Heikki Paunosen slangisanakirjan (Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja. WSOY 3.p. 2001) mukaan starikka on vanha mies, ukko. Nykyslangissa käytetään kyllä useammin sanaa stara, se tulee venäjän adjektiivista staryj.
Ennen sähköistä tiedonvälitystä tiedonkulku on ollut pääsääntöisesti huomattavasti hitaampaa kuin nykyään ja perustunut paljolti tiedon liikkumiseen tavalla tai toisella ihmisten mukana, joko suullisesti tai kirjallisesti.Suomessa postinkulku alkoi vuonna 1638. Postitoiminnan historiasta löytyy tietoa Postimuseon sivuilta: https://www.postimuseo.fi/postitoiminnan-historiaa/. Postia kuljetettiin jalan, hevoskyydillä, laivoilla ja myöhemmin junalla. Rautatieliikenne alkoi Suomessa vuonna 1862 (ks. esim. VR:n sivut: https://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/yrityksemme/160-vuotta/. Ennen sähköisen lennättimen keksimistä ja yleistymistä keksittiin jo 1700-luvun puolella optinen lennätin, jossa sanomaa kuljetettiin merkinantolaitteelta toiselle...
Adjektiivi hauskahko on muodostettu adjektiivista hauska päätteellä -hko eli se on ns. moderatiivijohdos. Ison suomen kieliopin mukaan "moderatiivijohdokset ilmaisevat kanta-adjektiivinsa tarkoittaman ominaisuuden joltistakin astetta, mutta kuitenkin vähäisempää kuin johdoksen kanta-adjektiivi sellaisenaan ilmaisee". Sama asia voidaan siis ilmaista myös esimerkiksi sanoilla "varsin hauska", "aika hauska" tai melko(isen) hauska".
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=294
Vaikka Tommy Tabermannin äidinkieli on ruotsi, hän kirjoittaa suomeksi. Runokokoelmia ei myöskään ole käännetty ruotsiksi.
Pari yksittäistä runoa löytyy kirjasta Ny lyrik - uutta lyriikkaa (ilmestynyt 1984). Runojen nimet ovat Varkaus ja Ruusujen salaisuus, ruotsiksi Stölden ja Rosornas hemlighet. kirja löytyy Helmet-kirjastojen kirjavarastosta.
www.helmet.fi
Vuoden 1964 kansakoululaki suositti vieraan kielen opetusta. Suuremmissa kaupungeissa opetus oli alkanut vapaaehtoisesti jo sitä ennen. Mutta kattavasti pakolliseksi vieraan kielen opetus tuli vasta peruskoulu-uudistuksen mukana. Tämä kouluopetuksen yhtenäistänyt uudistus toteutettiin vaiheittain vuosina 1972-77. Eli 1960-luvulla syntyneiden joukossa voi olla henkilöitä, jotka ovat jääneet vaille vieraan opetusta koulussaan.
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä ei ole käytettävissä henkilökortin lukijaa (siru- ja älykortinlukija henkilökortin käyttämiseksi kirjaston tietokoneilla). HelMet-kirjastoista ainoastaan Tapiolan kirjasto Espoossa ilmoittaa tarjoavansa henkilökortinlukijan asiakkaiden käyttöön.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tapiolan_kirjasto/Pal…
Perustuslain 64 §:n 3 momentin mukaan jos ministeri valitaan tasavallan presidentiksi tai eduskunnan puhemieheksi, hänet katsotaan eronneeksi tehtävästään siitä päivästä, jolloin hänet on valittu. Momentin mukaan tasavallan presidentti ei siis voi toimia samaan aikaan pääministerinä.Perustuslain 27 §:n 1 momentissa säädetään, että eduskuntavaaleissa on vaalikelpoinen jokainen äänioikeutettu, joka ei ole vajaavaltainen. Lainkohdassa ei ole erillistä mainintaa, etteikö tasavallan presidentti olisi vaalikelpoinen eduskuntavaaleissa.Kuitenkin perustuslain 27 §:n 3 momentin mukaan kansanedustajana eivät voi olla valtioneuvoston oikeuskansleri, eduskunnan oikeusasiamies, korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden jäsen eikä...
Laulun nimi ei ole selvinnyt. Yleisradion Fono-tietokannasta löysin äänitteen, jolla on kansansävelmä nimeltä "Ei piru saa", mutta kysymyksessä on instrumentaaliesitys, joten siitä ei ole tässä apua. Samalla nimellä en löytänyt muita kappaleita. Todennäköisesti laululla on jokin toinen nimi tai muita nimiä. Lauluja pystyy jossain määrin etsimään laulun nimen ja alkusanojen perusteella, mutta jos sanat ovat laulun keskeltä, etsiminen ei aina onnistu eikä varsinkaan nyt, kun kirjastot ovat kiinni eikä laulukirjoja ja nuotteja pääse selailemaan.
Muistamanne sanoituksen kohta esiintyy kyllä esim. monessa 1900-luvun alun sanomalehdessä, jotka Kansalliskirjasto on digitoinut. Uusimmat avoimessa verkkokäytössä olevat lehdet ...
