Tuota kirjaa ei ole käännetty ruotsiksi eikä ilmeisesti muitakaan Remeksen kirjoja. Jos sen merkityksen haluaisi kääntää ruotsiksi, nimi voisi olla ”Skärselden”, jolla viitataan ruotsissa kiirastuleen. Jos kirja joskus ruotsiksi julkaistaan, voi nimeksi tulla toki joku muukin, sillä aina nimeä ei käännetä ihan suoraan vaan saatetaan keksiä toiselle kielialueelle jokin toinen nimi, jonka katsotaan olevan vaikkapa markkinoinnin kannalta parempi.
Runo Sinisellä sillalla sisältyy Larin-Kyöstin runojen kokoelmaan Lauluja rakkaudesta (Arvi A. Karisto, 1919 ja 1928).
Teoksen uudempi painos kuuluu kirjastoalueesi kokoelmiin, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi.
https://finna.fi/
Maugrim-nimen alkuperästä ja merkityksestä on olemassa useita teorioita. Niistä tavallisimman mukaan nimi on yhdistelmä kitaa merkitsevästä sanasta maw sekä esimerkiksi synkkää ja kauheaa tarkoittavasta sanasta grim, eli Maugrimin voisi ajatella tarkoittavan vaikkapa "Hirmuista kitaa". Toisaalta on esitetty, että nimen taustalla on keskienglannin ilkeää tai pahantahtoista merkitsevä sana maugre. Tämän teorian mukaan Maugrimin voisi suomentaa esimerkiksi "Ilkimykseksi". Sellainenkin tulkinta löytyy, että nimi koostuisi vanhoista irlantilaisista sanoista maug ja rim, jolloin sen voisi kääntää vaikka "Lumouksen orjaksi".
https://www.behindthename.com/name/maugrim/submitted
https://narnia.fandom.com/wiki/Maugrim
Hei ja kiitos viestistä!
Sinun kannattaa olla yhteydessä Joutsan pääkirjastoon: https://www.joutsa.fi/vapaa-aika/kirjasto/#Yhteystiedot
Laita viestiin kirjastokorttisi numero, niin nähdään heti mistä kyse.
Kattavimmat englanninkielisen kirjallisuuden luettelot, joihin pääsee vapaasti Internetin kautta, ovat 1) amerikkalaisen Kongressin kirjaston luettelo http://catalog.loc.gov 2) englantilaisen British Libraryn luettelo http://blpc.bl.uk. Laajin luettelo on WorldCat, http://worldcat.org/. Viimeistään WorldCatista käännösten pitäisi löytyä, jos sellaiset on olemassa.
Haku täytyy tehdä siten, että ensin etsii tekijän nimellä hänen kaikki teoksensa (tai suoraan vain hänen englanniksi julkaistut teoksensa). Käännettyjen kirjojen tarkoista tiedoista näkee, mikä on ollut niiden alkuteos. Skandinaaviset kirjaimet voivat aiheuttaa yllätyksiä. Jos nimellä ”möller” ei löydy teoksia, kannattaa kokeilla ”moller”.
(Päiv.22.11.2007)
Saimme Tampereen kaupunginkirjastosta seuraavan vastauksen:
Laulu on nimeltään Papper och bark ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Pasi Hiihtola, esittäjä on Sås och Kopp. Nuottikin näyttää olevan olemassa: Sås och Kopp: Orden runt med Sås och Kopp.
Fennicasta Suomen kansallisbibliografiasta löytyvät kaikki suomeksi käännetyt teokset. Ihmemaa Oz -hakutulos https://finna.fi
Kansallinen audiovisuaalinen arkisto https://kavi.fi/fi/elokuva/122806-ihmemaa-oz
Kirjasampo http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/ihmemaa%20oz
Isäsi vaiheiden selvittämiseen suosittelen sukututkimusaineistoja.
Suomen sukututkimusseuran sivulta löytyy hyviä vinkkejä sukututkimuksen aloittamiseen: https://www.genealogia.fi/sukututkimuksen-aloittaminen/. Sivusto on luonut myös useita Youtube-videoita, joiden avulla voi opetella käyttämään erilaisia tietokantoja: https://www.youtube.com/@SuomenSukututkimusseura/videos
Sukututkimuksen peruslähteitä on digitoitu kiitettävästi. Yli 100 vuotta vanhoja kirkon kirjoja pääsee selaamaan Kansallisarkiston Astia-palvelussa (https://astia.narc.fi/uusiastia/). Astia-palvelun kautta voi löytää myös tietoja henkilön sotataipaleesta. Myös Sukuhistoriallisen digiarkiston Digiarkistosta voi olla hyötyä: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm...
