Kyseinen lainaus löytyy Don Rosan teoksesta Sammon salaisuus ja muita Don Rosan parhaita (1999). Siinä Louhi lähtee Helsinkiin kostamaan suomalaisille ja sanoo mennessään: "Nytpä tallin syrjätuote / osuu siipiin tuulimyllyn".
Lähteet
Don Rosa: Sammon salaisuus ja muita Don Rosan parhaita (suom. Jukka Lindfors ja Markku Saarinen)
Helsingin Sanomat 10.11.1999: Roope kirjokantta takomassa https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003840846.html
25.1.1975 Helsingin Sanomat tosiaan uutisoi kaupungin viimeisen työhevosen kuolemasta. Kyseessä ei kuitenkaan ollut Liisa, vaan kuorma-auton alle jäi 18-vuotias Ukko-hevonen. Onnettomuus tapahtui Muurimestarintiellä. Ukon ylittäessä tietä tuli kuorma-auto vauhdilla hevosen kylkeen. Paikalle saapunut poliisi lopetti pahasti loukkaantuneen eläimen. Murheen murtama ajomies saattoi vain seurata kuinka halko-ja tukkikuormia kiskonut työkumppani menehtyi.
Liisa-hevosesta emme ikävä kyllä löytäneet tietoa. Liisaa ei mainita myöskään Helsingin Sanomien aikoinaan julkaisemassa kaupungin kortteleista kertovassa juttusarjassa. Ajureita, hevosia ja hevostalleja kyllä Kallion vanhoissa puutalokortteleissa riitti. Kortteli 308, joka sijoittui...
Moni jouluperinne on meillä tuontitavaraa, mutta joulupöydän laatikkoruokamme ovat paljolti suomalaisten yksityisomaisuutta, jota ei juuri Ruotsia kauempana tunneta. Sielläkin niiden nimeen yleensä liitetään määre "finsk": finsk kålrotslåda, finsk morotslåda, finsk potatislåda.Lanttulaatikkoa tarjottiin meilllä jo 1700-luvun joulupöydissä. Porkkanalaatikko kuuluu puolestaan joulupöydän uutuuksiin. Pitoruokana ja siten myös joulupöydän herkkuna se alkoi yleistyä vasta 1920- ja 1930-luvuilla, jolloin riisiä oli aikaisempaa paremmin saatavilla ja vieläpä kohtuulliseen hintaan. Peruna tuli Suomeen 1700-luvulla, mutta sen yleistyminen vei aikansa. Sitä kartettiin hallanarkuutensa vuoksi, ja nauriisiin ja lanttuihin mieltynyt kansa vierasti...
Kyseessä saattaisi olla Lasse Raustelan kuusiosainen Taivaansavut-sarja, jossa seurataan turkulaisia Talvelan veljeksiä talvi- ja jatkosodan vuosina – olkoonkin, että kirjailija on tunnettu nimenomaan nuorille suunnatuista teoksistaan eikä hän ole kirjoittanut aikuisten sotakirjoja.
Sarjan kirjat: Taivaansavut (1979), Isonkallion varjo (1982), Mikkolanmäki ampuu (1982), Myrskynsilmä (1983), Palavat yöt (1984), Vahdinvaihto (1989).
Kirjastotyön eettiset periaatteet (Kirjastoalan etiikkatyöryhmä, 2009) velvoittavat kehittämään kirjaston kokoelmia ammatillisin perustein. Suomen kirjastoissa lähdetään hyvin harvoin kokonaan poistamaan teosta kokoelmista sen vuoksi, että sen maailmankuva ei ole kestänyt aikaa. Teos päätyy avohyllyistä varastoon yleensä silloin kun sen lainauskysyntä vähenee. Tuulen viemää -romaanille näin ei ole kuitenkaan käynyt, vaan sen romanttinen draama vetoaa yhä moniin lukijoihin, vaikka arvomaailman kyseenalaisuus onkin tiedossa.
Kirjastot voivat kuitenkin herätellä keskustelua kirjallisuuden ihmis- ja maailmankuvista vaikkapa teosesittelyillä. Esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjastossa on käytössä ”Tästä kirjasta keskustellaan” -laput, joita...
