Kyseessä saattaisi olla Lasse Raustelan kuusiosainen Taivaansavut-sarja, jossa seurataan turkulaisia Talvelan veljeksiä talvi- ja jatkosodan vuosina – olkoonkin, että kirjailija on tunnettu nimenomaan nuorille suunnatuista teoksistaan eikä hän ole kirjoittanut aikuisten sotakirjoja.
Sarjan kirjat: Taivaansavut (1979), Isonkallion varjo (1982), Mikkolanmäki ampuu (1982), Myrskynsilmä (1983), Palavat yöt (1984), Vahdinvaihto (1989).
Ainakin Goodyear-rengasyhtiön mainosilmalaiva, Goodyear Blimp Europa, vieraili Suomessa loppukesästä 1981.
Näkymä Malmin lentokentältä. Matti Meronen. Helsingin kaupunginmuseo. https://www.helsinkikuvia.fi/search/details/?image_id=hkm.HKMS000005:km0000pvkz
https://www.ahjos.net/ilmalaivat/1981.htm
https://www.goodyear.eu/fi_fi/consumer/why-goodyear/blimp.html
HS aikakone. 16.8.1981.
Kyseisestä tekstistä on linkki englanninkieliseen selitystekstiin : Purple Prose: How to Know If Your Prose Is Purple. Tekstissä todetaan, että purppuraproosa on tarpeettoman monisanaista, (teko)runollista ja jäykkää tekstiä, joka keskittää huomion tekstiin eikä siihen, mistä se kertoo. Käsite on peräisin kreikkalaiselta runoilijalta Horatiukselta, joka eli ensimmäisellä vuosisadalla eKr. Teivas Oksala ja Ernst Palmén ovat suomentaneet Horatiuksen Ars poetica - Runotaide -teoksen (Gaudeamus, 1977). Kirjassa todetaan " On varsin tavallista, että mahtipontisiin ja suura lupaileviin alkusanoihin ommellaan jatkoksi yksi ja toinen purppuratilkku, jonka tarkoituksena on näkyä kauas ..." Kirjoittaja ilmeisesti tarkoitta...
Turun kaupunginkirjastosta ei voi lainata verenpainemittaria. Vaski-alueella verenpainemittarin voi lainata Ruskon, Vahdon sekä Maskun kirjastoista. Vaskin kirjastohaulla voi hakea myös palveluita. Hakemalla palvelut-kohdasta sanalla verenpainemittari saa tulokseksi nämä 3 kirjastoa https://vaski.finna.fi/Content/kirjastot
Kirjastot ottavat lahjoituksina vastaan pääasiassa korkeintaan viisi vuotta vanhoja hyväkuntoisia teoksia. Muita itselle tarpeettomia kirjoja voi viedä pieniä määriä kirjastojen kierrätyskärryihin. Kannattaa tarkistaa oman lähikirjastonsa kierrätyspisteen tilanne ja säännöt ennen kirjojen vientiä kirjastoon.
Tämäntyyppisissä ilmauksissa on hankalaa ratkaista kirjoitetaanko sanat yhteen vai erilleen. Kumpikin on oikein, kumpi valitaan, riippuu sitten asiayhteydestä ja hahmotustavasta. Jos ilmaisu on jollakin alalla terminluonteinen, se kirjoitettaisiin yhteen.
Ks. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus - yhteen vai erilleen:
http://www.kotus.fi/index.phtml?i=464&s=2608#faq_464
Kotuksen kielitoimistolla on myös maksullinen neuvontapuhelin:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=214
Kirjastoista löytyy useita kielioppaita, joista saa lisätietoa yhdyssanoista.
Kysymyksessä kuvatussa tapauksessa voisi olla kyse superfetaatiosta eli lisähedelmöityksestä. Noin yhdessä tapauksessa kymmenestä naaraskissat ovat parittelunhaluisia tiineyden aikana. Kissojen tiineys kestää yhdeksän viikkoa, ja lisäkiima ilmaantuu tavallisesti 3-6 viikon kuluttua sen alusta. Jos eläin parittelee lisäkiiman aikana, se hedelmöityy jälleen ja kantaa sitten kahta pentuetta, jotka ovat eri kehitysvaiheessa.
Molemmat pentueet kehittyvät rinta rinnan, ja jälkimmäinen on kolmesta kuuteen viikkoa jäljessä edellisen kasvusta. Kun naaras synnyttää vanhemman pentueen, samalla voivat syntyä nuoremmatkin pennut, ja jos niin käy, ne ovat siinä määrin epäkypsiä, että ne lähes aina kuolevat. Jos niiden onnistuu pysyä kohdun sisässä, ne...
Jyväskylän ortodoksisesta seurakunnasta kerrottiin seuraavaa: "Jyväskylässä ei ole ortodoksista hautausmaata, vaan haudataan luterilaisiin hautausmaihin, joissa ei ole siihen erikseen nimettyä osaa."
