Kysymiäsi kirjoja löytyy monesta Helsingin kirjastosta. Laitan vastauksen liitteeksi linkin hakuun, jossa on haettu Arnaldur Indridasonin kirjat (tekijä) ja haku rajoitettu ruotsinkielisiiin kirjoihin. https://helmet.finna.fi/Search/Results?sort=title%2Cid+asc&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22swe%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FBook%2FBook%2F%22&lookfor=Arnaldur+Indridason&type=Author&page=2
Saat tarvitsemasi tiedot menemällä Åbo Akademin sivulle
http://www.abo.fi/fak/esf/bii/studier_frames.htm
napauta
Vill du studera informationsförvaltning
http://www.abo.fi/fak/esf/bii/studier_frames.htm
Sivulla kerrotaan Åbo Akademin avoimen yliopiston opinnoista näin:
"Från och med hösten 2003 kan du läsa 35 sv informationsförvaltning i en nätbaserad studiehelhet som arrangeras av Öppna universitetet i samarbete med Institutionen för allmän samhällsforskning / Informationsförvaltning."
Voit kysyä tarkemmin opinnoista em. sivulla kerrotulta yhteyshenkilöltä (sivulla on yhteyshenkilön nimi ja hänen sähköpostiosoitteensa).
Voisiko kyse olla Matti Kososen ja Heidi Ruotsalaisen tänä vuonna ilmestyneestä teoksesta Agenttikoulun naiset : lottana vakoilijoiden ja kaksoisagenttien keskellä (Tammi)?
Kirjasta on kerrottu lokakuun alussa ainakin MTV3:n uutisissa.
http://www.kirja.fi/kirja/matti-kosonen/agenttikoulun-naiset/9789513185…
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/agenttikoulun-lotat-kasitte…
Tommy Tabermannin runoudesta ei löytynyt tutkimuksia. Mainitsemasi pro gradu -työ koski hänen romaaniaan Suudelma (Sinikka Heikkinen: Luokkaankuulumispoikkeamat Tommy Tabermannin romaanissa Suudelma, Tampereen yliopisto, 1984). Lyhyt Ritva Haavikon esittely hänen runoudestaan löytyy teoksesta "Miten kirjani ovat syntyneet 4: Virikkeet, ainekset, rakenteet" (2000), samoin Helena Saariston toimittamasta kirjasta "Suomalaisia nykylyyrikoita" (1986).
Lehtiartikkeleita hänestä löytyy jonkin verran, esim. Turun kaupunginkirjaston käsikirjaston kirjailijalehtileikkeistä sekä myös CD-ROM-artikkeliviitetietokannoista Aleksi ja CD-Kati.
Internetistä löytyy myös henkilötietoja ja haastatteluita Tabermannista, esim. http://www.tommytabermann.net/ ja...
Eeva-Liisa Mannerin runo Oli naapuri, jolta meni mitat ja puntit sekaisin on kokoelmasta Kamala kissa (1976) sikermästä Mörököllin ajatuksia.
Runon voit lukea myös Mannerin kootuista runoista Kirkas, hämärä, kirkas (toim. Tuula Hökkä, 1999) sivulta 491.
Hannu Mäkelän vuonna 1977 ilmestyneestä lastenkirjasta Hevonen joka hukkasi silmälasinsa on Helmet-kirjastoissa lainattavissa kahta eri painosta.
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden tällä hetkellä alla olevista linkeistä.
Hevonen joka hukkasi silmälasinsa (1977)
Hevonen joka hukkasi silmälasinsa : juhlapainos (2013)
https://www.helmet.fi/fi-FI
Samantapaiseen kysymykseen on vastattu tällä palstalla jo 19.7.2021.
Signeerausten tunnistaminen vaatii asiantuntijan. Heitä voi helposti löytää esim. taidehuutokaupoista.
