Mainitsemasi "Minttu ja Vanttu lentomatkalla" on Finnairin lapsimatkustajille suunniteltu diakuvien sarja eli kyseessä ei ole kirja. Kuvasarjaa ei voi varata, mutta sen voi kyllä lainata Töölön kirjaston lastenosastolta. Diakuvat rikkoutuvat helposti kirjastojen välisissä kuljetuksissa ja niitä ei voi sen vuoksi varata/tilata muihin kirjastoihin.
Lastenkirjallisuudessa lentopelkoa on käsitelty harvoin. Pikkulapsille suunnattujen katselukirjojen ohella löysin oikeastaan vain yhden sopivan kirjan eli Werneri-sarjaan kuuluvan kirjan "Weetin luokka lentää". Kirjaston tietokannassa teoksen asiasanoissa on mainittu mm. lentopelko.
Linkki:
http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=t&searcharg=weetin+luokka+l…
Kappale on nimeltään "Tuhma Dolly". Se alkaa: "Yksin jäin ystäväin". Sävelmä on kansansävelmä, johon sanat on kirjoittanut Pertti Reponen. Muistamassasi kohdassa lauletaan pienestä tuhmasta Dollysta. Kappaleen on levyttänyt Finntrio vuonna 1964. Se sisältyy esimerkiksi Finntrion cd-levylle "Ei koskaan selvin päin", joka on ilmestynyt "20 suosikkia" -sarjassa (Fazer Records, 1996). Sanat sisältyvät nuottiin "Tuhma Dolly" (Westerlund, 1964, REW3655), joka on lukusalikäytössä Kansalliskirjastossa ja Musiikkiarkistossa Helsingissä. Kummastakaan paikasta sitä ei siis saa kotilainaan.
Tutkin Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjaa Sukunimet (Otava 2002)Wikiö nimeä en siitä löytänyt, mutta nimen Vikki alta löytyvät esim. Wicke ja Wigg. Nimet ovat joko saksankielisen Friedrich-nimen kansankielisiä asuja. Nimet voivat olla myös Viktorin kutsumanimiä.Paikoin taustalla voi olla myös ruotsinkielen kvick = nopea, sukkela. sivu 749Netistä löytyy Tuomas Salsteen sukunimiinfo-sivusto.Siellä sukunimestä Vikiö kerrotaan:"Nimi Vikiö on ollut käytössä jo kauan sitten. Sen tiedetään esiintyneen vuosina 1569–1573 oheiseen karttaan merkityllä alueella tai alueilla. Nimeä on voinut olla muuallakin. Tiedot tuolta ajalta ovat puutteellisia." Linkki sivustolle Kenties Wikiö on nimen vanhempi kirjoitusasu?
Arto Seppälän teoksessa Ajatus on hiirihaukka, WSOY, 1975, tosiaan kerrotaan Huovisen asuneen Urheilukadulla, talon numero oli 18, mutta mahdollista rappua ei mainita. Kyseisessä osoitteessa Huovinen asui lääketiedettä opiskelevan Torger Kumlin alivuokralaisena. Huovinen oli aloittanut opinnot Helsingin Yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa.
Seppälä kertoo teoksessaan, että alivuokralaisasunnossa ei ollut edes sänkyä ja Huovinen joutui lainaamaan telttasängyn sisareltaan. Iltamyöhäisellä sänky kannettiin Hallituskadulta Urheilukadulle. Seppälän mukaan Huovisen tämä tuntui Huovisesta "mahdottoman häpeälliseltä".
Veikko Huovisen haastattelu, Apu-lehti 9.6.2009.
http://www.apu.fi/ihmiset/article160571-1.html
Veikko Huovinen...
Kaavake löytyy kirjaston kotisivuilta Aineistot ja tiedonhaku-osion alta. Hankintaehdotukseen pääsee myös aakkosellisen hakemiston kautta. Ohessa linkki hankintaehdotukseen
http://www.vaasa.fi/WebRoot/380444/Vaasa2010SubpageKirjasto.aspx?id=104…
Näissä kirjoissa on käsitelty Mikko Rimmisen kirjailijan työtä ja tuotantoa:
Sisättö, Vesa: Aapelista juoppohulluun (Avain, 2012)
Silfverberg, Anu: Sata sivua : tekstintekijän harjoituskirja (Avain, 2010)
Uudelleen luettua (Kirjapaja, 2008)
Kotimaisia nykykertojia. 7 (BTJ Kustannus, 2008)
Kieltä kohti (Otava, 2008)
Sananjalka : Suomen kielen seuran vuosikirja. 49 (Suomen kielen seura, 2007)
Kohtauspaikkana kieli : näkökulmia persoonaan, muutoksiin ja valintoihin (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1844430__Sd%3A%28rimminen%…
It means "mosquito bite". If You have some other questions concerning translations from finnish to english or vice versa, You can also try http://www.mofile.fi/-db.htm
Vuonna 2005 on ilmestynyt Kari Mannerin kirja Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiön kirjanpito ja tilinpäätös. Sen on julkaissut Suomen kiinteistöliitto ja se on 7.laitos. Se on tällä hetkellä saatavana ainakin Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
Et mainitse, pitäisikö artikkelien olla suomeksi vai voisivatko ne olla muillakin kielillä. Suomalaisista aikakauslehtiartikkeleista on olemassa tietokanta Aleksi, josta löytyi kaksi viitettä hakusanoilla Voyager ja avaruus. Vastaavassa ruotsalaisessa palvelussa nimeltä Artikelsök hakusanoilla Voyager ja rymdforskning tuli 21 osumaa. EBSCO-tietokannassa on viitteiden lisäksi myös varsinaiset artikkelitekstit, siinä pikaisesti hakemalla asiasanoilla Voyager ja space tuli kahdeksan kokotekstiosumaa. Yleisemmän avaruudentutkimuksenhistorian saa näistä tietokannoista esiin jättämällä Voyagerin pois, mahdollisesti sitten rajaten jollain muulla tekijällä.
