Muistelemasi televisiosarja on varmaankin kanadalainen Pelottaako? (Are you afraid of the dark?).
Suomenkielistä DVD-julkaisua en sarjasta löytänyt. Vuonna 1996 Suomessa ilmestyi Castle Communicationsin julkaisemana kaksi sarjan jaksoa sisältänyt videokasetti nimellä Pelkäätkö pimeää? PIKI-kirjastoista tätä kasettia näyttää vielä olevan saatavilla Pälkäneen pääkirjastosta.
Internetissä vastaani tuli vain suomeksi tekstittämättömiä jaksoja sarjasta.
Lisätietoa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pelottaako%3F
Brittiläisen Bethan Robertsin vuonna 2012 ilmestynyttä My Policeman -romaania ei valitettavasti ole suomennettu.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.penguin.co.uk/books/1088648/my-policeman/9780099555254.html
Kirjaa on hankittu helmet-kirjastoille viisi kappaletta ja varauksia on kymmenen. Halutessasi voit tehdä helmet-varauksen ja odotella, että nämä kymmenen varaajaa ovat ensin lukeneet kirjan. Varauksen voit tehdä www.helmet.fi-sivustolla.
Jospa kyseessä ei olekaan Cicero vaan Kahlil Gibran.
Kahlil Gibranin Profeetta -nimisessä kirjasessa, profeetta puhuu avioliitosta mm. seuraavin sanoin:
...
"Rakastakaa toinen toistanne,
mutta älkää tehkö rakkautta kahleeksi.
Antakaa sen mieluummin olla liikkuvana merenä
sielujenne rantojen välillä."
...
"Ja seisokaa yhdessä
älkääkä kuitenkaan liian lähekkäin.
Sillä temppelin pilarit ovat erillään.
Eivätkä tammi ja sypressi kasva toistensa varjossa."
Sitaatti löytyy Profeetan 10. painoksesta 1981 s. 18 ja 17. painoksesta 1991 s. 24.
Risto Ahti on kääntänyt Gibrania kauniisti:
"Ja seiskää yhdessä, mutta älkää liian lähekkäin:
Sillä temppelin pylväät seisovat etäällä toisistaan,
Eivätkä tammi ja sypressi kasva toistensa varjossa."
Gibran,...
Laihian ja laihialaisten nuukuudesta kertovat vitsit ovat yhä osa elävää perintöä, ja tämä suullinen perintö on päässyt myös Unescon aineettoman kulttuuriperinnön kansalliseen luetteloon. Perintöä pitää yllä myös Laihialla vuonna 1992 perustettu Nuukuuren museo. Varmuudella ei tiedetä tämän Laihian maineen syntyhistoriaa, mutta yleisin selitys johtaa nimenomaan 1860-luvun nälkävuosiin, jolloin laihialaisten kerrottiin auttaneen omien kylien köyhiä muttei muualta tulleita kerjäläisiä. Todennäköisesti laihialaisten nuukuusmaine ulottuu kuitenkin vielä pidemmälle historiaan, sillä heidän säästäväisestä elämäntavastaan löytyy tietoa jo 1700-luvulta. Lisää tietoa ja kattavamman selityksen Laihian nuukuusmaineelle löydät esimerkiksi...
Jari on tiettävästi kirjailija Jalmari Finnen (1874-1938) luoma lyhentymä omasta etunimestään. Ensimmäinen Jariksi kastettu oli Finnen kummipoika v. 1937. Almanakassa nimi on ollut Jalmarin rinnalla 20.11 vuodesta 1964. Jalmari taas puolestaan on suomalaistunut muoto Hjalmarista, almanakassa muodossa Jalmar 20.11 1890-1906 ja Jalmari vuodesta 1907. Kansanomaisia lyhentymiä Jarin lisäksi ovat Jali, Jallu ja Jammu. Hjalmar on muinaisskandinaavinen nimi, joka tarkoittaa "kypäräpäinen sotilas".
Lähde: Suuri etunimikirja / Pentti Lempiäinen, 2. tark. painos, 2001, Porvoo : WSOY, 1999
Neliosaista sarjaa voidaan kutsua tetralogiaksi (Tieteen termipankki). Muunpituisille sarjoille ei suomen kielessä ole vakiintuneita nimityksiä.
Lähde: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:tetralogia
Kari Kinnunen lähetti minulle Spetroliittituotteista kirjoittamansa artikkelin Kivi-lehdestä ja antoi luvan välittää sen teille pdf:nä. Tuo artikkeli kiteyttää asian aika hyvin. Kirjallisuusviitteitä on tekstin seassa.
