Kyseessä on ilmeisesti Dana Lambin kirja Enchanted vagabonds. Kirjassa kerrotaan pariskunnan matkasta kanootilla, jossa on purje, Etelä-Kaliforniasta Panamaan Tyynen meren rannikkoa pitkin. Matka tehtiin vuonna 1930.
Kirjaa ei ole käännetty suomeksi, eikä sitä löydy Mandasta, Lindasta eikä Monihaun kautta. Kirjaa on saatavilla Suomalaisen kirjakaupan kautta. Kuvaus kirjan sisällöstä löytyy esim. www.amazon.com sivuilta.
Suomalaisten kirjastojen sähkökirjojen lainaamiseen tarvitaan yleensä tietyn kirjaston kirjastokortti. Esimerkiksi Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten muodostamissa HelMet-kirjastoissa sähkökirja-aineistoa pääsee lainaamaan, kun kirjoittaa osoitteeseen https://www2.helmet.fi/ebook/ kirjastokorttinsa numeron ja siihen kuuluvan nelinumeroisen pin-koodin. HelMet-kirjastojen sähkökirjoja voi ladata iPadiin AppStoressa saatavilla olevan Bluefire Reader -ohjelman avulla. Sähkökirjoja voi lainata yhdeksi tai seitsemäksi päiväksi. Valikoimaa on enimmäkseen suomeksi ja englanniksi, ja tarjolla on myös kaunokirjallisuutta.
HelMet-kirjastokorttia ei valitettavasti voi tilata ulkomaille vaan se pitää käydä hankkimassa jostakin edellä mainittujen...
Karin Tillisch on julkaissut yhdeksän teosta, joista tähän mennessä on suomennettu vain "Shadow" vuonna 2005 nimellä "Shadow - varjoista tähtiin". Teos on saatavilla myös täältä Kotkan pääkirjastosta.
https://portal.dnb.de
https://finna.fi
Ainoa toisen sukupuolen maailmasta katoamista sekä naisten että miesten näkökulmasta tarkasteleva kaunokirjallinen teos, jonka onnistuin löytämään, on Philip Wylien vuonna 1951 julkaistu romaani The disappearance. Voisikohan tämä olla etsitty tarina?
Säkeet on runoillut Aaro Hellaakoski. Ne ovat peräisin vuonna 1943 julkaistun Uusi runo -kokoelman sikermästä Pientä kokoa. Runo sisältyy myös suuren osan Hellaakosken lyyrisestä tuotannosta yksiin kansiin kokoavaan Runot-valikoimaan.
Helmet-kirjastojen kortin numero on kakkosella alkava 12-numeroinen numerosarja kirjastokortin alalaidassa. Jos kortinne on kadonnut, saatte uuden kortin mistä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteestä. Varatkaa mukaan henkilöllisyystodistus.
Mikäli tarkoitatte kirjastokorttiin liitettyä pin-koodia eli tunnuslukua, sen saatte Helmet-kirjastosta esittämällä voimassa olevan henkilötunnuksen. Jos olette antanut kirjaston asiakasrekisteriin sähköpostiosoitteenne, voitte pyytää uuden pin-koodin lähettämällä meille kirjautumissivulla kirjastokorttinne numeron.
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
"Kallion jengeistä" kirjoitettiin lehdissä erityisesti 1978 lopulla sen jälkeen, kun 15-vuotias kalliolaispoika oli pahoinpidelty kuoliaaksi. Vanhoja sanoma- ja aikakauslehtiä on mahdollista tutkia esim. Pasilan kirjastossa ja Kansalliskirjastossa. Pidempiä juttuja, joissa on myös kuvia, ovat esim.
Paula Harkki & Kalevi Hujanen: "Me taistellaan apatiaa vastaan." Apu 46/1978, s. 16-20.
Pekka Vuoristo: "Jengit ja karu todellisuus." Suomen Kuvalehti 49/1978, s. 42-46.
Yleiskuvia 70-80-l. vaihteen Kalliosta, myös kirjaston liepeiltä, löytyy jonkin verran verkostakin, ei kuitenkaan juurikaan nuorisoryhmistä. Ks. esim. Finna.fi: aihehaku "Kallio", kuvat välillä 1975-1985.
Ks. myös Ylen Elävästä arkistosta...
