Välitin viestisi Erikoiskirjastojen Erik-neuvostolle, jolta sain pari vastausta.SKS:n kirjastonjohtaja Ulriikka Puura vastasi seuraavasti: "Tähän on varmasti siinä mielessä vaikea löytää vastausta, sillä se riippuu siitä, miten erikoiskirjasto määritellään (ja miten kirjasto ylipäätään määritellään, kun puhutaan 1800-luvusta ja sitä aiemmasta ajasta...). SKS:n kirjasto on varmaankin vanhin yhä toimiva JA erikoiskirjastoksi selkeästi luokiteltava kirjasto. Luulisin kuitenkin, että meitä vanhemmista tiedeseuroista v. 1821 perustetulla Societas pro fauna et flora Fennicallakin oli varmaan alusta alkaen kirjakokoelmia, vaikka niitä ei heidän historiasivullaan mainitakaan https://www.societasfff.fi/fi/historia-2/. Mene ja tiedä."...
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen kokoelmista löytyvät seuraavat kirjat hakusanoilla matkailu ja markkinointi:
Vuoristo, Kai-Veikko: Matkailun muodot
Kauppi, Lasse: Suomen luonto kansainvälisenä matkailutuotteena
Rouhiainen, Ulla-Maija: Satumaa--matkailun perusteet 2
Americans as international travelers--focus on Finland
Kuukasjärvi, Juha: Mitä lapset odottavat lomalta?
Taloustaito Ekonomian perusteita--toim. Inkinen, Petri
McCrone, David: Scotland - the brand--the making of Scottish heritage
Muhonen, Pekka: Matkailija poronkusemilla
Haapaniemi, Kati: Matkaesitteen kääntäminen saksankieliselle kuluttajalle
Matkailu 2000--keskeiset tavoitteet ja strategiat
Kolari, Mervi: Suomi incentive-matkojen kohdemaana Saksan liittotasavallassa...
Voit tutustua Suomen sukututkimusseuran julkaisuihen heidän kotisivuillaan: http://www.genealogia.fi/litt/.
Voit myöskin tutustua niihin käymällä www.helmet.fi sivulla. Ehdotan että teet sanahakua niin saat esille sukututkimusseuran kustanteet
Sampio: Sukututkimusken avaimet sekä Kankaanpää: Sukututkimus askel askeleelta ovat mm heidän kustantamia.
HelMetistä voi hakea tietyn kirjaston äänikirjat seuraavalla tavalla: Opastetun haun alapuolelta valitaan sanahaku. Kirjoitetaan hakusanaksi äänikirjat. Rullataan sivua hieman alaspäin, niin esiin tulee kirjastovalikko. Tästä pudotusvalikosta voi valita kirjaston esim. Pitäjänmäki. Lisäksi voi valita kielen ja rajata julkaisuajankohdan, jos haluaa. Kun kaikki halutut valinnat ja tarkennukset on tehty, painetaan hae. Näin saadaan esille Pitäjänmäen kirjaston aikuisten äänikirjat. Lasten äänikirjoja haettaessa on kirjastoksi valittava Pitäjänmäki lapset.
Etelä-Haagan kirjastossa on skannausmahdollisuus, kuten useimmissa muissakin Helsingin kirjastoissa.
HelMet-palvelusivuston etulehdellä kohdassa "Kirjastot ja palvelut" on pudotusvalikko, josta löytyvät kaikki HelMet-kirjastojen palvelut. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät HelMet-palvelusivuston etusivulla olevasta pudotusvalikosta "Löydä Kirjastosi".
Etelä-Haagan kirjaston puhelinnumeron on 09 310 86032. Voitte ottaa suoraan yhteyttä kirjastoon ja varata tietokoneen, jolla on skannausmahdollisuus (tai tietokoneen ja kannettavan skannerin).
Tietokoneen voitte varata myös itse, mikäli teillä on voimassa oleva kirjastokortti ja siihen liitetty pin-koodi. Helsingin kaupunginkirjaston ajanvarausjärjestelmä löytyy allaolevasta linkistä.
http://...
Suosittelen Helsingin kauppakorkeakoulun kirjaston sivuja http://helecon.hkkk.fi/kirjasto/ Hyvin ryhmitellyn tiedonlähdesivun (tietokannat, kirjastot, elektroniset lehdet ym.)lisäksi sieltä löytyy myös taloustieteiden virtuaalikirjasto, jossa Internetin tietovarantoja on järjestetty aiheen ja kirjastoluokituksen mukaan.
