Kirjassa "Goroda Rossii : entsiklopedija" (ISBN 5-85270-026-6; suom. Venäjän kaupungit : ensyclopedia) Pietarin ja Moskovan kohdalta löytyvät seuraavat tiedot:
Pietarissa saatiin vuonna 1835 kaasuvalot ensimmäisille kaduille. Ensimmäinen sähkövoimalaitos (elektrostantsija) Nevski Prospektin valaisemiseksi valmistui v. 1883, vuoteen 1900 mennessä Pietarissa oli jo 294 voimalaitosta.
Moskovassa monet kadut saivat kaasuvalot vasta vuonna 1867, mutta ensimmäiset sähköiset kaarilamput syttyivät samaan aikaan Pietarin kanssa eli vuonna 1883.
Onhan mahdollista, että pienempien alueiden sahkövalaistuksia on ollut olemassa aikaisemmin, mutta Edisonin kehittelemää uuden tyyppistä hehkulamppua esiteltiin laajemmin Pariisin maailmannäyttelyssä vasta...
1700-luvulle sijoittuvista romaaneista suosittelen tutustumaan Jyrki Heinon mainioihin historiallisiin rikosromaaneihin Kellari (2010 Schildts & Söderströms), Kello (2014 S&S) ja Kelmit (2016 S&S). Heinon romaaneissa rikoksia ratkoo luutnantti Carl Wennehielm aisaparinsa kaupunginviskaali John Appengrenin kanssa.
Anna Miskon Kultaokra (2019 Minerva kustannus) tutkailee naisen asemaa 1700-luvun sääty-yhteiskunnassa. Pappilan tytär Maria irrottautuu ahtaasta naisen roolista ja pääsee Turkuun apulaiseksi muotokuvamaalarin ateljeehen.
1800-luvun säätyläistyttöjen seurapiireihin sukelletaan Sara Medbergin romaanissa Kultaportin kaunottaret (2018 Otava). Kaari Utrion Ilkeät sisarpuolet -romaanissa (2007 Tammi) viivähdetään Turussa...
Tässä neljä nykyvenäläistä kirjailijaa, joiden tuotantoa on käännetty myös suomeksi:
Boris Akunin, jonka sarjasta "Erast Fandorinin tutkimuksia" on suomennettu osat: "Asaselin salaliitto", "Turkkilainen gambiitti" ja "Leviatanin purjehdus". Akuninin kirjat ovat historiallisia dekkareita, joissa on myös parodisia piirteitä.
Aleksandra Marininan "Anastasija Kamensakaja" - kirjoista on suomennettu vasta yksi eli "Irina tietää liikaa". Kyseessä on nyky-Moskovaan sijoittuva dekkarisarja, joiden tunnelma on nähdäkseni hyvin aito.
Ljudmila Ulitskajalta on niinikään suomennettu vasta yksi teos, pienoisromaani "Iloiset hautajaiset". Tämä kuvaa lämpimällä tavalla New Yorkiin 1970-luvulla emigroituneita Venäjän juutalaisia taiteilijoita,...
Ennakkoluulot ja syrjintä, jota "hibakushat" Japanissa kohtaavat, kytkeytyy etenkin radioaktiiviselle säteilylle alttiiksi joutumisen aiheuttamiin mahdollisiin terveysvaikutuksiin. Tästä syystä heillä on ollut vaikeuksia niin työ-, asunto- kuin avioliittomarkkinoillakin.Hiroshimaan ja Nagasakiin pudotettuihin atomipommeihin liittyvien säteilysairauksien stigma vaikuttaa myös pommituksen kokeneiden jälkipolviin: näistä kaupungeista kotoisin olevien naisten on voinut olla vaikea löytää puolisoa, koska pelätään, että "hibakushien" jälkeläisten lapsilla voi olla synnynnäisiä säteilyvaurioita. Ei ole ollenkaan tavatonta, että avioliittoa suunnittelevan nuoren miehen perhe palkkaa yksityisetsivän selvittämään, onko vaimoehdokkaalla...