Kuvataiteilijamatrikkelista sekä Art Signature Dictionary palvelujen kautta voi myös hakea taiteilijoita.
http://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/fi/auctions/upcoming
https://www.artsignaturedictionary.com/
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/etusivu.html
(Signeeraus voi olla Malinen, mutta myös Wallin? Maallikon on vaikea tietää)
Jyväskylässä nilkka- ja rannepainoja löytyy Huhtasuon, Keljonkankaan ja Keltinmäen lähikirjastoista. Lainattavissa on niiden lisäksi paljon muitakin liikuntavälineitä, kuten lumikenkiä, kahvakuulia ja pesäpallomailoja.
Liikuntavälineitä voi lainata paikan päältä kirjastosta kirjastokortilla asiakaspalveluaikoina. Laina-aika on kaksi viikkoa. Liikuntavälineitä ei voi varata noudettavaksi toiseen toimipaikkaan.
Oman lähikirjaston lainattavat liikuntavälineet ja muut esineet (kuten lainattavat soittimet) löytyvät verkkokirjastosta osoitteesta Keski-Finnan aloitussivu | Keski-Finna, kun haussa kategoriaksi valitsee ”esineet”.
Hyvin vähän löytyy Veteraanien kivestä tietoja. Saatavilla oleva tieto on kirjasta Auvinen, Eero & Vanhalukkarla. Pertti: Sotien aika raisiolaissilmin. Raision sotavetraanimatrikkeli. Raisio: Raision sotaveteraanit ry:n tukijaosto, 2005. ISBN 952-91-9321-1Linkki Teoksen verkkoversio (pdf) "Uusi paasi tammenlehvineen täydentää sen vierelle sotaveteraanien aiemmin pystyttämää veteraanien kiveä, jonka he ovat luovuttaneet Raision kaupungille. Tässä paadessa on tekstit "Itsenäinen Suomi yhteinen asiamme. Viestiksi tuleville sukupolville."Vaski kirjastoista voisi löytyä lisää tietoa. Esim. https://vaski.finna.fi/Record/vaski.549219
Tarkoitatko mahdollisesti että kuinka monta varausta voi tehdä vai kuinka monta kirjaa voi pyytää toisesta kirjastosta? Aineistoahan voi "tilailla" eri tavoilla runsaastikin, mutta et voi yhdellä kerralla lainata tai samanaikaisesti pitää lainassa miten paljon vain.
Helsingin kaupunginkirjaston käyttösäännöissä sanotaan näin: "Asiakkaalla voi olla pääkaupunkiseudun kirjastoista samanaikaisesti korkeintaan 50 lainaa. Niistä voi olla enintään 20 CD-levyä, 7 videota ja 2 CD-ROMia. Helsingin kaupunginkirjastolla on oikeus rajoittaa kerralla lainattavan aineiston määrää."
Urheilukenttien hoidosta löysin seuraavat teokset: Urheilunurmikoiden perustaminen ja hoito (Opetusministeriö 1996), Urheilun suorituspaikat (Opetusministeriö 1986), Honkanen, Osmo: Liikuntapaikkojen mitat ja merkinnät (Rakennustieto 1999), Suomen liikuntapaikat (Rakennustieto 2000), Urheilukenttien suunnittelu- ja rakentamisopas (Rakennustieto 2002), Lasten liikuntapaikkojen suunnittelu: opas suunnittelun ammattilaisille, viherrakentajille ja kaikille lasten kanssa toimiville (Rakennustieto 2002). Lisäksi löysin seuraavat lehtiartikkelit, jotka ainakin sivuavat aihetta: Hiekkatekonurmi vaatii hoitoa (Kenttämestari 2/1992), Tuominen, Reino: Nurmikkopintaisen jalkapallokentän hoito (Puutarhakalenteri 1988 s.317-320), Martikainen, Pirkko:...