Anni Qvistin kirjoittaman ja Pirkko Hakkilan kuvittaman kirjan "Höpsistä pussiin (WSOY, 1971)" kannessa on piirretty tytön kuva ja kirjassa on loru, joka alkaa sanoin: "Amaryllis puhkes kukkaan, Nöpöstiina joutui hukkaan...". Kirja tosin on kotimainen, eikä kansikaan vaaleanpunainen, mutta olisikohan kuitenkin oikea?
Suomenkieliset sanat Robert Theodor Hansenin lauluun Äidin sydän (Ema süda) on tehnyt Hilja Haahti (1874-1966).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Tekijänoikeus on voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Tekijänoikeudet koskevat myös sanoittajia ja kääntäjiä.
Suomessa tekijänoikeuksia valvoo Kopiosto. Ota siis yhteyttä sinne.
https://www.kopiosto.fi/
Caroli sukunimenä on vanhaa germaanista alkuperää. Se on johdettu miestä tarkoittavasta etunimestä Karl tai Carl, myöhemmin Carolus ja Charles. Läheisiä sukunimiä ovat mm. Carletti, De Carlo ja Karlowicz.
http://www.surnamedb.com/Surname/De%20Caroli
Byronin koko teosta ”Childe Harold’s Pilgrimage” ei valitettavasti ole suomennettu eikä ilmeisesti myöskään kysymääsi kohtaa. Sitä ei löydy Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi. Teoksesta on suomennettu runo ”Hyvää yötä!”, jonka ovat kääntäneet sekä Valter Juva että Yrjö Jylhä ja Jaakko Tuomikoski nimellä ”Hyvästi”. Jylhä on kääntänyt kokoelmasta myös pari runoa teoksen alkupuolelta.
On pieni mahdollisuus, että joku muukin katkelma olisi voinut ilmestyä lähteissä, joita ei löydy tietokannoissa, mutta todennäköisesti kaipaamastasi katkelmasta ei ole julkaistu suomennosta.
Kysyjä tarkoittaa varmaan Elena Favillin ja Francesca Cavallon kirjaa Good night stories for rebel girls, jonka Maija Kauhanen on kääntänyt nimellä Iltasatuja kapinallisille tytöille : 100 tarinaa ihmeellisistä naisista (Kustantamo S&S, 2017). Siitä on tosiaan runsaasti varauksia HelMet-tietokannassa, vastaushetkellä 387 kappaletta. Tosin myös kappaleita on hankittu varsin runsaasti eli 101, joten varauksen voi saada kohtuullisessa ajassa. Varauksen voi tehdä helpoimmin tämän linkin kautta: http://luettelo.helmet.fi/record=b2300612~S9*fin.
Heikki Poroila
Nimikirjoista ei kovin lähelle ehdottamasi kaltaisia Sharpayta muistuttavia nimiä löydy. Lähimmäs taitaa itse asiassa osua perinteinen Sirpa.
Nimilain mukaan etunimeksi voidaan hyväksyä vain nimi, joka muodoltaan, sisällöltään ja kirjoitusasultaan vastaa vakiintunutta etunimikäytäntöä. Vierasperäiseksi katsottavaa nimeä ei siis välttämättä maistraatissa lapselle hyväksyttäisi. Epäselvissä tai tulkinnanvaraisissa tapauksissa maistraatti voi pyytää valtioneuvoston asettamalta nimilautakunnalta lausunnon nimen sopivuudesta. Nimi kuitenkin voidaan hyväksyä, vaikka se ei täyttäisi edellä mainittuja vaatimuksia, jos seväestötietojärjestelmän tietojen mukaan on jo käytössä nimensaajan kanssa samaa sukupuolta olevalla viidellä elossa...
Tilastokeskus määrittelee kausivaihtelun: Kausivaihtelu on aikasarjan vuoden sisäistä vaihtelua, joka toistuu kutakuinkin säännöllisenä. Kausivaihtelua voivat aiheuttaa mm. lämpötila, sademäärä, pyhäpäivät, sesongit ja lomat. (Tilastokeskus, termit ja määritelmät) Verkosta löytyy myös Evellina Kuusniemeen opinnäytetyö Kysynnän kausivaihteluiden tasoittaminen, josta varmaan löytyy vastauksia noihin kysymyksiisi ja varmaan lähdeluettelosta teoksia, joista olisi apua. Myös muutama muu ammattikorkeakoulujen opinnäytetyö löytyi kun hakusanoina olivat kausivaihtelut ja liikevaihto.