Ainoita verkkokauppoja, joissa kyseistä kirjaa löytyy edes mainittuina, on Booky ja sielläkin on maininta, että "tuotetta ei ole tilattavana". Myöskään kirjan kustantaneen WSOY'n kirjahaussa tätä teosta ei tullut vastaan, joten on hyvin mahdollista, että painos on täten loppu.
Yksi lähde kirjan ostamiseen voisivat olla joko antikvariaatit tai kirpputorit, tai verkossa toimivat myyntisivustot kuten Tori.fi tai Huuto.net. Näiden kohdalla on kuitenkin hyvä olla tarkkana siinä, keneltä ostaa, ja varmistua että saa oikeanlaisen tuotteen.
Lähteet ja linkit:
https://www.booky.fi/index.php
https://www.wsoy.fi/kirjat
https://www.tori.fi/
https://www.huuto.net/
Pääasiassa Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvat Suomen valtiokalenterit ovat Pasilan kirjavarastossa, eikä niitä saa kotilainaan. Vain joistakin vuoden 2000 jälkeen ilmestyneistä Suomen valtiokalentereista on myös lainattava kappale.
Voitte käydä Pasilan kirjastossa lukemassa vanhoja Suomen valtiokalentereita.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Tällaista kirjaa ei löytynyt. Etsimäsi teos on varmaankin Perusoikeudet (Werner Söderström lakitieto, 1999; ISBN: 951-670-006-3; toimittajat: Hallberg et al.); Veli-Pekka Viljanen on kirjoittanut siihen mm. luvun Yksityiselämän suoja. Teos löytyy mm. Porin kaupunginkirjaston kokoelmasta.
Hans Christian Andersenin varhaistuotantoon kuuluva satu Tællelyset löytyi vasta vuonna 2012. Satua ei valitettavasti ole julkaistu suomeksi missään kokoelmassa.
Voit lukea sadun englanniksi alla olevasta linkistä.
Talikynttilä-satu englanniksi (The Tallow Candle)
https://www.hcandersen-homepage.dk/?page_id=46663
Talikynttilä-satu tanskaksi.
https://www.hcandersen-homepage.dk/?page_id=35588
https://www.hcandersen-homepage.dk/
Tässä on listattu kirjoja, joista saattaisit kertomasi perusteella pitää. Painopiste on paranormaalissa romantiikassa. Joukossa on sekä nuorille aikuisille että aikuisille kohdennettua kirjallisuutta.
Tomi Adeyemi: Veren ja luun lapset
Cecelia Ahern: Viallinen (sarjan 1. osa)
Victoria Aveyard: Punainen kuningatar (sarjan 1. osa)
Leigh Bardugo: Varjo ja riipus (sarjan 1. osa)
Ally Condie: Tarkoitettu (sarjan 1. osa)
Alexandre Dumas: Kolme muskettisoturia
Becca Fitzpatrick: Langennut enkeli (sarjan 1. osa)
Seth Grahame-Smith: Ylpeys ja ennakkoluulo ja zombit
Sally Green: Savuvarkaat (sarjan 1. osa)
Julie Kagawa: Lohikäärmeet (sarjan 1. osa)
Aino Kallas: Sudenmorsian
Theo Lawrence: Salatun voiman kaupunki (sarjan 1. osa)...
Helvi Hämäläisen Kadotetussa puutarhassa Erland kuvataan "kahdeksankymmentävuotiaaksi entiseksi ministeriksi", jonka kasvoilla oli jo kuolemansairauden leima, kun hän yllättäen avioitui Naimin, "viisikymmentäviisivuotiaan merkillisen naisen" kanssa.
Jos otetaan lähtökohdaksi se usein esitetty ajatus, että Naimin esikuva on kriitikko Anna-Maria Tallgren, Erlandin vastineeksi tosielämässä asettuu arkkipiispa Erkki Kaila. Niin kuin kirjan Erland ja Naimi, iäkäs arkkipiispa ja kriitikko avioituivat odottamatta vain vähän ennen Kailan kuolemaa. Kun tieto kuulutuksesta levisi kesäkuun alussa 1944, kihlapari sai onnitteluja, joista erikoisin oli Ilmari Kiannon Turjanlinnan raunioilla kirjoittama: "Kuka koskaan olisi uskonut että Anna Maria...
