Ehdottoman varmaa historiallista taustaa tynnyriin pukeutumiselle ei ehkä ole löydettävissä, mutta kiintoisia teorioita kuitenkin. Ankkalinnan yksityisomaisuutta tämä pukeutumismalli ei kuitenkaan ole. Köyhyyteen sen on vahvimmin kytkenyt amerikkalainen kirjoittaja ja pilapiirtäjä Will B. Johnstone (1881-1944). Yksi vakituisista hahmoista hänen 1920- ja 30-luvuilla ilmestyneissä pilapiirroksissaan oli "Veronmaksaja", joka oli kuvattu alastomaksi mieheksi, yllään pelkkä tynnyri, millä haluttiin tähdentää hänen pennitöntä tilaansa.
Se, miksi Johnstone puki puille paljaille joutuneen veronmaksajansa juuri tynnyriin, jääkin sitten spekulaation varaan. Yksinkertaisin selitys yhdistää tynnyripukeutumisen nykyajan asunnottomien...
Selvittely kannattaa aloittaa isän kantakortista, jollainen on laadittu jokaisesta puolustusvoimissa palvelleesta. Kantakortista käy ilmi ylennykset, palkitsemiset, rangaistukset, joukko-osastot, koulutus sekä sotavuosien osalta myös taistelupaikat. Kantakortteja säilytetään Kansallisarkistossa, jonka sivuilla on tilausohjeet:
http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/selvitykset/tilaa-kantakortti
Aivan kuvatun kaltaista kirjaa taisteluissa olleista ei taida löytyä. Sotien jälkeen on laadittu erilaisia paikkakuntakohtaisia veteraanimatrikkeleita, joukko-osastohistoriikkeja ja vastaavia joista voi löytyä tietoja tietyn taistelun osanottajista. Monesta suuremmasta taistelustakin on oma historiateoksensa. Lisäksi 1970-1980 -luvuilla julkaistiin laaja...
Suomen jääkiekkoliiton sääntökirjan mukaan naisten jääkiekossa, miesjuniorien U20- ja U18-sarjoissa sovelletaan erityissääntöjä ja ohjeita pää- ja kasvosuojaukseen (Jääkiekon sääntökirja, kohta 11.8). Jääkiekon sääntökirjan kohdan 102.1 mukaan naisten jääkiekossa "kaikkien pelaajien aikuisten ikäluokassa täytyy käyttää kokokasvosuojusta (visiiri- tai häkkimallinen), joka on oikein kiinnitetty kypärään." Kokokasvosuojuksen käytön syy on se, että se vähentää oleellisesti kasvovammoja. Jääkiekon sääntökirjassa tai muissa vieraalisista lähteissä ei ole kerrottu syytä sille, miksi naisten kasvoja halutaan suojella enemmän kuin ilman kokokasvosuojaa pelaavien aikuisten miesten kasvoja. Osa naispelaajista pitää naisten jääkiekon...
Frank-monihaun uusi versio julkistettiin viime syksynä. Siinä oli monenlaista korjattavaa ja korjauksia on vielä tulossa. Vanha Frank ei ole enää käytössä, Frankin osoitteet on ohjattu uuteen palveluun. Monihakuun voi lähettää palautetta vioista ja kehitysehdotuksia osoitteella monihaku@kirjastot.fi. Toimitan yllämainitsemanne tiedot ylläpitäjille.
Hepreankielinen Ebenezer-nimi tarkoittaa "avun kiveä". Nimi pohjautuu raamatulliseen paikannimeen Eben-Eser: "Israel lähti sotaan filistealaisia vastaan ja leiriytyi Eben-Eserin luo, -- " (1. Sam. 4:1) - "Samuel otti kiven ja pani sen Mispan ja Seenin välille ja antoi sille nimen Eben-Eser [avun kivi] -- " (1. Sam. 7:12).
Pojan nimenä Ebenezerin ottivat käyttöön puritaanit 1600-luvulla.
Lähde:
Patrick Hanks, Babies' names
It hurts to say goodbye on tämän laulun nimi, säveltäjät Jack Gold ja Arnold Goland, suomennettu nimellä Kai vielä kohdataan. Laulaja on varmaankin Vera Lynn, brittiläinen laulaja, joka esiintyi jo 1930-40 -luvuilla. Hänen ehkä tunnetuin esityksensä on We'll meet again elokuvasta Tohtori Outolempi.
