaa Vantaan kaupunginkirjaston hankintaosastolta, ja minulle vastattiin, että ainakaan vielä Vantaalle ja Espooseen ei olla hankkimassa UHD Blu ray-levyjä, koska ne tarvitsevat omat soittimensa. Tilannetta kuitenkin seurataan, eli jos UHD lyö itsensä läpi formaattina asiaa mietitään uudelleen.
Kovin paljon lastenkirjallisuuta aiheista ei lötynyt. Tässä listaa kirjallisuudesta:
Voihan vammainen : lasten kuvasanakirja vammaisuudesta
Leppäkerttu ja huuliharppu / Katariina Romppainen
näkövammaiset
Näköstellään! : näkövammaisten kuvailmaisu / Marjatta Lehtinen
kuulovammaisuus
Jennin karvakorva / Miia Kantinkoski
kehitysvammaisuus
Kaipuuta ja täyttymystä / toimittanut Päivi Luoma
Jenni saa ystävän / Rachel Anderson
Meidän perhe / Katri Vuorinen ja Tiina Eskola
Aikarumpu : lauluja, loruja ja toimintavinkkejä arkeen ja juhlaan / Päivi Vannasmaa, Maija Luukkainen
Pikku sammakkoprinssi / Hellevi Salminen
Kaari : kertomus kesästä, joka oli toisenlainen kuin muut kesät / Bo Carpelan
liikuntavammaiset...
Nuottikokoelma Finnish Folk Song Favourites = Die schönsten finnischen Volkslieder = Kauneimmat kansanlaulumme (Fazer Music, 1992) sisältää tuttuja suomalaisia lauluja, myös kansanlauluja. Laulujen sanat ovat suomeksi, englanniksi ja saksaksi.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1026047__Sd%3A%28kansanlaulut%29%20d%3A%28Suomi%29%20l%3Ager__P0%2C19__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
Kaj Chydenius on säveltänyt myös saksankielisiä tekstejä kuten Spartacus ja Einmal unterm hohen Sommer. Suomeksi kirjoitoitetuista teksteistä ainakin Viimeisestä illasta (= Olet kaunis Margareta on käännetty saksaksi nimellä Vom letzten Abend. Laulu sisältyy ainakin levyyn Schicksalstango :...
Runo on Friedrich Hölderlinin "Kuolema" ja sen on suomentanut Elina Vaara (1903-1980). Runo alkaa: "Meitä hän kauhistaa". Muistit aivan oikein, runo sisältyy kirjaan "Lukiolaisen äidinkieli. 3, Kirjallisuus aikansa ilmentäjänä" (Weilin + Göös, 1996, s. 91). Tosin tällä sivulla runon tekijäksi on merkitty virheellisesti "Heinrich Hölderlin" ja suomentajan nimen yhteydessä on vuosiluku 1967, mutta Elina Vaaran käännös sisältyy jo vuonna 1945 ilmestyneeseen Hölderlinin runokokoelmaan "Vaeltaja" (WSOY). Vuosiluku 1967 viittaa mahdollisesti Maunu Niinistön toimittamaan kirjaan "Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa" (WSOY, 1967), johon runo myös sisältyy.
Olisiko kysymyksessä K. Merikoski: Suomen kansan peikkosatuja.(Finlandiakirja), John Bauerin Satumaailma (Kirjapino) Rudolf koivun satukirja (Kierrätyskeskus) tai Ilmari Kiannon Turjanlinnan satukirja (Antikvaari)?
Valitettavasti satukirjoja on niin monia, ettei oikeaan osuminen ole helppoa. Olisiko Sinulla tarkempaa aikarajausta?
Runo, joka alkaa rivillä "Lakkaamatta etsi sitä Suurta" on julkaistu Tommy Tabermannin kokoelmassa Oljenkorsia (1993, s. 126).
https://finna.fi/Record/outi.258595?sid=3379265497
Voisiko kyseessä olla kiinalaisen Xiu Oyangin runo, joka on myös sävelletty Neilikka-yhtyeen esittämäksi lauluksi nimeltään Kukat niinkuin sinä? Samantapaista runoa on kysytty meiltä aiemminkin, ja silloin vastauksessa ehdotettiin tätä runoa. Löydät aiemman vastauksen ja lisää tietoa runosta täältä.
Kysymykseesi ei löytynyt kanakirjallisuudesta suoraa vastausta. Helena Tengvallin kirjassa Kanojen hoito (1996) kerrotaan: "kana on tyypillinen yhteisöeläin, joka elää luonnossa ryhminä. Ryhmä koostuu...5-20 kanasta ja muutamasta kukosta. Kukoista vanhin toimii ryhmänjohtajana. Kukoilla on kullakin oma kanahaareminsa. Johtajakukolla se on suurin. Joskus osa ryhmän kanoista kuuluu useampaan kuin yhteen haaremiin. Nuoremmat kukot, jotka eivät ole onnistuneet saamaan itselleen haaremia, liikuskelevat ryhmän mukana sen reunamilla." Luontaisesti siis kanalaumalla ei ole vain yhtä kukkoa.