Tässä tulisi sitten erillinen lista kirjallisuusviittetä spektroliitteihin liittyen (kaikki artikkelit löytyvät Geologian tutkimuskeskuksen kirjastosta kirjastostamme)
1: Kinnunen, Kari 1969. Spektroliitti. Elanto 54 (5), 12-13.
2: Kasso, Tapani 1980. Ylämaan spektroliitti. Kultaseppien lehti 54 (5-6), 142-145, 156.
3: Virkkunen, Marjatta 1980. Spektroliitin ABC. Kultaseppien lehti 54 (5-6), 145-146.
4: Koski, Karl; Koski, Daniel 1980. Spectrolite : Finland's gem labradorite. Lapidary Journal 34 (7), 1476-1480, 1484.
5...
Oletettavasti kyse on ollut Mäntsälän kihlakunnanoikeudesta, joten päätearkisto oikeudenkäyntiaineistolle on Hämeenlinnan maakunta-arkisto. Suosittelen kysymään asiaa sieltä.Eduskunnan kirjaston kokoelmista löytyy useita Lapuanliikettä käsittelevää kirjaa: https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Search/Results?hiddenFilters%5B%5D=building%3A%220%2FEKK%2F%22&lookfor=lapuanliike&type=SubjectNiistä vinkkaisin taustalukemistoksi Juha Siltalan väitöskirjan Lapuan liike ja kyydistykset 1930: https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.99644444006250?sid=4726217394
Kivineitojen "likka" on englanninkielisessä alkutekstissä "lass", etenkin Pohjois-Englannissa ja Skotlannissa nuoresta (naimattomasta) tytöstä käytetty vanhahtava puhekielinen ilmaus.
Carolyn Keene -nimimerkin taakse kätkeytyy useita kirjoittajia (Keeneä sen sijaan ei ole koskaan ollut olemassakaan, vaan nimi on keksitty). Neiti Etsivien kirjoittajista voi lukea esim. Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Carolyn_Keene ).
Sarjan kirjoittajia nimimerkin takana ovat Mildred Benson, Harriet Adams, Leslie McFarlane, James Duncan Lawrence, Nancy Axelrod, Priscilla Doll, Charles Strong, Alma Sasse, Wilhelmina Rankin, George Waller Jr., Margaret Scherf ja Susan Wittig Albert."
Tarkempaa tietoa ensimmäisten 56 Neiti Etsivän kirjoittajista löytyy James D. Keelinen artikkelista osoitteessa http://www.keeline.com/Nancy_Drew.pdf .
Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta löytyy hyvinkin monta vastausta Carolyn Keenestä. Sinun...
Lauri Pohjanpään runo Kevät, joka alkaa "Hei vaan! puro huus ohi rynnäten, /pois alta, on kiire mulla!" on julkaistu ensimmäisen kerran kokoelmassa Graalin malja vuonna 1926. Runo on luettavissa myös esimerkiksi Pohjanpään runojen kokoelmasta Metsän satuja (WSOY, 1967) sekä antologioista Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (Otava, 1996) ja Tämän runon haluaisin kuulla : 2 (Tammi, 1988).
https://finna.fi/
Tämän runon haluaisin kuulla : 2 (Toim. Satu Marttila, Juha Virkkunen ja Mirjam Polkunen, Tammi, 1988)
Kirjan voi uusia viisi kertaa etsinnän ajaksi, jos siitä ei ole varauksia, jolloin myöhästymismaksua ei kerry. Myös kirjastoa, josta on sen lainannut, voi pyytää etsimään kirjaa, varsinkin jos se pienikokoisena on saattanut jotenkin jäädä palautumatta. Kirjan voi korvata maksamalla kirjastoon kirjan korvaushinnan tai sopimalla kirjaston kanssa kirjan korvaamisesta ostamalla saman kirjan ja tuomalla sen kirjastoon.
Kirjasto ottaa vastaan lahjoituksia hyväkuntoisista kirjoista, joille kirjastossa on kysyntää. Kirjasto ei ota vastaan esim. Valittujen Palojen Kirjavalioita tai vanhentuneita tieto- ja oppikirjoja. Tätäkin kannattaa kysyä suoraan henkilökunnalta kirjastossa käydessään ja kertoa millaisia kirjoja olisi lahjoittamassa ja kuinka...