"Saharan etelärajan eli Sahelin vyöhykkeen valtiot päättivät vuonna 2005 luoda yhteistoimin 15 kilometriä leveän ja lähes 8 000 kilometriä pitkän metsä- ja kasvillisuusvyöhykkeen torjumaan aavikoitumista. Vyöhykkeelle annettiin nimeksi Saharan Vihreä muuri ja toiselta nimeltään Afrikan vihreä muuri. –– Suuri vihreä muuri (GGW) on afrikkalaisvetoinen projekti, jonka tarkoituksena on kasvattaa puita ja aikaansaada hedelmällistä maata Sahelin alueella, mukaan lukien Burkina Faso, Mali ja Niger."Sahelin vyöhykkeen suuri vihreä muuri yhdistää - YK:n alueellinen tiedotuskeskus - FinnishAlueen maista Burkina Faso on ollut edelläkävijä aavikoitumisen torjunnassa. Siellä on menestyksekkäästi kasvatettu puita ja parannettu maan hedelmällisyyttä 80-...
Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla Lieksan (Pielisjärven) Piiroislouhea on sivuttu aiemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/s24-lieksan-palstalla-kirjoitetaan-mm?language_content_entity=fi
Suomi24-palstan keskustelusta löytyy mm. tällaista: https://keskustelu.suomi24.fi/t/15086990/kyselen-luolista
"Jyrkkäseinäisen Piiroislouhen luolan ihmisenmentävä suuaukko tukkeutui vuonna 1958, kun Lieksankosken vesivoimalaitoksen kanavaa ja tunnelia louhittiin ja louhoksesta tehtiin huoltotie alakanavalta Heinävaaran yli yläkanavalle. "
Näiden tietojen valossa voisin siis sanoa, että ainakaan kovin kauas tuo koordinaattiarvauksesi ei mennyt.
Kysyin tietoja myös Facebookin Pielisjärvi - Lieksa -ryhmästä. Kyselyyni vastasi paikallishistorian...
Kun korona-rajoitukset taas hellittävät, voit tuoda Aku ankkoja kirjastojen kierrätyskärryihin ja -hyllyihin. Tällä hetkellä kierrätyskirjat on siirretty useimmissa kirjastoissa pois näkösältä, koska asioinnin turvavälejä ei voida pitää hyllyä tutkiessa.
Teimme kymmenen kirjan klassikkolistan sen mukaan mitä kerroit mieltymyksestäsi Niskavuoreen. Klassikon aseman saavuttamiseksi on erilaisia määritelmiä, siksi joku muu tekisi toisenlaisen listan.
Sally Salminen: Katrina
Johannes Linnankoski: Taistelu Heikkilän talosta
Maria Jotuni: Arkielämää
F. E. Sillanpää: Miehen tie
Helvi Hämäläinen: Säädyllinen murhenäytelmä
Annikki Sankari: Punaiset maariankämmekät
Eeva Joenpelto: Vetää kaikista ovista (ja muut Lohja-sarjan kirjat)
Olli Jalonen: Isäksi ja tyttäreksi
Orvokki Autio: Viistotaival (Pesärikko-trilogia)
Kjell Westö: Isän nimeen
Hannes Sihvo kuvaa teoksessaan Elävä Kivi : Aleksis Kivi aikanansa (SKS, 2002) Seitsemän veljeksen julkaisua edeltäneitä vaiheita. Sen mukaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kaipasi kotimaista romaania julkaistavaksi uudessa Novellikirjasto-nimisessä aikakauskirjassaan. Kivi oli kirjoittanut teostaan arviolta jo 1860-luvun alkupuolelta asti ja tarjosi sitä nyt SKS:n runoustoimikunnalle. Toimikunta päätyi puoltamaan teoksen julkaisua, ja se ilmestyi neljään kuukausivihkoon jaettuna vuonna 1870. Tekijälle maksettiin palkkioksi 700 markaa, "josta Kiven tuli maksaa kielentarkastaja A. Törneroosille tämän vaivoista 100 markkaa." Teos oli tuolloin nimeltään Seitsemän weljestä. Seittemän miestä -nimellä se esiintyi aiemmin Kanervala-...
Laulun nimi on ”Syysyö” tai ”Syys-yö”. Sen ovat säveltäneet sekä Emil Kauppi että R. Raala eli Berndt Sarlin.
Emil Kaupin sävellys sisältyy ainakin nuotteihin Kauppi, Emil: ”Sekaäänisiä lauluja. Toinen vihko” (Luukkonen, 1909), ”Työväenopiston laulukirja : nuottipainos” (Otava, 1928) ja ”Laulukirja” (Kulutusosuuskuntien keskusliitto, 1936). Missään näistä nuoteista ei tämän laulun kohdalla mainita erikseen sanoittajaa, vaikka muiden laulujen yhteydessä sanoittajan nimi mainitaan. Myöskään Hanna-Maija Härmän kirjassa ”Emil Kauppi : säveltäjä ja musiikkimies” (Suomen työväen musiikkiliitto, 1979) ei sanoittajaa mainita.
