"Kirjastonjohtaja" on Helsingin kokoisessa kaupungissa yksittäisen kirjaston johtaja, jollainen on yhtä hyvin Oodilla kuin Roihuvuoren pienellä lähikirjastolla. Kaikkien Helsingin kaupunginkirjastojen yhteisen johtajan titteli on "kirjastopalvelujen johtaja", jonka toimipaikka on Pasilan kirjastossa, missä kirjaston yleishallinto muutenkin sijaitsee. Pasilan kirjastoakaan ei silti kutsuta yleensä "pääkirjastoksi", vaan kaikilla kirjastoilla on oma nimensä. Käytännössä Pasilan kirjasto toki on Helsingin pääkirjasto.
Kirjastot kuuluvat Helsingissä kulttuuri- ja vapaa-ajan hallintoon, yhtenä kulttuurin palvelukokonaisuuden osana (muita ovat taidemuseo HAM ja kaupunginmuseo, kaupunginorkesteri ja yleiset kulttuuripalvelut). Koko sektoria...
Helsingissä ei enää ole erillistä kaasulaitosta, mutta kysyjä viitannee vuonna 1910 valmistuneeseen Suvilahden kaasukellon pyöreään rakennukseen. Turussa on samantyyppinen, kauniisti verhoiltu kaasukello vuodelta 1912. Toiminnassa olevien tuotanto- ja teollisuusrakennusten ympärille rakennetaan normaalisti jonkinlainen vapaan liikkumisen estävä aitaus. Kun kaasukellot ovat teknisistä syistä aina pyöreitä, on todennäköisesti suojaksi rakennettu aitakin voinut saada pyöreän muodon, joka säästää tilaa aitaamalla vain samalla etäisyydellä kellosta olevan alueen, ei turhia neliön nurkkia. Jos ympyränmuotoisia verkkoaitoja on maailmalla paljonkin - ja Googlen kuvahaun "gas holder" perusteella ainakin jonkin verran tosiaan on, syynä lienee...
Violan, suomen kansallisdiskografian mukaan teksti löytyy muutamasta nuottikirjasta, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…. Olen valinnut kieleksi italian, mutta minusta tuloksen teokset näyttävät suomennoksilta (vaikka niitä on kyllä enemmän). Valitettavasti näistä nuoteista mikään ei ole paikalla kirjastossani, joten en pysty tarkistamaan niitä.
Esimerkiksi tuo Suuri komppikirja löytyy monesta kirjastosta, tässä saatavuus, https://finna.fi/Record/anders.1352875.
Ylen sivuilla on 1.10.2019 julkaistu juttu “Pasilassa oli vain kaksi maatilaa ja suopohjainen järvi – sitten nousi villi puutaloalue, futuristinen Itä-Pasila ja pian Suomen vilkkain asemakeskus”, jossa mainitaan Fredriksbergin ja Böhlen tilat. Kyseisessä jutussa on käytetty haastattelujen lisäksi lähteenä Helsingin tietokeskuksen kirjaa Pasila : Helsingin uusi keskus (1998). Kyseinen kirja on saatavilla Pasilan kirjaston varaston käsikirjakappaleena ja sitä voi lukea paikan päällä Pasilan kirjastossa. Pasilan kirjaston yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät Pasilan kirjaston Helmet-sivuilta. Pasilan kirjastosta löytyy myös oma Helsinki-kokoelma, joten sieltä voisi löytyä aiheeseen tietoa vielä lisää. Kannattaa kysyä...
Runoutta "erilaisuudesta" (joka on varsin laaja käsite) ja vammaisuudesta löytyy varmasti yllin kyllin - ongelmana on oikeiden runojen löytäminen! Sellaista runotietokantaa, josta tietyn aihepiirin yksittäisiä runoja voisi etsiä, ei nimittäin vielä ole olemassa (suunnitteilla kyllä). Ja kokoelmiakin on asiasanoitettu vasta 1990-luvulta lähtien. Tästä johtuen uudehkoja vammaisten itsensä kirjoittamien runojen ja proosatekstien antologioita löytyy helposti, esim.:
Hiljaiset silmät-satakuntalaisten kehitysvammaisten runoja (1991)
Unelmat ja pelot kasvavat lähekkäin (1997)
Pisaroita-vammaisten runoantologia (1978)
Laitinen, Eeva-Liisa, Pyörätuolipiruetti (1990)
Jos jokainen putoaisi paikaltaan (1982)
Me elämme-vammaisantologia (1976)...