Kyseessä on varmaankin Niccolò Ammaniti. Hänen teoksensa Juhla alkakoon (Che la festa cominci, suom. Leena Taavitsainen-Petäjä, 2011) sopii hyvin kuvaukseesi.https://www.finna.fi/Record/piki.3081683?sid=5095667839Ammanitilta on suomennettu kaksi muutakin teosta, Minä en pelkää (2004) ja Taivaan ja maan väliltä (2007). Nämäkin on suomentanut Leena Taavitsainen-Petäjä.https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/ammaniti
Sana 'röijy' kuuluu myös itäisessä Suomessa käytettyyn sanavarantoon. Se on mukana Kotimaisten kielten keskuksen Karjalan kielen sanakirjassakin:röijy - Koko artikkeli - Karjalan kielen sanakirja (kotus.fi)Ruotsalaisten ja suomalaisten kielelliset esi-isät ovat olleet läheisissä tekemisissä toistensa kanssa niin kauan, että lainasanat voivat olla hyvinkin vanhaa perua – jopa vanhempia kuin "ruotsin kieli" ja "suomen kieli" sellaisina kuin ne nykyisin ymmärrämme. Jo tuhansia vuosia sitten eläneiden kantasuomalaisten välittömässä naapurustossa (ehkä suorastaan heidän lomassaan) on asunut (kanta)germaanista ja (kanta)skandinaavista väestöä, joiden kielestä ovat peräisin lukuisat nykysuomessa tavalliset sanat.1500-luvun Ruotsi–Suomessa...
1) Nätynki
Nimi tunnetaan Rovaniemellä sekä talon- että sukunimenä.
2) Virva
Nimi on tullut kalenteriin vuonna 1950 ja se on ilmeisesti otettu sanasta virvatuli eli aarnivalkea.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja, Otava 1988
3) Hakamaa
Sanan haka (eli aidattu laidun) sisältäviä paikannimiä on runsaasti eri puolilla Suomea. Niiden mallin mukaan muodostetut sukunimet ovat suhteellisen nuoria, 1900-luvulla otettuja. Hakamaa-nimeä on otettu Kauhajoella, Kurikassa, Jalasjärvellä, Virroilla ja Eurajoella.
4) Palosaari
Suuri osa Palosaarista on juuriltaa kuusamolaisia (Jacob Palosaari 1732), mutta samannimisiä sukuja on peräisin myös muualta Pohjanmaalta ja Pohjois-Suomesta esim. Tervolasta (Matti Palosaari 1646) ja Kittillästä (Johan Palosaari...
Suomen eduskunta on tekijänoikeuslain hyväksyessään ottanut tietoisesti mukaan 12§:n, joka sallii muutaman kopion tekemisen julkistetusta teoksesta yksityiseen käyttöön. Tätä oikeutta on rajoitettu tietokoneohjelmien osalta, mutta niidenkään kopioiminen yksityiseen käyttöön ei ole rangaistavaa. 2000-luvulla lakia on tiukennettu siten, että yksityiseen käyttöön tulevan kopioinnin lähteen tulee olla laillinen ja jos sisällön suojaksi on rakennettu tehokas tekninen este, sen kiertäminen on kiellettyä.
"Piratismi" on tekijänoikeudellisissa ympyröissä termi, jolla ei ole yksiselitteistä sisältöä. Lakiteksti ei sitä tunne. Oikeudenhaltijajärjestöjen puheissa sillä viitataan useimmiten mihin tahansa laittomaan toimintaan. Neutraalimmissa...
Kappale on nimeltään "Vie terveiset Ollille" ja sen ovat levyttäneet suomeksi Eila ja Tuulikki Pienimäki yhdessä vuonna 1963. Laulu alkaa: "Jos näät Ollin". Suomenkielinen teksti on Reino Helismaan. Suomenkielinen versio pohjautuu ruotsinkieliseen versioon "Hälsa Mikael från mej" (joskus myös "Hälsa Mikael från mig"). Ruotsinkielisen version sanoittaja on Lasse Green eli Peter Himmelstrand.
Joissakin julkaisuissa Lasse Green on nimetty myös laulun säveltäjäksi, mutta laulun sävelmä on kuitenkin hyvin lähellä suosittua amerikkalaista hengellistä laulua "Just a closer walk with Thee", joka esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannan (www.fono.fi) mukaan on kansansävelmä, mutta "Suuren toivelaulukirjan" osassa 15 (s. 31) sen...