1-3 –vuotiaille löytyy kivoja pahvisivuisia kirjoja, esimerkiksi:
- Breeze, Lynn: Pietu-kirjat
- L’Heureux, Christine: Kaapo-kirjat
- Inkpen, Mick: Tessu-kirjat
Vanhat tutut Gunilla Wolden Teemu- ja Sanna-kirjat ovat yhä suosittuja, samoin Maikki Harjanteen Minttu- ja Vanttu-kirjat. Kristiina Louhen Tomppa-sarja puree hyvin 1-3 –vuotiaisiin, samoin Eric Hillin Puppe-kirjat. Kannattaa myös tutustua uusiin Julia Vuoren Sika ja värit sekä Sika ja tunteet –kirjoihin.
8-vuotiaille voisi suositella esimerkiksi seuraavia kirjoja:
- Heede, Sylvia Vanden: Kettu ja jänis
- Prior, Natalie Jane: Lili Väkevä –sarja
- Nicolaysen, Marit: Väinö ja rotta viemärissä ja Väinö ja rotta kesäleirillä
- Pilkey, Dav: Kapteeni Kalsari –kirjat
- Lehikoinen, Anne-...
Valtterin alkuperän katsotaan viittaavan saksalaiseen Waltheriin, joka merkitsee valtiasta, ohjaajaa ja joukon johtajaa. Christianin alkuperä on latinankielessä Christianuksessa, mikä tarkoittaa kristittyä. Nimi onkin ollut monien varhaisten marttyyrien. (lähde: Uusi suomalainen nimikirja)
Helsingin keskustakirjasto Oodissa on suurkuvatulostin, jolla voi tulostaa julisteita, tarroja ja kuvasuurennoksia. Tulostin varataan Varaamo-palvelun kautta: https://varaamo.hel.fi/ Alla lisää tietoa:
https://varaamo.hel.fi/resources/awbpfgq2bgrq?date=2019-07-05
Espoon Sellon kirjastossa on julistetulostin, jolla voi tulostaa julisteita ja valokuvia. Alla lisää tietoa:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Sello…
Peruskoulujen ja lukioiden opettajien kesäloma on palkallinen, jos heillä on vakituinen virka. Opettajilla on virallisesti yhtä pitkä kesäloma kuin muillakin kunta-alan työntekijöillä. Heidän vuosipalkkansa on jaettu tasan kaikille kuukausille, joten he saavat palkaa oppilaiden kesäloman ajalta, vaikka heidän oma lomansa on virallisesti lyhyempi.
Lisätietoja Opetttajien ammattiyhdistyksen sivuilta: https://www.oaj.fi/
Anna-nimisistä on tehty useita lauluja. Niitä voit etsiä esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannan avulla. Tarkennetussa haussa kirjoita Aihe-riville: naisen nimi anna. Hakutulokseen tulee mukaan myös Anna-Liisoja ym. Anna-alkuisia nimiä. Voit rajata hakua esimerkiksi kielen mukaan.Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fi Vinkkejä voit löytää myös "Suomalaisia naisennimilauluja A-L" -luettelosta:https://vahvike.fi/app/uploads/2022/12/Lauluja_naisten_nimista_1.pdf
Mielessä kummitteleva muistikuva 'ruukkijamakasta' on aivan oikea. Rakennustyömailla jamakaksi – tai ruukkijamakaksi – kutsuttiin 'muurauslaastia kontilla kantavaa naista'.
Kaakkoismurteistamme peräisin oleva jamakka on alun perin tarkoittanut 'juossutta, piiminyttä maitoa, piimää' sekä 'paksua, sakeaa, vahvaa'. Sanan alkuperä on epäselvä, mutta pidetään mahdollisena, että se juontuu sanasta jama ('liitos'), josta merkityksenkehitys 'liittyä yhteen, liitos' > 'saota, sakea'. Kumpikin näistä sanan merkitysulottuvuuksista on assosioitavissa laastiin, joten ehkä ruukkijamakka-nimityksen synty on mahdollista selittää tätä kautta.
Lähteet:
Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin...
