Hei, kuntien kielisuhteista löydät tietoa Kuntaliitolta: https://www.kuntaliitto.fi/kuntaliitto/tietoa-kunnista-ja-kuntayhtymista/kaksikieliset-kunnat. Vanhempia tietoja kuntien kielistä löydät Suomen tilastollisista vuosikirjoista Tilastokeskuksen julkaisuarkistosta: https://otos.stat.fi/home. Esimerkiksi vuoden 1995 tiedot kuntien kielistä löytyvät Suomen tilastollisesta vuosikirjasta 1995 (https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023013124933), taulukosta 30. Valitettavasti aikasarjaa 1990-luvun alusta lähtien kuntien kielisuhteista ei ole julkaistu. Tilastokeskuksen väestörakennetilaston (https://stat.fi/tilasto/vaerak) tietokantataulukoista löydät kuitenkin aikasarjatietoa kuntien väestöstä äidinkielen mukaan vuosilta 1990–2024...
Kirjassaan Isien työ Kustaa Vilkuna kuvailee perinteistä juuston valmistusta näin:
"Merkittävin ja samalla vuosituhansia vanha menetelmä kesäisen maitorunsauden konservoimiseksi koko vuoden kestäväksi varastomuonaksi on ollut kansanomainen juustojen valmistaminen. Lypsylämmin maito kuumennetaan padassa käteen sopivaksi, minkä jälkeen sinne upotetaan puhkaistu ja konservoitu mako, joka on otettu talteen nuoresta vain maidolla ruokitusta vasikasta, joten maossa kymaasientsyymit ovat säilyneet puhtaina. Maosta maitoon irtautuva kymaasi juoksuttaa maidon – vastapoikineen ternimaito juoksuttuu ilman makoakin. Maidon juoksuttuessa kaseiini saostuu ja sen mukana maitosokeri ja rasva irtautuvat herasta, joka laskeutuu pohjalle valkean...
Wikipedian listauksen https://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal_-mitali
mukaan näyttäisi siltä, että mitali jaetaan yhdelle henkilölle vain kerran. Mitalia ei ole jaettu enää vuoden 2007 jälkeen.
Valittevasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista sarjaa ja tietokannoistakaan ei ollut apua. Etsin mm. Kavin Ritva-tietokannasta:https://rtva.kavi.fi/Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen sarjan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Jos molemmat käyttämäsi kirjastot kuuluvat Keski-kirjastoihin, syytä huoleen ei ole: lainat voi palauttaa mihin tahansa Keski-kirjastoon. Löydät kirjastojen yhteystiedot verkkokirjastosta osoitteesta keski.finna.fi.Jos taas jompikumpi kirjasto ei kuulu Keski-kirjastoihin eikä kirjojen kansia tai sisäsivujen mahdollisia leimojakaan katsomalla käy ilmi, minkä kirjaston kirjoja ne ovat, saat selvitettyä asian ottamalla yhteyttä käyttämiisi kirjastoihin.
Valitettavasti Euran kirjaston kokoelmat eivät vielä ole internetin kautta
selattavissa, mutta varmasti saat sieltä tietoa soittamalla tai lähettämällä sähköpostia ao. kirjastoon.
Tässä muutaman naapurikirjaston kokoelmista löydettyjä teoksia, jotka toki (ainakin osa) voivat olla Eurassakin. Jos niitä ei Eurassa ole, he uskoakseni
voivat ne kaukolainata sinulle mahdollisesti pientä maksua vastaan (käytäntö vaihtelee kunnittain):
Porin kirjaston kokoelmista löysin seuraavat teokset:
-Sulamaa, Kaarle: Lotta Svärd (1999)
-Helsingin sairaanhoito-opiston vaiheita sata vuotta / [toimituskunta: Aino Maria Havanto...et al.](1989)
-Halmesvirta, Anssi : Vaivojensa vangit (1998)
-Franck, Anne-Marie : Pikku sisar : Suomen Punaisen Ristin apusisaret...