Vain yhdestä nuottikokoelmasta löytyy Kristiina Mäen kappaleen nuotti. Se on nimeltään Uutta kotimaista 3 (1984), ja sillä on nuotti kappaleeseen Mää kottiis ny. Tämä kokoelma on ainoastaan Raahen ja Kuopion kaupunginkirjastojen kokoelmissa. Voit kysyä sitä kaukolainaan oman kirjastosi kautta.
Ratsastukseen keskittyvä Hevosurheilu Ratsastus ilmestyy vain digitaalisella alustalla, joten sitä ei ole mahdollista lukea paperilehtenä. Kyseinen julkaisu ei tällä hetkellä kuulu kirjastojen e-lehtivalikoimaan. Hevosurheilu-lehti sen sijaan on luettavissa ePress-palvelussa E-kirjasto | helmet.fi (finna.fi).Tässä uutinen muutoksesta: Ratsastus siirtyy kokonaan verkkoon (hevosurheilu.fi)Hevosurheilu-lehden digitaalinen palvelu löytyy osoitteesta ratsastus.hevosurheilu.fi.
Mitään varmaa tietoa aamuhartausvihkosten nimestä ei löytynyt. Tiedonhakua varten käytiin läpi kouluhistoriaa käsitteleviä teoksia kuten Juhani Seppovaaran laatima Kansakoulu: armas aika ja Hannu Syväojan Kansakoulu - suomalaisten kasvattaja: perussivistystä koko kansalle 1866–1977. Lahden pääkirjaston varastosta löytyvässä vuonna 1962 julkaistussa Kouluhartauden käsikirja -teoksessa on sivulla 423 lueteltu aamuhartauskirjallisuutta, joten on mahdollista, että vihkosten nimi on listassa, mutta mikä se noista mahdollisesti on, ei osaa arvata.
Maamme-kirjan löydät kokotekstinä osoiteesta:
http://www-db.helsinki.fi/atko/muisti.muisti_haku.haku_sivu
Muisti-tietokanta löytyy ko. osoitteesta. Kun kirjoitat tekijän kohdalle Topelius ja nimekkeen kohdalle maamme, saat linkin josta avautuu Maamme-kirjan teksti kokonaisuudessaan sisällysluetteloineen.
Joensuun kaupunginkirjaston kokoelmassa on kaksi elämäkertaa Marie Antoinettesta. Toinen sisältyy kirjaan Barth, Reinhard: Historian suurnaiset, 2005 ja toinen on teos Haslip, Joan: Marie Antoinette, 1989. Ne ovat suomenkielisiä. Muiden maakuntakirjastojen kokoelmista löytyy Frank-monihaulla http://monihaku.kirjastot.fi/ asiasanalla Marie Antoinette lisäksi seuraavat kaksi suomenkielistä elämäkertaa: Tschudi, Clara: Marie Antoinette, 1910 ja Zweig, Stefan: Marie Antoinette, 1935. Muista maakuntakirjastoista ja varastokirjastosta löytyy useita ruotsin- ja englanninkielisiä elämäkertoja, kuten Söderhjelm, Alma: Marie Antoinettes stora hemlighet, 1934, Saint-Amand, Imbert de: Marie Antoinette : 1789-1793, 1922, Fraser, Antonia: Marie...
Erityisturvavankiloista (englanniksi supermax prisons, super-maximum security prisons, myös max-max) kerrotaan esimerkiksi seuraavissa kirjoissa:
The United States and torture : interrogation, incarceration, and abuse / edited by Marjorie Cohn. New York University, 2011. Erityisesti sivut 215-238 käsittelevät Supermax prisons –eritysturvavankiloita.
Caught : the prison state and the lockdown of American politics / Marie Gottschalk. Princeton University Press, 2015. Kirjan asiasanaluettelossa asiasanan Supermax prisons kohdalta löytyy kuvauksia useiden osavaltioiden erityisturvavankiloista.
Näissä kirjoissa on runsaasti viitteitä muuhun kirjallisuuteen ja lähteisiin. Nämä kirjat on lainattavissa Eduskunnan kirjastossa.
Kattava...
Voit tutkia asiaa esim. netin kautta. Hyvä osoite on:
www.recordcollector.co.uk/
Sen kautta löytyy hintatiedot sinunkin levyllesi.
Voit kysellä tietoja myös suomalaisista divareista, jotka myyvät levyjä. Löydät niitä netin kautta vaikka hakusanalla:
levydivari.
On olemassa myös julkaisuja levyjen hinnoista, mutta ne vanhenevat nopeasti.