R. Raalan sävellys sisältyy nuottiin Raala, R: ”Laululeivonen: kokoelma kaksiäänisiä koululauluja” (järjestänyt Anna...
Ruotsin vanhin yliopisto perustettiin Uppsalaan vuonna 1477. Tarton yliopisto perustettiin vuonna 1632 ja se oli siten Ruotsin toiseksi vanhin yliopisto. Kolmanneksi vanhin oli Kungliga Akademien i Åbo (josta sittenmmin tuli Helsingin yliopisto, perustamisvuosi 1640). Lundiin perustettiin yliopisto vuonna 1666.
Lähteet:
https://www.uka.se/fakta-om-hogskolan/den-svenska-hogskolans-historia/aren-1477-1900.html
http://staff.www.ltu.se/~tomas/mathistSv1900/Svenskamatematiker.doc.pdf
Varmaan poliisit työskentelevät osan aikaa yksin monissa maissa. Myös Suomen poliisit saattavat partioida joskus yksin esim. moottoripyörapoliisit. https://polamk.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?pbformtype=01001&database=1&profileset=PAFI&max=50&sort=5&freetext=yksinty%F6skentely&Hae=Hae
Yksin tai yhdessä partiointi liittyy poliisien työturvallisuuteen. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79751/sm_052009.pdf?sequence=1 Tosin yksintyöskentelyä on ajoittain ehdotettu ratkaisuksi työvoimapulaan.
Viime vuosisadan alkuvuosina poliisit työskentelivät useammin yksin myös katupartioissa. https://www.poliisi100.fi/1920-luku/ https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/152361/...
Ikävä kyllä emme onnistuneet löytämään vastausta. Suomen rahat arviohintoineen 2008 -teoksen mukaan vuoden 1934 20 markan kolikon myyntihinta vaihtelisi 3 ja 140 euron välillä rahan kunnon mukaan. Eri sävyisistä rahoista tai niiden arvosta ei ollut mainintaa.
Kannattaisi ehkä kysyä asiaa Suomen Numismaattisesta Yhdistyksestä:
http://www.snynumis.fi/
Kyllä vain, Helsingissä Herttoniemen kirjastosta ja Roihuvuoren kirjastosta saa lainattua luistimia ja useita muitakin talviurheiluvälineitä. Tarjolla on tyttöjen ja poikien luistimien lisäksi retkiluistimia. Luistimet on luetteloitu osoitteesta http://www.helmet.fi löytyvään HelMet-hakuun, josta voi tarkistaa niiden saatavuuden etsimällä teoksen nimellä hakusanalla ”luistimet”. Haun yhteydessä näkyy myös saatavilla olevien luistinten koko.
Kirjaston muun aineiston tavoin luistinten lainaaminenkaan ei maksa mitään. Luistinten laina-aika on yksi viikko, eikä niitä voi varata. Muut Herttoniemen ja Roihuvuoren kirjastoista lainattavat urheiluvälineet ovat sukset, monot, sauvat, lumikengät, kävelysauva, askelmittari ja jumppakeppi. HelMat-...
Tässä muutamia vinkkejä näin aluksi:
Esko-Pekka Tiitinen: Anjan lähes erinomainen elämä
Jossain Itä-Suomen maaseudulla asuu Anja, joka on usein alla päin. Anjan sisko huomaa, että tämä kaipaisi vähän piristystä tasaisen harmaaseen arkeensa, ja kiikuttaa tälle kasettinauhurin käskien puhua muistelmansa isän vanhoille c-kaseteille. Lukijoiden onneksi.
Veikko Huovinen: Lyhyet erikoiset
Veikko Huovisen Lyhyet erikoiset avartavat näkökulmia ja pidentävät ikää. Mm. Kaarle II Kaljupäälle, Kaarle Paksulle, Fredrik II Rautahampaalle, Maria Veriselle ja Kaarle IV Mielipuolelle omistetuissa jutuissa tarraudutaan mielikuvitusta ruokkiviin aiheisiin kuten Tarzanin keinoihin pärjätä Suomen luonnossa ja mannekiineihin atomisodan jälkeen. (Kirjasampo...
Kyseessä on Eeva Kilven runo "Kun mummot kuolevat" kokoelmasta Animalia vuodelta 1987. Runo kuuluu sikermään "Mummografiaa" ja runo alkaa tosiaankin näin: "Kun mummot kuolevat heistä tulee kukkaniittyjä ja heinää...".
Runo löytyy myös muun muassa seuraavista teoksista:
Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot, toimittaneet Satu Koskimies ja Juha Virkkunen (1996)
Vuodet kuin kuiskauksia, toimittanut Aino Räty-Hämäläinen (1995 )
Pää tallella : runoja ikääntyville,toimittaneet Tuula Korolainen ja Riitta Tulusto, kuvittanut Virpi Talvitie (2008 )
Lähde:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1308570276&ulang=…