Kävin läpi kaikki Suomen suurimmat kirjastoluettelot sekä Fennica-kansallisbibliografian. En löytänyt yhtään suomennettua teosta tai teoksen osaa Joseph Delteililtä. Hänen teoksiaan ei ole siis julkaistu suomen kielellä.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastosta löytyi kaksi ranskankielistä teosta: "Le Mal De Coeur" ja "Mes Amours".
Kirjastojen tietokoneet ovat jatkuvassa käytössä ja sen vuoksi tietysti likaantuvat - ja vaativat puhdistusta.
Mitään yleistä ohjeistusta puhdistuksesta ei ole. Jokainen kirjasto huolehtii siitä, että oman kirjaston koneet ja niiden osat ovat siistissä kunnossa.
Asiakas voi myös halutessaan pyytää henkilökuntaa puhdistamaan esim. likaisen näppäimistön.
Tarkoittanet teosta Sosiaalityön käsikirja, josta ensimmäinen painos on ilmestynyt vuonna 2007.
Toinen uudistettu painos on vuodelta 2010. Korttitiedon mukaan siinä on luettelo sosiaalityön väitöskirjoista vuoteen 2009 asti. Sivumäärä on 470 sivua.
Kolmas uudistettu painos on ilmestynyt vuonna 2011 ja sisältää väitöskirjat vuoteen 2011. Sivuja 496.
Usein kirjan esipuheessa kerrotaan, mitkä tiedot uudessa painoksessa ovat muuttuneet. Jospa siitä selviäisi, onko muuta muutosta kuin vuosien 2010-2011 väitöskirjat.
Martinex on ostanut Pelikon peliliiketoiminnan vuonna 2003. Martinexilta saimme kysymykseen pelikorttien iästä ja kuvittajasta seuraavan vastauksen:
"Hullunkuriset perheet kuuluu 6 eri lasten pelikortin sarjaan.
Näistä 3 on Kristina Tilgmannin käsialaa, loput 3 Peliko on piirrättänyt eri taiteilijoilla tilaustyönä.
Kuviin ei ole näin jäänyt kuvittajan nimeä.
Nämä ko. kortit ovat jostain 60-70 luvulta.
Täysin varmaa tietoa ei ole."
Äitisi lausuma runo on varmaankin Kaarlo Sarkian Elämän malja -niminen runo. Se alkaa näin: "Olla laps, olla viiden vuoden lie ihmettä, ihmettä varmaan..."
Runo löytyy Sarkian runokokoelmista Kohtalon vaaka (vuosien 1943 ja 2013 painokset) ja Runot (1959). Kirjat ovat Lastu-kirjastojen kokoelmissa. Saat kirjan varaamalla lähikirjastoosi. Alla linkki kirjaston tietoihin kirjoista:
https://lastu.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=kohtalon+vaaka&type0%5B%5D=Title&lookfor0%5B%5D=sarkia&type0%5B%5D=Author&join=AND&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FBook%2F%22&limit=20
Hei,
Kyseisestä mallista ei näyttäisi olevan kirjastoissa korjausopasta. Taitaa olla sen verran harvinainen, ettei korjausoppaita kyseiselle mallille ole hankittu kirjastoihin. Ainoa läheltä liippaavakin on englanninkielinen Nissan Patrol & Ford Maverick : 1988 thru 1997 : all Nissan Patrol and Ford Maverick models : automotive repair manual. Tosin tuosta mallista taitaa olla isompi hyppäys kysymääsi malliin. Tätä ei löydy Vaara-kirjastoista, mutta voit pyytää sen kaukolainaksi omaan kirjastoosi.
Kirjasampo-verkkopalvelu kertoo Kaarina Terhon olevan sama henkilö kuin Mertsi K. Mäkinen ja, että kirjailijan muu nimi on Kaarina Marja-Liisa Mäkinen. Hän on syntynyt vuonna 1945 Mäntsälässä. ja julkaissut mainitsemiesi lisäksi teokset Kosto elää ja Marjetta, patruunan tytär:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175986364134
Kirjassa Kotimaisia naistenviihteen taitajia (toimittaneet Ritva Aarnio & Ismo Loivamaa) kerrotaan Kaarina Terhon olevan tutkija ja seurakuntapastori. Muista nimistä ei ole mainintaa.