Kari Hotakaisesta saa tietoja esimerkiksi teoksista
Miten kirjani ovat syntyneet 4. (WSOY, 2000)
Muodotonta menoa: kirjoituksia nykykirjallisuudesta. (WSOY, 1997)
Keskusteluja kirjallisuudesta. (Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden laitoksen julkaisuja 9) (Helsingin yliopisto, 2000)
Heikki Turusesta saa tietoja esimerkiksi teoksista
Miten kirjani ovat syntyneet 2. (WSOY, 1980)
Kirjailijakuvia 2. (Suomen maakuntakirjailijat, 1983)
Nikki, Kalevi: Pielisen profeetta vai Don Quijote?: Heikki Turusen elämän ja kirjailijan kaari. (Jyväskylän yliopisto, 1999)
Suomalaisia kirjailijakuvia. (Kirjayhtymä, 1987)
Kannattaa myös tarkistaa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkisto osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx...
Englanninkielisen Wikipedian mukaan osia on 19, joten kaikkia ei ole vielä suomennettu. Asiaa voit kysyä sarjan suomalaiselta kustantajalta Wsoy:tä http://www.wsoy.fi/palaute
"Uudesta aamunkoista" on julkaistu sovitus, jossa on melodia, sanat ja soinnut, kokoelmassa Suurimmat hitit sanoin ja sävelin (F-Kustannus 2018). Kirjaa on saatavilla Keski-kirjastojen kokoelmista.Oletettavasti sama sovitus löytyy myös kokoelmasta Pop tänään vol. 5 (F-Kustannus 2016) sekä kappaleen tekijän Juha Tapion Laulukirjan toisesta painoksesta (Kosmos 2016).
Kysymäsi kappale on varsinaiselta nimeltään "Suite del Sur, prelude in memory of my wife Olga". Tätä tietoa kokonaisuudessaan ei valitettavasti näy oikeastaan missään muualla kuin painettuna itse nuotissa, joten ei ihme ettet tietoa löytänyt. Kappale tunnetaan kuitenkin yleisesti myös hakemallasi nimellä "Prelude for Olga", mutta sitäkään ei ole missään luetteloissa. Ainoa pääkaupunkiseudun kirjastoissa oleva nuotti on seuraava:
Tekijä: MOREL, JORGE
Nimeke: PRELUDIT,KITARA / MOREL
Aineistolaji: NUOTTI
Julkaisutiedot: CHORUS, 1987
Tunniste: 20525001
Kieli: UND
Espoon luokka: 78.65
Nuotti on saatavana Espoon pääkirjaston (Leppävaara, p.81657615) ja Tapiolan (p.81657302) kirjaston musiikkiosastoilta.
Kirjaston monitoimilaite (eli kopiokone/tulostin/skanneri) ei skannaa suoraan sähköpostiin. Välissä tarvitaan USB-muistitikku.
Voit lainata kirjastosta sekä muistitikkua että tietokonetta. Saat valita lainaatko kannettavan tietokoneen kirjastokortillasi vai käytätkö kirjaston pöytäkoneita ilman korttia.
Skannaus onnistuu myös tietokoneen kautta sähköpostiin.
Eepos-kirjastoissa ePressin ja eMagzin lehdet ovat luettavissa vain kirjastoissa, tällöin palveluun ei tarvitse kirjautua. Lehtiä ei voi lukea etäyhteydellä edes näin poikkeustilanteessa kirjastojen ollessa suljettuina. Eepos-kirjastojen tunnuksilla ei voi kirjautua näihin palveluihin..
Kyseessä on belgialais-alankomaalaisen 2 Unlimited -yhtyeen kappale "Where Are You Now" vuodelta 1993. Se julkaistiin alun perin yhtyeen toisella albumilla No Limits.
Lähteet:
"Where Are You Now" (sanoitukset)
"Where Are You Now" (Allmusic)
Mielenkiintoisia kuvakirjoja riittää : mainitsen vain muutamia:
Timo Parvelan Anna ja Antti -kirjat;Jujja Wieslanderin Mimmi-lehmästä kertovat kirjat
Lapselle itsekseen luettavaksi sopivat monet ns. helppolukuiset kirjat, jotka kirjastoissa on yleensä sijoitettu omaan hyllyynsä.
helppolukuiset kirjat ovat ohuempia kuin tavalliset lasten ja nuorten romaanit, niissä on kuvitusta ja teksti on ladottu harvalla rivivälillä.
Esim. suositeltavia:
Tapani Baggen sekä Hannele Huovin kirjat Keltanokka-sarjasta. Myös Kirjava Kukko-sarja on laadukas.
Tuula Kallioniemi on kirjoittanut monta kirjaa Konstasta. Aloitusosa on Konstan kotiaapinen. Konsta kasvaa kirjasarjan myötä koululaiseksi.
Astrid Lindgrenin tuotanto on sopivaa ääneenluettavaa....