William Wordsworthin runo Daffodils (1804) tunnetaan myös nimellä I wandered lonely as a cloud (runon ensimmäisen rivin mukaan).
Runon ovat suomentaneet Aale Tynni ja Aila Meriluoto.
Aale Tynnin suomennos sisältyy William Wordsworthin runojen suomennosvalikoimaan Runoja (WSOY, 1949, s. 89 - 90), antologioihin Tuhat laulujen vuotta (WSOY, 1957, s.157 ja 1974 ja 2004, s. 329), Maailman runosydän (WSOY, 1998, s. 786 ja Tämän runon haluaisin kuulla 2 (Tammi, 1987, s. 570 – 571). Runoja-teoksessa suomennos on saanut nimen Mielikuvitus : VII. Muissa teoksissa Tynnin suomennoksen nimi on Vaelsin halki maisemain.
Aila Meriluodon suomennos Keltanarsissit on luettavissa Edith Holdenin teoksesta Luontopäiväkirja 1905 (The nature notes of an...
Charles Trenet'n kappale "La Mer" on on käännetty suomeksi nimellä
"Laulu merelle". Suomenkieliset sanat on laatinut Anja Eskonmaa ja se löytyy nuotista:" Viihdekuoro 4: sekakuorosovituksia". Tämä nuotti löytyy ainakin Tapiolan ja Sellon kirjastoista Espoosta. Kappaletta on esittänyt ainakin Eino Grön.
Keith Westin "Exerpt from..." en löytänyt mistään suomeksi.
"Livin' thing"-kappale on suomeksi nimeltään "Tule kiivetään" ja se löytyy Frederikin lp-levyltä "Olen Dracula" vuodelta 1977. Lp-levyn voi lainata Tikkurilan musiikkivarastoasta.
Kissat hakeutuvat lämpimiin paikkoihin. Uunin vierustat, lämpöpatterit ja muut lämpimät paikat ovat kissalle mieleen. Turhaan ei puhuta vilukissoista. Lisäksi jotkut rotukissat tarvitsevat lämpöä ohuen karvapeitteen takia. Tosin lämpökään ei aina selitä kissan mielipaikkoja. Äidilläni oli kissa, joka mielellään nukkui kylmässä saunassa. Kissa hakeutuu suojaisiin ja hämäriin paikkoihin ja viihtyy melko ylhäällä. Ehkä sauna sopii tähän tarkoitukseen.
Saunomistakin jotkut kissat harrastavat. Siinä piilee kuitenkin vaaransa. Kissan lämmönsäätely toimii eri tavoin kuin ihmisellä ja kuumassa kiukaassa on riskinsä. Savon Sanomien artikkelissa kerrotaan lemmikkien saunomisesta.
https://www.savonsanomat.fi/teemat/arki/Lemmikit-lauteilla/...
Hei!
Paloaseman torni on tarkoitettu paloletkujen kuivatusta varten. Asiasta kerrotaan kirjassa nimeltä Kangasalan VPK 125 vuotta. Kun paloasemaa rakennettiin, mietittiin tehtäisiinkö letkuja varten torni vai kuivauskaapit. Rakennettiin 23 metriä korkea torni. Joillakin paloasemilla palomiehet harjoittelevat kiipeämällä torneihin.
Kirjastossa on lapsille tarkoitettu Arttu Juseliuksen kirja Ransu paloasemalla. Siinä Ransu Karvakuono tutustuu paloaseman elämään.
Kyseessä lienee käännöslaina samaa tarkoittavasta saksankielisestä sanonnasta "Scherben bringen Glück". Kyseiset sirpaleet liittyvät saksankielisten maiden traditioissa häitä edeltävän juhlan, Polterabendin, aikana särjettäviin astioihin. Tämän uskottiin tuovan onnea hääparille. Polterabend on muuten Suomessakin vietettävien polttareiden kantasana.Lähteet: Montemurro, Beth. 2006. Something old, something bold: Bridal showers and bachelorette parties (englanniksi)Polterabend - Wikipedia (saksaksi)
Käytettävissäni olevien lähteiden perusteella vaikuttaa siltä, että Ugetsu monogatarista ei ole suomennettu kuin tuo nimi. Uedan kirjaa käsittelevän suomenkielisen Wikipedia-artikkelin teksti näyttäisi käännetyn jokseenkin suoraan englanninkielisestä Wikipediasta. Sivu on luotu maaliskuussa 2008; useimmat Ugetsu monogatari -maininnat, jotka Internetistä löysin, joko lainaavat tätä tekstiä tai pohjautuvat siihen, ja ne harvat, jotka eivät näin tee, ovat peräisin tätä myöhemmältä ajalta, joten nimisuomennos Kuutamon ja sateen tarinoita saattaa hyvinkin olla peräisin Wikipedia-tekstistä. 1970-luvulla tanskankielisestä lähteestä suomennetussa kirjallisuushistoriassa Kansojen kirjallisuus Ugetsu monogatarin nimi on käännetty muotoon Sateen ja...
