Tässä muutamia ehdotuksia:
(Jätin listauksesta pois ihan helpoimmat, suuraakkosin kirjoitetut ja tavutettut, mutta sellaisiakin tarvittaessä löytyy kirjastoista.)
Helppolukuisia jalkapalloaiheisia:
Lasse Anrell: Zlatan on tähti (Futisjunnut-sarjan 1. osa)
Malachy Doyle: Jalkapalloaaveet, Kummitusliiga (Punainen banaani-sarja)
Sandra Grimm: Vauhdikas futisleiri (Lukupiraatti-sarja)
Magnus Ljunggren: Turnauspäivä (Futaajat-sarjan 1.osa)
Petja Lähde: Taneli ja FC Mörlökit (Kirjakärpänen-sarja)
ThiLO: Maalijahdissa (Lukupiraatti-sarja)
Mika Wickström: Totti ja saksipotku (Lukupalat-sarja, mestaripomputtelija Totista kertovan uuden alasarjan ensimmäinen osa)
Martin Widmark: Jalkapallon arvoitus (Lasse-Maijan etsivätoimisto -sarjan osa)...
Outi Lauhakankaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset kertoo Maassa maan tavalla -sanonnasta seuraavaa: "Sananlasku neuvoo sopeutumaan kussain maassa maan tapoihin. Meillä sanotaan 'Maassa maan tavalla tai maasta pois'. Japanissakin neuvotaan toimimaan 'kylään tullessa, kuten kylässä toimitaan'. Englanniksi asia ilmaistaan epäsuoremmin So many countries, so many customs eli 'niin monta tapaa kuin maata'." Fraasin alkuperää Lauhakangas ei kuitenkaan selvitä.
Maan tapoihin sopeutumista käsittelevän sanonnan juuria voisi ehkä lähteä etsimään 300-luvun lopun Milanosta ja tarinasta, jonka päähenkilöinä ovat pyhä Monica, tämän poika pyhä Augustinus ja pyhä Ambrosius Milanolainen. Ensin mainittujen kerrotaan tiedustelleen...
Sähkö- ja polttomoottoriautojen vertaileminen vaikuttaa tutkimieni lähteiden perusteella sangen moniulotteiselta ja vähintäänkin hankalalta tehtävältä. Sähköautojen kokonaisvaltainen kulutus kytkeytyy olennaisesti kysymykseen niiden ympäristöystävällisyydestä ja valtaosa vastaani tulleista vertailuista keskittyykin käytön aiheuttamiin päästöihin.
Sähköautoja polttomoottoriautoihin verrattaessa täytyy muistaa, että sähköauton valmistamiseen kuluu energiaa ja raaka-aineita noin kolmanneksen tavallista autoa enemmän. Joidenkin lähteiden mukaan sähköauton valmistuksen päästöt ovat lähes kaksinkertaiset polttomoottoriautoon verrattuna. Sähköautojen käytön päästöt ovat vähäisemmät, mutta niitä tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon...
Laulu löytyi nuottikirjasta Nuoret laulajat : kansanopistojen laulukirja (Fazer 1968) nimellä Kodille.
Laulun sanat:
1. Tuoll' laakson liepehellä on armas kotini.
On siellä käyskennellä mun riemuni.
Terve tuhansin, seutu ihanin!
On siellä käyskennellä mun riemuni.
2. Siell' valvoi äidin lempi ja liekkui kehtoni.
Siell' ensielon riemut mua tervehti.
Terve tuhansin, kehto rakkahin!
Siell' ensielon riemut mua tervehti.
3. Kun luotas, koti kulta, mä kerran erkanen,
ma kiittäen aina muistan ja siunaten.
Terve tuhansin, lahja kallehin!
Sua kiittäen aina muistan ja siunaten.
Sävelmä on saksalainen, suomentajan nimi ei ole tiedossa.