Kappaleen alkuperäinen nimi on "The gambler" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Don Schlitz, suomenkieliset sanat on tehnyt Juice Leskinen. Suomeksi laulu alkaa: "Oli kuuma kesä ilta, mä unta en saanut". Suomenkielisellä nimellä "Peluri" laulu löytyy kirjoista "Iisit biisit : piano" ja "Iisit biisit : kitara", mutta kummassakaan kirjassa ei ole melodianuotinnosta, vaan ainoastaan sointumerkit ja sanat suomeksi ja englanniksi. Englanninkielisellä nimellä laulu löytyy kuitenkin monesta nuotista, esimerkiksi seuraavista:
Story songs : 52 narrative classics : piano, vocal, guitar (Hal Leonard, 2016)
The great American songbook : country : music and lyrics for 100 classics songs : piano, vocal, guitar (Hal Leonard, [2013])
Rogers, Kenny:...
Lupia tekstien käyttöön myöntää Sanasto, jonka sivut löytyvät osoitteessa https://www.sanasto.fi. Sanasto on kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö, jonka toiminta perustuu siihen, että tekijänoikeuksien haltijat oikeuttavat Sanaston antamaan lupia teosten käyttöön ja Sanasto vastaavasti tilittää niistä saadut tulot oikeuksien omistajille.
Tekijänoikeudet ovat voimassa, kunnes on kulunut 70 vuotta tekijän kuolemasta (tekijänoikeuslaki 43 §). Hellaakoski kuoli vuonna 1952, joten vajaan neljän vuoden kuluttua julkaisemiseen ei tarvita enää erillistä lupaa. Toistaiseksi lupa siis kuitenkin tarvitaan tekstin julkaisuun.
United24-sivusto on Ukrainan viranomaisten perustama lahjoitusväylä. Myös monet vakiintuneet avustusjärjestöt keräävät lahjoituksia Ukrainan hyväksi. Tässä muutama linkki: Unicef, Spr ja Kirkon ulkomaanapu
https://www.unicef.fi/tue-lapsia/lahjoita/lahjoita-ukrainan-lapsille/?s…
https://www.punainenristi.fi/lahjoita/
https://www.kirkonulkomaanapu.fi/lahjoita/ukrainan-sota/
Keskeiset realismin edustajat suomalaisessa kirjallisuudessa ovat Minna Canth, Juhani Aho, Teuvo Pakkala ja Arvid Järnefelt.
Minna Canthin lyhyitä pienoisromaaneja ovat esimerkiksi Köyhää kansaa (1886) ja Salakari (1887).
Juhani Ahon tuotannossa suppeampia teoksia ovat mm. Papin tytär (1885), Papin rouva (1893), Yksin (1890) ja Helsinkiin (1889).
Teuvo Pakkalan teokset ovat jonkin verran pitempiä, mutta lyhyimmästä päästä ovat Vaaralla (1891) ja Elsa (1894).
Myös Arvid Järnefeltin Isänmaa-romaani (1893) on realimismia edustava klassikko.
Mikäli luettavan teoksen ei tarvitse olla romaani, niin kaikilta edellä mainituilta kirjailijoilta löytyy myös pitkiä novelleja ja novellikokoelmia.
Edellä mainittujen teosten saatavuuden voit tarkistaa...
Sarja oli alankomaalainen Een schitterend ongeluk vuodelta 1993. Sheldraken lisäksi haastateltavia olivat Oliver Sacks, Daniel Dennett, Stephen Toulmin, Freeman Dyson ja Stephen Jay Gould. Sarja esitettiin Suomessa vuonna 1995 FST:llä nimellä En härlig slump ja vuonna 1996 TV2:lla nimellä Huima sattuma.
https://www.imdb.com/title/tt0107018/?ref_=nm_flmg_slf_33
https://www.hs.fi/radiotelevisio/art-2000003540586.html
Sarjasta julkaistiin myös samanniminen kirja, jossa haastattelut oli purettu tekstimuotoon.
https://www.worldcat.org/title/schitterend-ongeluk-wim-kayzer-ontmoet-o…
Sarja on julkaistu VHS- ja DVD-muodossa. Se on tällä hetkellä katsottavissa YouTubessa sekä Internet...