Lauri Rapelin artikkeli Yleinen mielipide ajautui kriisiin Tiede-lehden numerossa 11/21 on sivuilla 7 - 12.
Tiede-lehden numerot vuoden taakse päin ovat luettavissa eMagz-palvelussa HelMet-kirjastokortilla ja siihen liitetyllä pin-koodilla.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin…
Valitettavasti emme löytäneet nimeä tälle iskelmälle. Muistaisikohan joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja kappaleesta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tässä muutamia kollegoiden vinkkaamia romaaneja, joissa jollakin tavalla käsitellään lapsuutta 1980- tai 1990-luvuilla: Suvi Vaarla: WestendTommi Liimatta: JeppisTiina Piilola: AlkuvedetJoonatan Tola: Punainen planeettaMikko Malila: KastanjasotaPhilip Teir: Elokuun varjotJenni Pääskysaari: Mielen maantiedeSuvi Ratinen: MatkaystäväNoora Vallinkoski: Perno Mega CitySusanna Hast: Ruumis/HuoneetRiina Katajavuori: Hevikimmat (ehkä enemmän nuoruutta 1980-luvulla)Riikka Latvala: Tytöt (lapsuus ja nuoruus, lapsuus enemmän 70-luvun puolella)
Hei,
Kirjoja voit hakea pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi . Valitse asiasanaksi syömishäiriöt ja rajaa kieleksi suomi. Saatavuustiedoista näet, mitkä teokset ovat saatavilla ja voit ottaa puhelimitse yhteyttä ko. kirjastoihin.
Kirjastojen asiakaspäätteillä pystyt myös selaamaan tietokantoja, esim. korkeakoulujen Linnea-tietokantaa, Fennica-kansallisbibliografiaa Aleksi-artikkelitietokantaa ja Terveystieteiden keskuskirjaston Medic-tietokantaa. Opastusta näiden tietokantojen käyttöön saat kirjastosta.
Hämeenlinnan kirjaston Makupalat on myös hyvä tiedonhakupaikka. Sivulla http://www.htk.fi/kirjasto/makup/sairas2b.htm on joukko syömishäiriölinkkejä. Joskus taas kannattaa hakea tietoa vain kirjoittamalla hakusana...
Kaarina Helakisan teksti Peltipurkkilauluun löytyy esimerkiksi runokokoelmasta Annan ja Matiaksen laulut : Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1966-1988 (Otava, 1988), mutta Jukka Jarvolan sävellystä en valitettavasti onnistunut löytämään yhdestäkään nuottijulkaisusta.
Kemijärvi oli yksi Lapin taajaväkisistä yhdyskunnista vielä 1950-luvulla. Taajaväkinen yhdyskunta oli Suomen aikaisempien kunnallislakien mukaan maalaiskuntaan kuuluva asutuskeskus, jolla oli rajoitettu itsehallinto-oikeus.
”Kemijärven kauppalan perustamispäätös annetiin 6.06.1956. Tätä ennen taajaväkinen yhdyskunta oli määrätty lakkautettavaksi 1.1. 1956. Entisestä emäkunnasta oli erotettu melkein elinvoimainen keskusta ja jäljelle jätetty huomattavasti vähemmän mahdollisuuksia omaava maalaiskunta… ” Lähde: Kemijärven historia. 2, Kemijärvi 1870-luvulta 1970-luvun alkuun / Risto Kuosmanen. Kemijärvi : Kemijärven kaupunki, 1978
Näiden tietojen perusteella voi sanoa että ennen vuonna 1957 oli jo maalaiskunta. Tätä...
Raili Mikkasen Elefantti joka luuli olevansa puhveli (2005) on tietokirja "eteläisen Afrikan lapsista, luonnosta ja kulttuurista, vähän myyteistäkin". Petina Gabbahin Tanssimestari ja muita tarinoita Zimbabwesta sisältää puolestaan 13 kertomusta zimbabwelaisista.
Suomeksi Zimbabwelaisia satuja en valitettavasti onnistunut löytämään. Englanninkielisiä kokoelmia ovat Alexander McCall Smithin The girl who married a lion (2004) ja The baboons who went this way and that (2006). Yleisemmin afrikkalaisia satuja suomeksi löytyy kuitenkin esimerkiksi Jan Knappertin kokoelmasta Taikaeläimiä ja pahoja henkiä (1988) ja Anne Geelhaarin kokoelmasta Kjambaki (1981).
Zimbabwelaista musiikkia löytyy esimerkiksi levyltä The music of Zimbabwe.
Linkit...