Lyhyesti aiheesta on Kaarina Kaurinkosken Pietari-kirjoissa, mm.Pietarin kaupunki (1989). Boris Ometevin St. Petersburg -teoksessa (1990)on aiheesta jonkin verran, ja valokuviakin. Lisäksi Helka-tietokannasta löytyvät seuraavat teokset:
Elisabeth Lucienne Löfving, Finländska elever i Smolna-intitutet i Petersburg under Finlands förening med Ryssland, opinnäyte (1982). - Helsingin yliopiston kirjasto, Topelia.
Lilli Baeckman, En finskas anteckningar om sin vistelse i det Kejserliga Smolna Institutet, en undervisningsanstalt i Petersburg för adliga fröknar (1946). - Museoviraston kirjasto.
Lilli Baeckman, Smolna, konekirjoitus (ei ilmestymisvuotta). - Museoviraston kirjasto.
Nobelin palkintoa ei myönnetä kirjailijalle yhdestä teoksesta, vaan tuotannosta ja elämäntyöstä. William Goldingin tunnetuin teos lienee Lord of the Flies, Kärpästen herra.
http://nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/1983/index.html
Eniten Miettisiä on Pohjois-Savossa, ja erityisesti Kuopion seudulla. Myös Etelä-Karjalassa nimi on yleinen.Tuomas Salsteen sukunimi-infosta löytyy karttoja Miettisten asuin- ja synnyinpaikoista vuosien varrelta: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/miettinen.htmlMiettinen nimen alkuperästä on monta teoriaa. Saulo Kepsun väitöskirjan (1981) mukaan Miettinen ja Miettunen nimet pohjautuvat muinaissuomalaiseen yksilönnimeen Mielitty, Mielittu. Kepsu tuo todisteiksi asutusnimet Miettilä, Miettula ja Miettylä. Kustaa Vilkuna on pitänyt mahdollisena, että Miettinen juontuu vanhasta Klemetin puhuttelumuodosta, Klemétistä. Tällä kannalla on myös Viljo Nissilä (1976), joka on arvellut myös, että osa Mietti-nimistä voi selittyä ruotsalaisesta...
Moni jouluperinne on meillä tuontitavaraa, mutta joulupöydän laatikkoruokamme ovat paljolti suomalaisten yksityisomaisuutta, jota ei juuri Ruotsia kauempana tunneta. Sielläkin niiden nimeen yleensä liitetään määre "finsk": finsk kålrotslåda, finsk morotslåda, finsk potatislåda.Lanttulaatikkoa tarjottiin meilllä jo 1700-luvun joulupöydissä. Porkkanalaatikko kuuluu puolestaan joulupöydän uutuuksiin. Pitoruokana ja siten myös joulupöydän herkkuna se alkoi yleistyä vasta 1920- ja 1930-luvuilla, jolloin riisiä oli aikaisempaa paremmin saatavilla ja vieläpä kohtuulliseen hintaan. Peruna tuli Suomeen 1700-luvulla, mutta sen yleistyminen vei aikansa. Sitä kartettiin hallanarkuutensa vuoksi, ja nauriisiin ja lanttuihin mieltynyt kansa vierasti...
Heikki Paunosen slangisanakirja ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii” (WSOY, 2001; 3. painos) kertoo, että verbi ”tsaivaa” merkitsee ’tanssia jiveä’. Merkitys on peräisin 1960-luvulta. Jive taas on tanssi, josta löytyy hiukan tietoa osoitteesta http://tanssi.net/fi/lajit/jive/.
Tässä tietoja eräästä O. Kerosta:
- O. = Olavi
- asuu Lapissa, mahdollisesti Ivalossa (alunperin kotoisin kai Savonlinnasta)
- on n. 60-vuotias
- tehnyt mm. puureliefin Kiilopään tunturikeskuksen päärakennukseen
Kyseessä saattaisi olla Lasse Raustelan kuusiosainen Taivaansavut-sarja, jossa seurataan turkulaisia Talvelan veljeksiä talvi- ja jatkosodan vuosina – olkoonkin, että kirjailija on tunnettu nimenomaan nuorille suunnatuista teoksistaan eikä hän ole kirjoittanut aikuisten sotakirjoja.
Sarjan kirjat: Taivaansavut (1979), Isonkallion varjo (1982), Mikkolanmäki ampuu (1982), Myrskynsilmä (1983), Palavat yöt (1984), Vahdinvaihto (1989).