Seuraavissa kirjoissa on muutamia hyviä Internet-tehtäviä:
- Tiedonhakijan teho-opas, 2001
- Ari Haasio: Internet-tiedonhaun opas, 2003
Kirjastot.fi sivustosta löytyy osoitteita verkkotiedonhaun sivuille http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tiedonhaku/perusteita/ ja tietoa verkkotiedonhausta http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tiedonhaku/perusteita/hakutavat/.
Tehtäviä oli esim. sivulla
http://myy.helia.fi/~torir/tiha/tehtava2.htm . Muita
http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/koulutus/verkkokurssi/que…
Internetissä on useita kirjastojen tekemiä tiedonhakusivustoja, mutta monet niistä opastavat kirjastojen aineistotietokantojen haussa.
Toimin kaksi vuotta oppisopimuskoulutuksessa (Suomen Liikemiesten Kauppaopisto) olleen työkaverini ohjaajana, hän valmistui tänä keväänä. He eivät käyttäneet mitään oppikirjoja kirjastoalan opiskelussa. Joitain kielten tehtäviä tms. oli monistettu oppikirjoista, mutta en muista mitään nimiä. SLK:n koulutus on kaksivuotinen, ensimmäisenä vuotena suoritettiin merkonomitutkintoon kuuluvat yleisopinnot (kirjanpitoa, markkinointia jne.) ja toisena vuonna kirjastoalan aineopinnot.
Oppisopimuskoulutuksessa opiskelu tapahtuu nimenomaan työssä oppien, ei kirjoista lukien. Siksi oppisopimuskoulutuksessa on eduksi työkokemus alalta. Osaaminen todistetaan kirjoittamalla omista työtehtävistä raportteja näyttökansioon, joka käydään läpi oppilaitoksen...
Martti Helminen kaupunginarkistosta kertoi seuraavaa:
Kaupungintalosta ja sen korttelista on julkaistu seikkaperäinen
tutkimus. Kaupunginmuseon julkaisusarjassa "Kaupungin Leijona-sydän" (Narinkka 1998). Tuossa em teoksessa mainitaan kristallikruunuistakin jotakin. Kuvia vertailemalla, joita
on kirjassa, voi todeta, että 1930-luvun kuvassa on ainakin nykyinen komea
ilmestys. Heimola-kytköksestä en tiedä mitään mutta Eduskunnan ens kokoussalia
ns VPK:n talossa vuonna 1907 koristi kuvien perusteella (minun mielestä)
samanlainen suuri kruunu kuin nykyinen kaupungintalon.
Yllä mainitun kirjan saatavuustiedot löytyy osoitteesta: www.helmet.fi
Helsingin Sanomien artikkelit 21.02.1999; 02.02.2002 & 11.11.2006 käsittelevät mm. Heimolantalon...
Häävalssi löytyy julkaisusta Suomipopin helmiä osasta 5. Nuotissa on sanat, melodia ja sointumerkit, mutta ei varsinaista kosketinsoitintekstiä.
Lähialuuesi Anders-kirjastoissa em. nuotti on tällä hetkellä hyllyssä ainakin Kälviän, Lohtajan ja Toholammin kirjastoissa.
Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy seuraavanlaisia teoksia, joista tietoa kannattaa etsiä: Suomen maatalouden historia, osat 1-3, sekä Niemelä: Talonpoika toimessaan : Suomen maatalouden historia.
Suomen maatalouden historia 1-3 kattaa aikakaudet esihistoriasta 1870-luvulle (osa 1), 1870-luvulta 1950-luvulle (osa 2) ja jälleenrakennuskaudesta EU-Suomeen (osa 3). Jokaisessa osassa käsitellään karjataloutta ja jalostuksen muotoutumista vaiheittain, joten suoraa vastausta ensimmäiseen kysymykseen on vaikea antaa, koska tarkka aikakausi ei ole tiedossa.
Osasta kolme löytyy vastaus keinosiemennykseen ja myöskin osittain omistuskysymykseen: "Keinosiemennys merkitsi suurta murrosta karjanjalostuksessa. Suomessa keinosiemennystoiminta alkoi...