Valitettavasti tämän enempää tietoa ei kirjailijasta löytynyt.
Kurssikirjoja ei kaukolainata. Sama sääntö koskee teosta, jota on asiakkaan oman paikkakunnan kirjastossa. Jos siis tiedustelemianne teoksia löytyy Turun yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen kirjastoista niitä ei voi kaukolainata muualta, vaikka teokset tällä hetkellä olisivatkin lainassa.
Jos teoksia ei löydy Turusta niitä voi kaukolainata muualta Suomesta, Pohjoismaista tai kauempaakin. Jokaisesta pyynnöstä maksetaan tilaavan kirjaston kaukolainamaksu sekä teosta välittävän kirjaston perimä kaukolainan välitysmaksu, joka vaihtelee kirjastoittain.
Kustaa Vilkunan Etunimet-teoksen mukaan Lydia tai Lyydia tarkoittaa Kreikan lyydialaista. Purppuranmyyjä, Paavalin käännyttämä Lyydia oli Euroopan ensimmäinen kristitty. Lydia ja Lyydia ovat olleet melko yleisiä etunimiä Suomessa 1800-luvulta lähtien. Etunimestä on monia puhuttelumuotoja, muun muassa Lyyti, Lyylikki ja Lidia. Väestörekisterikeskuksen mukaan Lyydia on ollut kaikkein yleisin 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Yhteensä nimen kantajia on Suomessa ollut 16051. Amanda tarkoittaa latinan kielessä rakastettavaa ja ystävällistä. Meillä Suomessa Amanda-nimi on myöskin melko vanha ja yleisempi kuin Lyydia. Puhuttelunimiä ovat muun muassa Manta, Manti ja Manttu. Lisää etunimivastauksia löytyy Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun...
Valitettavasti kirjaa ei ole enää yhtään kappaletta HelMet-kirjastoissa, joten siksi varaaminen ei onnistunut. Kirja on sen verran vanha, että sitä tuskin enää hankitaan HelMet-kirjastoihin. Kaukolainana se on kuitenkin mahdollista saada muualta Suomesta. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta löytyy tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/. Kaukopalvelupyynnön voi tehdä osoitteesta http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp löytyvällä lomakkeella. Kaukolainan hinta Suomen sisällä on 4 euroa kirjaa kohti.
Kaipaamaasi kirjaa olisi saatavilla suomeksi HelMet-kirjastoista. Olisiko siitä iloa? Kirjan tiedot löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/record=b1581613~S9*fin. Sieltä voit tehd’ halutessasi...
Jos tarkoitat Helsingin, Espoon tai Vantaan kirjastoautoja ja Helmet-kirjastoja, niin kyllä voi. Mistä tahansa Helmet-kirjastosta (kirjastoautot mukaan lukien) lainatut aineistot voi palauttaa mihin tahansa muuhunkin Helmet-kirjastoon. (Tämä ei kuitenkaan koska esinelainoja, jotka yleensä pitää palauttaa siihen kirjastoon, josta ne on lainattu.)
Esimerkiksi Roald Dahlin kirjat ovat hauskoja, ne voisivat herättää kiinnostusta:
James and the giant peach / Roald Dahl ; illustrated by Quentin Blake
Matilda / Roald Dahl ; illustrated by Quentin Blake
The witches / Roald Dahl ; illustrated by Quentin Blake
Myös seuraavat näyttävät aika houkuttelevilta:
Zog and the flying doctors / by Julia Donaldson ; illustrated by Axel Scheffler
The ghost tower / Gillian Cross ; illustrated by Sarah Horne
Jack's junk / by Elizabeth Dale and Mirella Mariani
Harry Potter -sarja on sellainen, että lapset lukivat sitä englanniksi, kun niitä ei vielä ollut käännetty. Niiden kieli ei ole monimutkaista, mutta ne ovat massiivisen...