Kyseessä on ruotsalaisen Stig Johassonin kaksirivinen runo Förlusten.
https://www.poeter.se/Las+Text?textId=981212
https://sverigesradio.se/p1/dagensdikt/apr01.htm
Kyseisestä tekstistä on linkki englanninkieliseen selitystekstiin : Purple Prose: How to Know If Your Prose Is Purple. Tekstissä todetaan, että purppuraproosa on tarpeettoman monisanaista, (teko)runollista ja jäykkää tekstiä, joka keskittää huomion tekstiin eikä siihen, mistä se kertoo. Käsite on peräisin kreikkalaiselta runoilijalta Horatiukselta, joka eli ensimmäisellä vuosisadalla eKr. Teivas Oksala ja Ernst Palmén ovat suomentaneet Horatiuksen Ars poetica - Runotaide -teoksen (Gaudeamus, 1977). Kirjassa todetaan " On varsin tavallista, että mahtipontisiin ja suura lupaileviin alkusanoihin ommellaan jatkoksi yksi ja toinen purppuratilkku, jonka tarkoituksena on näkyä kauas ..." Kirjoittaja ilmeisesti tarkoitta...
Turun kaupunginkirjastosta ei voi lainata verenpainemittaria. Vaski-alueella verenpainemittarin voi lainata Ruskon, Vahdon sekä Maskun kirjastoista. Vaskin kirjastohaulla voi hakea myös palveluita. Hakemalla palvelut-kohdasta sanalla verenpainemittari saa tulokseksi nämä 3 kirjastoa https://vaski.finna.fi/Content/kirjastot
Kirjastot ottavat lahjoituksina vastaan pääasiassa korkeintaan viisi vuotta vanhoja hyväkuntoisia teoksia. Muita itselle tarpeettomia kirjoja voi viedä pieniä määriä kirjastojen kierrätyskärryihin. Kannattaa tarkistaa oman lähikirjastonsa kierrätyspisteen tilanne ja säännöt ennen kirjojen vientiä kirjastoon.
Vaikka Ulmasia tavataan jo 1500-luvulta peräisin olevissa asiakirjalähteissä, nimen alkuperälle ei ole löytynyt ehdottoman varmaa selitystä. Paikannimet ovat aina yksi mahdollinen alkuperä henkilönnimille, ja Ulmanen ja muut sitä lähellä olevat sukunimet (Ulmaja, Ulmala, Ulmonen) voivat olla hyvinkin olla peräisin jostakin maantieteellisestä nimestä. Esimerkiksi Suistamolla on Ulmalahti ja Sallassa Ulmapaljakka. Germaanilainankaan mahdollisuus ei ole täysin poissuljettu: äänteellisesti Ulmaselle läheisiä ovat saksalaisperäisen miehennimen Uodalman lyhennysmuodot Ollman ja Ul(l)mann. Nimen merkitys saattaisi liittyä Etelä- ja Laatokan Karjalassa käytettyihin sanoihin ulmakka ja ulmakko, jotka tarkoittavat kylmähköä, pilvistä...
Kysymyksestäsi ei ilmene, mitä ja miten vanhoja lehtiä haluaisit selailla.
Pasilan kirjastossa on Helmet-kirjastojen suurin lehtikokoelma ja siellä säilytetään myös lehtien vanhoja vuosikertoja. Vanhempia lehtiä voi lukea mikrofilmattuina.
Digitaalisella mikrofilmien lukulaitteella voi skannata mikrofilmattuja lehtiä ja tallentaa tiedostoja (pdf ja jpeg) muistitikulle. Mikrofilmeistä saa myös paperikopiota. (0,50 € / kopio, koko A3). Mikrofilmien lukulaitteen voi varata osoitteesta https://varaamo.hel.fi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palvelut
Helmet-haulla voit tarkistaa kuuluuko etsimäsi lehti Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Mikäli sinulla on lisää...
Taustalla on Sirpa Rouvisen Facebook päivitys ja Helsingin uutisten siitä tekemä juttu.( 22.2.2022)
"– Hyvät kuluttajat. Minulla olisi teille pieni pyyntö; olisiko teidän mitenkään mahdollista vaikka esim. kuukauden ajan ostaa pelkästään aitoja merkkituotteita kaupasta?
Näillä sanoilla aloitti lehmätilan emäntä Sari Rouvinen Facebook-päivityksensä lauantaina. Hän toivoi, että kuluttajat eivät ostaisi mitään kaupan omia tuotteita. Eli ei Kotimaista, Pirkkaa tai Xtraa, vaan Arlaa, Valiota ja Juustoporttia. Toiveen syynä on tuotteiden niin alas painettu hinta, että tuottajalle ei jää mitään käteen." https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4488965
Suomen uutiset on myös käsitellyt asiaa (elokuu 29, 2022) https://www....