Suomalainen nimikirja (Otava 1984) kertoo Maurasta näin: "Maura on karjalainen naisennimi, joka vastaa venäjän nimeä Mavra. Maura on johdos venäjän Mavr-nimestä, alkuaan kreikan Mauros, jonka merkitys on epäselvä. On esitetty tulkinta 'musta', mutta nimeä on selitetty myös teonsanan 'pimentää' pohjalta. Ortodoksikirkko kunnioittaa maura-nimistä egyptiläistä naismarttyyria ja pyhittäjää, joka perusti luostarin Konstantinopoliin 400-luvulla. Karjalaisten sukunimien Mauranen, Mauronen pohjalla ovat etunimen muodot Maura ja Mauroi".
Pyhästä Maurasta oli vaikea löytää tietoja. Martti Haavion kirjassa Suomalainen mytologia (WSOY 1967) on katkelma sivulla 446. "Karjalassa, jossa ennen - ja vielä toisen maailmasodan kynnyksellä- soivat tsasounain...
Trojepolskista löytyy kyllä pitkä artikkeli, mutta saksan kielellä ja melko vanha (kirjassa Handbuch der Sowjetliteratur, Leipzig 1975). Sitä paitsi artikkelissa on vähän varsinaisia elämäkertatietoja.
Löysin Internetistä osoitteesta http://www.efir365.vrn.ru/n52/bm2.htm venäjänkielisen artikkelin, jossa on seuraavat tiedot (suomennan hiukan tiivistäen): "Gavriil Trojepolski (1905-1995). Trojepolski syntyi kylässä Novo-Spasskoje (kylä on nykyisin nimeltään Novospasovka ja kuuluu Voronezin alueeseen). Koulun jälkeen hän kävi maatalousoppilaitoksen. Hän työskenteli opettajana ja agronomina. Vuodesta 1937 vuoteen 1954 hän johti valtiollista koetilaa, jolla testattiin viljalajikkeita. 50-luvun lopulta alkaen kuolemaansa asti hän eli...
"Vallat" tässä on vanhahtava ilmaus, jolla viitataan arvokkaisiin, mahtaviin, "vallasväkeen" kuuluviin henkilöihin. "Malka" taas on kirjaimellisesti otettuna tuohi- ja olkikatossa harjalta räystäälle kulkeva painopuu tai -riuku. Muurahaisen lausuma "vallatkin jo vetää malkaa" on hämmästelyä siitä, että tavallisemmin soittelun kaltaisiin arvokkaisiin pyrintöihin yhdistetyt sirkat ovat yltyneet ruumiilliseen työhön.
Pohjanpäällä lienee Muurahaisen neuvoa runoillessaan ollut mielessään Aisopoksen faabeli muurahaisesta ja heinäsirkasta. Siinä muurahainen talven tultua kuivattelee kesän aikana talteen keräämiään jyviä, kun nälkää näkevä heinäsirkka kulkee ohi ja alkaa kerjätä syötävää. Muurahainen tiedustelee, miksi heinäsirkka...
Alunperin kokoelmassa För trädets skull (1935) ilmestynyt Ja visst gör det ont löytyy Viljo Kajavan suomennoksena kokoelmasta Viesti mereen : antologia Ruotsin uutta runoutta (WSOY, 1946) nimellä Se on totta: kivulla puhkeevat nuput -.
Avaa puhelimesi näppäinlukko, jos käytät sellaista. Näkyviin tulee jonkinlainen työpöytä tai valikko. Etsi siltä kuvake tai teksti, jossa lukee Viestit (tai SMS tai Tekstiviesti). Valitse se ja pääset lähettämään viestin. Yleensä ensin valitaan kenelle viesti lähetetään,eli etsi muistiosta ystäväsi nimi. Sitten kirjoitetaan viesti ja lopuksi painetaan Lähetä.
Paljon riippuu puhelimen mallista ja siitä onko siinä perinteinen näppäimistö vai kosketusnäyttö. Jälkimmäisissä näet puhelimen näytöllä näppäimistön, jolla kirjoitat viestin. Vanhemmissa puhelimissa, joissa on nappulat, kirjoitetaan yleensä niin, että yhden numeronäppäimen takana on useita kirjaimia. Esimerkiksi kun haluat kirjaimen A, painat ensimmäistä numeronäppäintä...