Aivan oikein muistettu, näytelmää on esitetty vuosina 1970-1971 Wasa Teaternissa nimellä Ernest och ingen annan. Samannimisenä se on mennyt myös Helsingissä Svenska Teaternissä vuonna 1984. Åbo Svenska Teatern puolestaan on esittänyt näytelmää vuonna 1961 nimellä Mr. Ernest. Nämä tiedot löytyivät Ilona-esitystietokannasta osoitteesta http://212.213.117.18/ Tietokantaan pääsee myös Teatterin tiedotuskeskuksen sivujen kautta http://www.teatteri.org/ . Ruotsinkielisten teattereiden esitystiedot ovat tosin tietokannassa kattavasti vasta 1960-luvulta alkaen, joten on hyvinkin mahdollista, että aikaisempiakin ruotsinkielisiä esityksiä on ollut, onhan näytelmää esitetty suomeksi jo 1910-luvulla.
Raine Wilenin kirjassa Kokoelmien kehittämistä vai hankintaa (1993) on luku "Valinta- ja hankintatyön organisointi ja työtehtävien jakaantuminen" (s. 55-60). Turun kaupunginkirjaston kokoelma- ja tietohallinnon osastonjohtajan mukaan hyvä keino selvittää kirjastojen hankintatoimen organisointia on laittaa näille kysely asiasta. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät esim. kirjastot.fi -portaalista
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/
Helmetin etusivulla oranssilla pohjalla oikeassa reunassa on uutisissa maininta Proxy error virheilmoituksesta.
Tiedotteen vinkki virheen korjaamiseen: Kirjaudu ensin Omiin tietoihin ja tee varaus vasta sen jälkeen. Näin vältät Firefox-selaimella satunnaisesti esiintyvän varausongelman. Ongelmaa selvitetään.
10. elokuuta 2011
Helmet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan lainausoikeuden menettää, jos ei ole palauttanut lainaamaansi aineistoa ja 28 vuorokautta on kulunut laina-ajan päättymisestä.
Kaikenlainen kirjastokortin käyttö siis estyy, kun tuo 28 myöhästymisvuorokautta tulee täyteen. Käyttösäännöt kokonaisuudessaan voit lukea Helmetin sivuilta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Tietokantojen mukaan Ere Kokkosen ohjaamasta tv-sarjasta "Suloinen myrkynkeittäjä" (1995) ei ole tehty DVD-tallennetta.
http://www.elonet.fi/fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://yle.fi/vintti/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/…
Meiltä löytyy kyllä perusteoksia Unixista mutta ne taitavat olla liian yksinkertaisia tarpeisiisi.
Sen sijaan ammattikorkeakoulukirjastoista näyttää löytyvän runsaatikin aihetta käsittelevää kirjallisuutta. Kaukolainaamalla oppilaitoksesi kirjaston kautta saat kaukolainasi edullisemmin kuin meidän kautta, vaikka tottakai mielellämme kaukolainaamme tarvitsemasi aineiston.
Kysymyksestä ei selviä, minkä alan opinnäytteestä on kyse, mutta ehkä näistä voisi olla hyötyä:
Tekijä(t): Pajari, Annika
Nimeke: Moniammatillinen muistihäiriöisten liikunnallinen ryhmäkuntoutus Päivärinteen kuntoutussairaalassa Annika
Pajari, Sari Vesa
Julkaistu: Oulu Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Terveysalan yksikkö 1998
Ulkoasu: 74, [12] s.
Sarja: Oulun seudun ammattikorkeakoulu terveysalan yksikkö, kuntoutusalan koulutusohjelma, fysioterapian suuntautumisvaihtoehto
Opinnäyte: AMK-opinnäytetyö
Asiasanat: kuntoutus, muistihäiriöt, moniammatillisuus, kyselytutkimus, liikunnallinen kuntoutus, ryhmäkuntoutus, moniammatillinen yhteistyö
Muu(t) tekijä(t...