Turun kaupunginkirjaston Vaski-tietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=… löytyy hakusanalla riimukirjoitus esimerkiksi seuraavat ruotsinkieliset kirjat, joissa on esitelty erilaisia riimuaakkosia:
Enoksen, Lars Magnar: Lilla boken om runor (2008)
Rask, Lars: Runläseboken (1990)
Suomenkielistä tietoa riimukirjoituksesta löytyy internetistä muun muassa Runebergistä riimuihin -verkkoresurssista http://www.jyu.fi/gammalsvenska/runkunskap.htm joka liittyy samannimiseen verkkokurssiin. Sivustolta löytyy myös riimuavain http://www.jyu.fi/gammalsvenska/tekstit/riimuavain.htm
Kannattaa ottaa huomioon, että riimuaakkosia on monenlaisia, ja niitä voi keksiä itsekin. Esimerkiksi kirjailija J. R. R....
Se-sanan käyttö tässä yhteydessä on oikein. Yleiskielessä joka-lauseen edellä on useimmiten se silloinkin, kun tarkoitetaan ihmistä. Tällöin viitataan kehen tahansa ihmiseen, ei määräyksilöön.
Se-sanan käyttöä ihmisestä puheen ollen käsitellään artikkelissa Voiko ihminen olla ”se”? (Kotimaisten kielten keskus).
Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirjan Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii mukaan mela-sanaa on käytetty tarkoittamaan penistä 1950-luvulta lähtien.
Siviilipalveluslaki puhuu aiemman siviilipalvelusmiehen asemesta nykyään siviilipalvelusvelvollisesta. Samaa termiä käyttää myös Siviilipalveluskeskus. Siviilipalvelusmies on kuitenkin edelleen yleisessä käytössä, ja siviilipalvelushenkilöönkin törmää kielenkäytössä silloin tällöin - kuitenkin selvästi siviilipalvelusmiestä harvemmin.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan "siviilipalvelusta suorittava asevelvollinen" on siviilipalvelusmies. Se tekee oman tulkintansa siviilipalvelusvelvollisesta ja kytkee sanan siviilipalvelusvelvollisuus-termiin, jolla tarkoitetaan "sotilaallisesta maanpuolustuksesta vapautettujen asevelvollisten ja vapaaehtoisen asepalveluksensa keskeyttäneiden naisten velvollisuutta osallistua siviilipalvelukseen"....
Learyn tunnettu iskulause esiintyy suomenkielisessäkin kirjallisuudessa hyvin usein alkuperäisessä englanninkielisessä muodossaan (esimerkkeinä mainittakoon Arkinen kumous : suomalaisen 60-luvun toinen kuva ja Alice Echolsin Uhoa ja unelmia : 60-luvun jälkijäristyksiä). Gary Valentine Lachmanin Tajunnan alkemistit : kuusikymmenluvun mystiikka ja Vesimiehen ajan pimeä puoli -kirjan varsinaisessa tekstissä Learyn slogan on niin ikään jätetty kääntämättä, mutta alaviitteessä suomentaja Ike Vil esittää vapaan käännöksen "Ota trippi, virittäydy taajuudelle ja unohda maailman turhuudet."
Lähinnä "vakiintunutta" suomennosta Learyn sloganille lienee "Kytke, viritä, tipahda", jota Marja Ala-Ketola käyttää kirjassaan Hippejä, jippejä, beatnikkejä...
Kivineitojen "likka" on englanninkielisessä alkutekstissä "lass", etenkin Pohjois-Englannissa ja Skotlannissa nuoresta (naimattomasta) tytöstä käytetty vanhahtava puhekielinen ilmaus.
Euroopan komission ylläpitämä Eurodice -sivusto julkaisee kuvauksia kansallisista koulutusjärjestelmistä sekä mm.indikaattoreita ja tilastoja koulutuksen alalta. Sivuston mukaan Sveitsi on liittovaltio ja monikielinen maa, jossa on hajautettu koulutusjärjestelmä. Ensisijainen vastuu koulutuksesta on 26 kantonilla eli osavaltiolla. Kukin osavaltio luo oman opetussuunnitelmansa, mutta periaate on, että opetuskieli on saksa, ranska, italia tai retoromaani riippuen kielialueesta. Oppilaat oppivat kielialueensa pääkielen ohella peruskoulun aikana jonkin toisen Sveitsin virallisista kielistä sekä englannin kielen.Lisätietoja aiheesta löydät Eurodice -sivuston Sveitsiä kuvaavasta osuudesta:https://eurydice.eacea.ec.europa.eu/national-...