Valitettavasti emme tunnistaneet etsimääsi kirjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tässä alkuun muutama nettiosoite:
http://www.forestindustries.fi/fi/tuotanto/massa1a.htm
http://www.paperiliitto.fi/ ( Paperi-liitto -lehden arkistosta löytyy esim. tällainen artikkeli: http://www.paperiliitto.fi/lehti/16mihin.htm)
http://ultra.forestindustries.fi/
http://www.paperinfo.fi/
Kirjastoissa löytyy aiheesta mm. seuraavat teokset:
Paperin ja kartongin jalostus. Opetushallitus, Helsinki, 2000
Heikkinen, Sakari: Paperia maailmalle--Suomen paperitehtaitten yhdistys . Finnpap 1918-1996
Paperimassan valmistus . Opetushallitus, Helsinki, 1999
Vihreä valtakunta Suomen metsäklusteri. Otava, Metsämiesten säätiö, 1998
Paperikoneet yleistä. Puusta paperiin, M-502. 1997
Näiden teosten saatavuuden saat selville Plussa-...
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastot (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) ottivat käyttöön 3.2.2003 Millennium-kirjastojärjestelmän. Samalla avattiin yhteisen HelMet-aineistotietokannan hakukäyttöön kolmikielinen WebOPAC, jonka nimeksi annettiin HelMet-aineistohaku. Aineistohaku uudistettiin HelMet-verkkokirjastoksi vuonna 2008.
Yhteisiä verkkopalveluja pääkaupunkiseudun kirjastoilla on toki ollut paljon pitempäänkin, mutta oletan että tarkoitat kysymykselläsi nimenomaan HelMet-verkkokirjastoa ( www.helmet.fi ), joka siis on kahdella eri nimellä ollut käytössä pian kuuden vuoden ajan.
Ota yhteyttä siihen kirjastoon, jonne palautit kirjan tai kirjan omistavaan kirjastoon. Nide voidaan uusia, jolloin myöhästymismaksuja ei kerry lisää. Kirjaa etsitään palautuskirjastosta ja teoksen omistavasta kirjastosta. Jos se on palautunut ja mennyt lainaan uudelle asiakkaalle, kirja ei näy enää lainatiedoissasi. Jos kirja kuitenkin on edelleen lainassa kortillasi eikä sitä etsinnöistä huolimatta löydy, on todennäköistä, että kirja on edelleen palauttamatta. Kadonneen aineiston voi korvata maksamalla kirjan hinnan tai tuomalla saman teoksen tilalle.
Valitettavasti Helmet-haussa vanhaa listaa ei säilytetä, vaan uusi uutuusluettelo tulee aina edellisen päälle. Helmet-haun voi järjestää uusimmat listauksessa ensimmäiseksi, toivottavasti näin löydät jotain uutta kiinnostavaa.
Valitettavasti kukaan vastaajista ei tunnistanut runoa näin vähistä tiedoista. Ehkä joku palstan lukijoista osaisi ehdottaa, mistä runosta voisi olla kyse? Vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Voisiko kirjasuosikkisi olla viime vuonna (2015) julkaistu Leppävaaran (Albergan) historiikki Valtatien varrelta : tarinoita ja kuvia Leppävaarasta ja Harakasta / [toimituskunta: Raija Ahonen, tekstit ... et al.].
Kirja kertoo mm. kieltolain aikaisesta pirtun salakuljetusreitistä Laajalahdelta Harakkaan. Harakan nimi muutettiin myöhemmin Lintuvaaraksi.
Kirjaa esitellään mm. alla olevalla Ylen sivulla:
http://yle.fi/uutiset/3-9202210
Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi voit hakea aineistoa asiasanalla sanomalehdet. Aihetta kannattaa heti rajata tarkennetulla haulla esimerkiksi sana internet rajaa haun muutamaan toivottavasti hyödyllisen julkaisuun.
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilta pääset käyttämään Ebsco-lehtitietokantaa, johon sisältyy 1500 sanoma -ja aikakausilehteä kokonaisuudessaan. Aika kannattaa varata etukäteen.
Apua voisi löytyä myös tieteenalakohtaisista virtuaalikirjastoista http://www.jyu.fi/library/virtuaalikirjasto kohdasta Uusi media ja kohdasta Viestintä ja journalismi.
Suomen Journalistiliitto ja Journalistilehti löytyvät osoitteesta http://www.journalistiliitto.fi
Aiheeseen liittyvät varmasti kaupalliset...