Tarkoitetaanko sellaisia tekstejä kuin 2. Moos. 36:35 ja 39:1-2?
Vuonna 1933/38 käytettiin sanoja
1)punasininen
2)purppuranpunainen
3)helakanpunainen
4)(kerrattu) valkoinen
Vuonna 1992
1)sinipunainen
2)purppurainen
3)karmiininpunainen
4)hieno kerrattu
Heprealaisessa alkukielessä ko. kohdissa esiintyy itse asiassa neljäkin sanaa, jotka voidaan tulkita punaisen eri värisävyiksi (yksinkertaistetusti siirrettyinä latinalaisiin aakkosiin)
tekelät
argaman
tola'at
šani
Näistä osa voidaan tulkita sekä substantiiveiksi että adjektiiveiksi, mikä selittänee sen, että kääntäjät (myös muissa kielissä) ovat tyytyneet pelkkään kolmeen värisävyyn.
Eri vuosikymmenien poikkeavat käännösratkaisut voivat perustua osin siihen, että muinaisheprean sanojen...
Kyseessä on runo Nainen ja maisema Marja-Liisa Vartion esikoiskokoelmasta Häät (1952). Runo on luettavissa myös Vartion runojen kokoelmasta Runot ja proosarunot (1966 ja 1979, Otava) sekä runoantologiasta Uuden runon kauneimmat 1 (toim. Osmo Hormia ja Hannu Mäkelä, 4. delfiinipainos, 1982, Otava).
Muistamasi kohta kuuluu runossa hiukan toisin ja se on runon ensimmäisen kappaleen lopusta, ei siis koko runon lopusta. Runot ja proosarunot -teoksessa runo on kokonaisuudessaan noin viiden sivun pituinen.
Edellä mainitut teokset ovat lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Mahtaisikohan kyseessä olla J. Alfred Tannerin vanha kupletti Haloska ja ne toiset muijat. Sen kertosäkeessä toistuvat säkeet "Ma luulen vaan, että johdossa, ei muussa, jos ei siin´! Niin sitähän minäkin oon tuumannut, että vika se on justiin siin´."
Teksti ja nuotit löytyvät kokoelmista :
Kuplettimestarit ja mestarikupletit / [Toimittanut] Lauri Jauhiainen. Musiikki Fazer, 1985.
Tanner, J. Alfred (säv.) : Kuolemattomat kupletit : sata ja kolme humoristista ja muutakin laulua. Kanervan Kustannusliike, 1966.
Sijainti- ja saatavuustiedot löytyvät HelMet -verkkokirjastosta http://www.helmet.fi
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastossa ei näytä olevan laulua äänitteenä, mutta se on kuunneltavissa Internetissä osoitteessa https://oa.doria.fi/...
Tampereella ei ole eikä ole ilmeisesti koskaan ollutkaan Lenin-patsasta. Jari Niemelän mukaan Tampereella on neljä Lenin-aiheista muistolaattaa, joista kolme on Hämeenpuistossa Tampereen työväentalon seinässä ja neljäs Kyttälänkatu 11:n seinässä. Työväentalossa toimii myös länsimaiden ainoa Lenin-museo, joka avattiin vuonna 1946. Vuodesta 2014 lähtien se on kuulunut hallinnollisesti Työväenmuseo Werstaaseen.
Vuonna 1947 Suomi-Neuvostoliitto-Seura ja Lenin-museo suunnittelivat Lenin-Stalin patsaan pystyttämistä Lenin-museon eteen. Kaupunginvaltuusto ja -hallitus kuitenkin harasivat vastaan eikä kaupunginhallitus suostunut rahoittamaan hanketta. Hanke kuitenkin eteni ja luonnoskilpailu järjestettiin vuonna 1948....
Laulun nimi on "Uudisraivaajan työlle" ja joissakin nuoteissa sen alaotsikkona on "Ylä-Savon laulu" tai omistus: "Ylä-Savon sitkeäselkäisille raatajille". Laulun on säveltänyt Ahti Sonninen ja sanoittanut Paavo Meriläinen.
Nuotissa Sekaäänisiä lauluja : 156. vihko (Otava, 1952) on lauluun seitsemän säkeistöä. Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Jätit valmiiksi raivatut rintamaat". Seitsemäs säkeistö alkaa: "Sua kiitän, Ylä-Savon sitkeä mies, sinä sankari kuokan ja auran". Tässä nuotissa on laulusta sekakuorosovitus.
Laulu löytyy myös Ahti Sonnisen Laulan ja soitan -laulukirjoista, ainakin joistakin painoksista, mutta niissä painoksissa, jotka tarkistin, oli tästä laulusta vain neljä säkeistöä (1., 2., 5. ja 7. säkeistö).
Pellervon...