Kirjojen aakkostuksessa on tosiaan tapana jättää artikkelit huomioimatta. Aakkostus perustuu kansalliseen standardiin, jota Jukka Korpela käy läpi selostuksessaan osoitteessa http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/abc.html. Korpela toteaa, että artikkeli ”vieraskielisisissä [sic] ilmaisuissa jätetään huomiotta, elleivät ne kuulu kiinteästi ihmisen, paikan tms. nimeen”. Vähän artikkelien tapaisia ovat myös henkilöiden nimissä esiintyvät etuliitteet ”af”, ”von” ja muut vastaavat, joista on olemassa aika mutkikkaat säännöt, jotka Korpela listaa taulukoiksi.
Kirjastossa kirjoja hyllyyn laittavaa työntekijää helpottaa se, että tarvittaessa kirjaston tietokannasta voi yleensä katsoa, pitääkö artikkeli tai nimen etuliite huomioida aakkostuksessa....
Yömyssyn alkuperäinen tarkoitus on nimenomaisesti ollut pään pitäminen lämpimänä. Tähän tarkoitukseen valmistettuja päähineitä on ollut kaupan jo 1300-luvulla. Ennen nukkumaanmenoa nautittavaa alkoholijuomaa on kutsuttu - päähineen mukaan - yömyssyksi 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Vaikka ryypylläkin voidaan ajatella olevan lämmittävä vaikutuksensa, nimitys perustunee kuitenkin ensisijaisesti siihen, että yömyssyn nauttiminen on samalla tavalla yöpuulle siirtymistä valmistelevaa toimintaa kuin yömyssyn vetäminen päähän.
Lähde:
Word histories | origin of "nightcap"
Lastenkirjoissa käsitellään monenlaisia pelkoja. Kuvakirjoista voisin suositella Anthony Brownen "Martti murehtijaa". Siinä poika tekee huolistaan pieniä nukkeja ja käsittelee pelkojaan niiden avulla. Anna-Mari Kaskisen "Kun pelottaa" voisi myös olla tutustumisen arvoinen. Aiheena siinäkin lasten erilaiset pelot.
Satukirjoista hyviä voisivat olla Timo Parvelan "Keinulauta", Antoine de Saint-Exupéryn "Pikku Prinssi" ja Astrid Lindgrenin "Ronja ryövärintytär". Kirjoissa puhutaan yksinäisyydestä ja ystävän etsimisestä, ihmissuhteiden mutkista ja rohkeuden oppimisesta. Ronjaa luetaan esimerkiksi jo esikouluissa. Erään 6-vuotiaan mielestä paras kohta oli se kun Ronja tapasi Birkin syvän rotkon - Helvetinkuilun - reunalla ja heidän ystävyytensä...
Näin itse Postcrossing-harrastajana pohdin, että asiaa voi lähestyä useammalta eri näkökannalta. Kortin saaja ilahtuu varmasti kortista, jossa on jotain hänelle tärkeää, esimerkiksi jotakin hänen harrastukseensa liittyvää tmv. Tai kenties kuvituksessa voisi olla jotakin, joka yhdistää teitä - ystävänpäivän hengessä. Tai sitten kortissa voisi olla jotain yleistä ystävyyteen/tuttavuuteen, kevättalveen liittyvää, tai esimerkiksi jotain kaunista (esim. kukat kai harvemmin ovat virhevalinta).
Kuten Sirkka Lassila kertoo kirjassaan Uusi käytöksen kultainen kirja (WSOY 1997): "Mieti saajaa, tunnelmaa jonka haluat välittää tai asiasi ja kuvasi yhteensopivuutta." (s. 84)
Lassila kirjoittaa myös: "Maailmassa on tuhat hyvää syytä kirjoittaa...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet kerrotaan, että Ikäläinen on savolainen sukunimi. 1900-luvun alussa Ikäläisiä on asunut ainakin Keiteleellä. Muinaissuomalaiset omaksuivat germaaneilta henkilönimien kaksiosaisen rakenteen ja tällaisista nimistä on voinut lohjeta kumpi tahansa osa itsenäiseksi nimeksi (esim. talonnimi Ikälä ja asukkaannimitys Ikäläinen).