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen kokoelmista löytyvät seuraavat kirjat hakusanoilla matkailu ja markkinointi:
Vuoristo, Kai-Veikko: Matkailun muodot
Kauppi, Lasse: Suomen luonto kansainvälisenä matkailutuotteena
Rouhiainen, Ulla-Maija: Satumaa--matkailun perusteet 2
Americans as international travelers--focus on Finland
Kuukasjärvi, Juha: Mitä lapset odottavat lomalta?
Taloustaito Ekonomian perusteita--toim. Inkinen, Petri
McCrone, David: Scotland - the brand--the making of Scottish heritage
Muhonen, Pekka: Matkailija poronkusemilla
Haapaniemi, Kati: Matkaesitteen kääntäminen saksankieliselle kuluttajalle
Matkailu 2000--keskeiset tavoitteet ja strategiat
Kolari, Mervi: Suomi incentive-matkojen kohdemaana Saksan liittotasavallassa...
Sivar Ahlrudin Etsiväkaksoset-sarjassa punatukkaiset kaksoset Klas ja Göran ratkaisevat arvoituksia Hubbe/Hubert-serkun kanssa. Täältä löydät tietoja kirjailijasta ja sarjasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Etsiv%C3%A4kaksoset
Marjatta Pokelan Karamellioopperaa voi hakea Vaski-verkkokirjastosta teoksen nimellä Karamelliooppera. Kun hakua ei rajaa, tulokseksi saa sekä äänitteitä että nuotteja.
Vaski-verkkokirjaston musiikin hakusivu löytyy osoitteesta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=findm&sesid=1215085965&ulang=…
Pokelan teos sisältyy useiden Varsinais-Suomen kirjastojen kokoelmiin.
Asiasanoilla lastenlaulut ja ooppera löytyy Vaskista muitakin kiinnostavia lastenoopperoita.
Suomennospäätöksiin saattavat vaikuttaa mm. teoksen saama myönteinen huomio, sille myönnetty kirjallisuuspalkinto, muiden maiden myyntitilastot jne. Joskus kauan sitten ilmestynyt teos voidaan julkaista suomeksi esimerkiksi elokuvasovituksen herättämän huomion vuoksi. Kirjailijalle myönnetty kirjallisuuspalkinto yleensä näkyy suomennosten uusintapainoksina tai uusina käännöksinä. Ulkomaisen kaunokirjallisuuden valintakriteerejä kannattaa tiedustella suoraan eri kustantajilta. Heille voi myös lähettää palautetta ja toiveita koskien suommenoksia. Esimerkiksi Otava julkaisi Gaskellia 1980-luvulla, heidän yhteystietonsa löytyvät http://www.otava.fi.
Uudessa PIKI-verkkokirjastossa esiintyy vielä erilaisia virheitä ja häiriöitä. Yksi niistä on, että kaikkiin teoksiin ei pysty tekemään varausta verkkokirjaston kautta. Ongelma koskee erityisesti sellaisia teoksia, jotka ovat vasta hankinnassa kirjastoon. Verkkokirjaston korjaus- ja kehitystyö on koko ajan meneillään, joten tämäkin tilanne tulee korjaantumaan. Toistaiseksi näihin ongelmallisiin teoksiin pystyy tekemään varauksen ottamalla yhteyttä kirjastoon.
Myös uutuushaku kuuluu verkkokirjaston kehityssuunnitelmiin. Tällä hetkellä sitä ei siis valitettavasti ole käytössä.
Pahoittelemme näiden alkuvaikeuksien asiakkaille aiheuttamaa vaivaa. Verkkokirjastoon liittyviin asiakaskysymyksiin löytyy vastauksia sivulta http://piki....
Tietoa asiasta en valitettavasti löytänyt, mutta seuraavista virastoista voisi kysellä:
World Design Capital Helsinki 2012
http://wdchelsinki2012.fi/
Suomen Berliinin suurlähetystö
http://www.finnland.de/public/default.aspx?culture=fi-FI&contentlan=1
Goethe Institut
http://www.goethe.de/ins/fi/hel/fiindex.htm