Vilpertti Viitasammakko -sarjan alkuperäinen nimi oli Philbert Frog. Vuonna 1993 valmistunutta brittisarjaa tehtiin kaikkiaan 13 jaksoa, jotka nähtiin Suomessa TV2:n ohjelmistossa sunnuntaisin syksyllä 1994. Ensimmäinen jakso esitettiin 4.9.
http://www.toonhound.com/philbert.htm
Tarkkoja lukuja on mahdotonta antaa, mutta seuraavasta linkistä
löytyvän laskurin avulla pystyt itse arvioimaan ja vertailemaan eri liikuntamuotojen energiankulutusta. http://ffp.uku.fi/cgi-bin/energynet03/energycosts.pl. Aerobisen hyödyn vertailusta en valitettavasti löytänyt tietoa.
Kunnon kohottamisesta voi lukea esimerkiksi kirjoista:
Kuntoilijan käsikirja : opas tulokselliseen kuntoliikuntaan. Docendo 2005
Personal trainer : henkilökohtainen kuntovalmentaja. Gummerus 2002
Hei!
Tilastokeskus julkaisee sivuillaan rahanarvokertoimet, joilla voidaan muuntaa vuosien 1860–2001 markat ja vuosien 2002–2013 eurot vuoden 2014 euroiksi ja päinvastoin. Laskelmassa on otettu huomioon vuoden 1963 rahanuudistus sekä euroon siirtyminen.
Kun muunnetaan tietyn vuoden rahaa nykyrahaksi, rahasumma kerrotaan taulukon kertoimella. Kun nykyrahaa vastaavasti muunnetaan jonkun aikaisemman vuoden rahaksi, summa jaetaan kertoimella. Laskelmien nykyraha vastaa vuoden 2014 rahaa, koska nykyrahan arvo lasketaan viimeisen kokonaisen vuoden tiedoista.
Rahanarvokertoimien avulla lasketaan rahan ostovoimaa eri aikoina, ei nimellisarvoa
Rahanarvonkerroin 1860–2014
http://www.stat.fi/til/khi/2014/khi_2014_2015-01-19_tau_001.html
Kerrointa...
Muistelemasi televisiosarja on varmaankin kanadalainen Pelottaako? (Are you afraid of the dark?).
Suomenkielistä DVD-julkaisua en sarjasta löytänyt. Vuonna 1996 Suomessa ilmestyi Castle Communicationsin julkaisemana kaksi sarjan jaksoa sisältänyt videokasetti nimellä Pelkäätkö pimeää? PIKI-kirjastoista tätä kasettia näyttää vielä olevan saatavilla Pälkäneen pääkirjastosta.
Internetissä vastaani tuli vain suomeksi tekstittämättömiä jaksoja sarjasta.
Lisätietoa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pelottaako%3F
Kyseisestä tekstistä on linkki englanninkieliseen selitystekstiin : Purple Prose: How to Know If Your Prose Is Purple. Tekstissä todetaan, että purppuraproosa on tarpeettoman monisanaista, (teko)runollista ja jäykkää tekstiä, joka keskittää huomion tekstiin eikä siihen, mistä se kertoo. Käsite on peräisin kreikkalaiselta runoilijalta Horatiukselta, joka eli ensimmäisellä vuosisadalla eKr. Teivas Oksala ja Ernst Palmén ovat suomentaneet Horatiuksen Ars poetica - Runotaide -teoksen (Gaudeamus, 1977). Kirjassa todetaan " On varsin tavallista, että mahtipontisiin ja suura lupaileviin alkusanoihin ommellaan jatkoksi yksi ja toinen purppuratilkku, jonka tarkoituksena on näkyä kauas ..." Kirjoittaja ilmeisesti tarkoitta...
Lainatun kirjan voi palauttaa mihin tahansa OUTI-kirjastoon, mutta ei kuitenkaan esimerkiksi yliopiston kirjastoon. OUTI-kirjastoihin kuuluvat Hailuodon, Iin, Kempeleen, Kuusamon, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Oulun, Pudasjärven, Pyhäjoen, Raahen, Siikajoen, Taivalkosken, Tyrnävän, Utajärven ja Vaalan kirjastot.
OUTI-kirjastojen käyttösäännöt sekä tietoa kirjaston asiakkuudesta OUTI-verkkokirjastossa