Lisätietoa: Sukunimi-info: Ikäläinen
Tuottajia yhdysvaltalaisten ohjelmien alkuteksteissä riittää, mutta näiden työn sisältö on kaikkea muuta kuin yksiselitteinen. Executive producer, käytännössä vastaava tuottaja, on periaatteessa ohjelman korkea-arvoisimpia tuottajia. Hän voi olla ohjelman luoja ja pääkäsikirjoittaja tai päävastuussa tuotannon toteutuksesta, taloudesta ja luovasta puolesta.
Toisaalta vastaava tuottaja on joskus ainoastaan vastuussa ohjelman mahdollistaneesta ideasta tai sopimuksesta. Joskus tämän arvonimen saa julkisuuden henkilö tai asiantuntija, jonka nimellä tai maineella ohjelmaa markkinoidaan. Usein sen saa ohjelman tähtinäyttelijä tai -juontaja riippumatta siitä, kuinka paljon suoraa vaikutusvaltaa hänellä on...
Oikeat kirjoitusasut ovat: ordoviikkikausi, siluurikausi ja kraatteri.
Sanojen oikeinkirjoitus on helppo tarkistaa Kielitoimiston sanakirjasta, joka on vapaasti käytettävissä verkossa osoitteessa: http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Sakari on suomalainen lyhennelmä nimestä Sakarias, joka on esiintynyt almanakassamme myös kirjoitusasuissa Zacharias ja Zakarias. Nimellä on raamatullinen alkuperä, Johannes Kastajan isä oli nimeltään Sakarias ja nimi merkitsee suomeksi osapuilleen: "Jahve lahjoittaa, Jahve muistaa".
Lähteitä:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (Wsoy, 1999)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005)
Uusimpia perehdyttämistä käsitteleviä kirjoja on Vartiainen-Ora, Päivi: Erilaisuus sallittu : perehdymme monimuotoisuuteen : käsikirja työhön perehdyttäjälle ja työyhteisölle (Helsinki 2007). Riitta Viitalan kirjassa Henkilöstöjohtaminen : strateginen kilpailutekijä (Helsinki 2007) käsitellään mm. perehdyttämistä, samoin Harri Hietalan kirjassa Esimiehen käsikirja (Helsinki 2006). Vähän vanhempi kirja on Pirkko Kankaan kirjoittama Perehdyttäminen palvelualoilla (Hki 2003, 3. uud. p.). Kotimaisissa lehdissä olleita artikkeleja voi etsiä Arto-artikkeliviitetietokannasta, joka on käytettävissä HelMet-kirjastoissa. Hakusanoina voi käyttää esim. sanoja: perehdyttäminen, henkilöstökoulutus, työnopetus ja työpaikkakoulutus. Arto-tietokannasta...
Kyseessä on pseudohistoria. Viihteellistä tosin. Tutkija Reima Välimäki kumoaa Suomen muinaiset kuninkaat. Linkki Turun sanomien artikkeliin.Turun yliopistossa on tehty tutkimusta pseudohistorian leviämisestä verkossa. Linkki koontisivulleInkeri Koskisen kirja Villi Suomen historia antaa lisätietoa aiheesta aiheeseen.
Kappaleen nuotit löytyy netistä sivustolta 8notes.com. Siellä on nuotteja ukrainankieliselle laululle sekä eri soittimille. Englannin- tai suomenkielisiä nuotteja en valitettavasti onnistunut löytämään.
Joissakin Youtube videoissa on englanninkieliset käännökset. Käännöksiä löytyi myös näiltä sivuilta: https://music.thomastruax.com/track/a-moonlit-night ja Ukrainian Folk - Ніч яка місячна (Nich yaka misyachna) lyrics + English translation (lyricstranslate.com) En osaa valitettavasti arvioida käännösten tasoa.
Tässä tapauksessa haussa olisi varmaankin joukkoyksikön sotapäiväkirja, olettaen että se on selvinnyt sodan melskeistä jälkipolville. Kannattaa silmäistä ensi alkuun Kansallisarkiston Puolustushallinnon mikrofilmi- ja jäljennekokoelman arkisto. Pienellä onnella etsityn saksalaisen joukon sotapäiväkirjojen kopiot saattavat löytyä Kansallisarkistosta mikrofilmillä. Aineistoja saattaa olla säilynyt myös Saksassa Bundesarchivin kokoelmissa. Vaikka pienemmän joukkoyksikön sotapäiväkirja ei olisi säilynyt, sen liikkeitä on saatettu kuvata ylemmän organisaation asiakirjoissa.Jos divisioona on tiedossa, kannattaa tarkistaa olisi siitä laadittu joukko-osastohistoriikkia. Näissä on usein mukana arkistoviitteet. Pääosa Suomen sotiin liittyvistä...
Saarikallen teos Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007) kertoo, että Dag nimi on muinaisskandinaavinen ja sen merkitys on "päivä". Dag voidaan tulkita itsenäiseksi nimeksi tai Dag-alkuisten nimien (esim. Dagobert) lyhentymäksi. Nimestä ei ole paljon mainintoja Pohjolan keskiaikaisissa lähteissä, mutta se saattaa esiintyä suomalaisessa kylännimessä Dagsmark. Dagiksi nimettiin Suomessa 1900-luvun aikana alle 150 henkilöä, joista valtaosa on syntynyt vuosisadan puolivälissä. 2000-luvun alussa nimi oli lähes poistunut käytöstä ja esimerkiksi vuosina 2000-2005 se annettiin vain kaksi kertaa.
Rikhard puolestaan on suomalainen muoto muinaissaksalaisesta nimestä Ricohard, joka yleisimmän tulkinnan mukaan tarkoittaa "voimakasta hallitsijaa"....
Suomalaiseen almanakkaan Sara tuli vuonna 1995. Sara nimi tosin löytyy jo 1700-luvun suomalaisessa almanakassa. Sara on vanha heprealaisperäinen naisen nimi, joka merkitsee ruhtinatarta. Vanhassa testamentissa nimeä kantaa Abrahamin vaimo. Meillä rinnakkaismuoto on Saara, ja englanninkielisillä alueilla Sarah. Nimi on ollut Englannissa käytössä jo 1200-luvulla muodossa Sarra, ja 1700-luvulta lähtien Sarah. Suomessa Sara nimen suosio alkoi 1990-luvulla ja vuonna 2002 se oli suomenkielisten tyttöjen yleisin ensimmäinen etunimi.
Lähteet: Anne Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus 2007)
E.G. Withycombe: The Oxford dictionary of english christian names (Oxford 1977
Sanonta liittynee kristilliseen ajatukseen kymmenyksistä. Sen mukaan kymmenesosa varallisuudestamme tulisi antaa Jumalalle. Mooseksenkirjasssa sanotaan mm. näin:
"kymmenesosa kaikesta maan tuotosta, sekä pellon sadosta että puiden hedelmistä, on Herran" (3.-Moos.-27:-30,32)
Sanonta lienee muunnelma tästä. Googlaamalla huomasin, että sanonta "Ten belongs to God" on käytössä myös englannin kielessä.
Luku 10 liitetään juutalais-kristillisessä perinteessä muutenkin Jumalaan: kymmenen käskyä, Jumalan luoman ihmisen sormien lukumäärä sekä lukuisat muut viittaukset, joita löytyy Wikipedian artikkelista http://en.wikipedia.org/wiki/10_(number)