Aleksi, Artikelsök ja EBSCO ovat asiakkaiden käytettävissä Helsingin kaupunginkirjaston...
Kirjaston kirjoille määritellään kirjastossa yksi pääluokka, jonka perusteella kirjat ovat hyllyssä. Sen lisäksi voidaan lisätä lisäluokkia, joiden avulla ne tulevat luokalla haettaessa aineistorekisteristä esille.
Yleisissä kirjastoissa käytetään kymmenluokitusjärjestelmää (YKL), jossa mm. tuossa 99.1-luokassa on elämäkerroiksi luokitellut kirjat. Elämäkerroissa on puhtaasti elämäkerralliset teokset, mutta teosten sisältö saattaa olla lähellä esim. kaunokirjallisuutta. Silloin voidaan käyttää lisäluokkia. Tässä kirjassa on lisäluokkana kirjallisuudentutkimuksen luokka 86.95.
UDK-luokitusta käyttävät tieteelliset kirjastot, ja tässä nimenomaisessa kirjassa proosakirjallisuuden UDK-luokkaa 895 -3 on käytetty esim. tieteellisten...
Helmet-kirjastoissa on tätä kirjaa yhdeksän kappaletta. Kirjaan on neljä varausta, joista sinun varauksesi on ensimmäinen. Kirjoista kahdeksan on lainassa. Yhdeksäs on Töölön kirjaston kappale ja hyllyssä-tilassa tällä hetkellä. Töölön kirjasto on kuitenkin remontissa (avataan tämänhetkisen tiedon mukaan keväällä 2016) ja kiinni.
Osa Töölön kirjaston aineistosta kiertää muissa kirjastoissa, mutta suuri osa on pakattuna ja odottamassa remontin päättymistä. Töölön kirjaston kappale ei siis lähde varaajalle, vaan sinä saat varauksesi vasta, kun ensimmäinen tällä hetkellä lainassa oleva kirja palautuu lainaajalta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2084168__Stekniikan%20lask…
Tätä Fougstedtin romanssia "Sua vain yli kaiken mä rakastan" on levytetty ja julkaistu nuotteina monenlaisena versiona, mutta ainakaan HelMet-kirjastoista ei löydy sovitusta jousikvartetille. Viola-tietokannastakaan ei tällaista sovitusta löytynyt, joten sellaista ei kaupallisesti ole melkoisella varmuudella julkaistu. Myöskään musiikin kustantajia edustavan Music Finlandin verkkosivuilta ei löytynyt viitettä tällaiseen sovitukseen.
Joitakin kamarimusiikkisovituksia on olemassa, esimerkiksi pianolle, viululle ja sellolle (Fennica Gehrman M-55009-321-8), jonka voi lainata Sibelius-Akatemian tai Metropolian kirjastosta. Sibelius-Akatemian kirjastosta löytyy myös sovitus trumpetille, käyrätorvelle ja pasuunalle, mutta siinä ollaan tietysti jo...
Helmet-kirjastoissa on varsin paljon italiankielisiä lastenkirjoja. Saat niistä luettelon Helmetin tarkennetusta hausta näin: kirjoita hakusanaksi lastenkirjallisuus, valitse aineistoksi kirja, kokoelmiksi lastenkirjat ja kaunokirjat ja kieleksi italia. Alla linkki hakutulokseen:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28*%29%20f%3A1%20c%3A0%20l…
Kirjastoissa on myös jonkin verran italiankielistä lastenmusiikkia. Helmet-hausta ne löytyvät näin: valitse hakusanaksi katkaistu hakusana italia*, aineistoksi cd-levy, kokoelmaksi lasten kokoelma ja kieleksi italia. Joukossa on mukana myös joitakin useita kieliä sisältäviä levyjä. Alla linkki tulokseen:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28italia*%20-%C3%A4%C3%A4n…
Varaamalla...
Lienee Paavo Pesusieni:
Paavo Pesusieni (SpongeBob SquarePants) on Emmy-ehdokkuuden saanut animaatiosarja, jonka on luonut meribiologi Stephen Hillenburg.[1][2] Sarja kertoo naiivista, optimistisesta Paavo Pesusienestä ja tämän ystävistä, jotka asuvat meren pohjassa Tangalan (Bikini Bottom) kaupungissa.
Sarjaa on esitetty Yhdysvalloissa vuodesta 1999. Ensimmäinen jakso esitettiin 19. heinäkuuta 1999.[3] Suomessa sitä näytettiin Nelosella alkuperäisellä kielellä. Ensimmäinen jakso esitettiin 21. elokuuta 2003.[4] Nickelodeon ja C More Juniori-maksukanavat esittävät sarjaa suomeksi puhuttuna. Paavo Pesusientä esitetään Subilla 1. toukokuuta 2018 alkaen.[5]
Paavo Pesusieni on nimensä mukaisesti pesusieni, joka asuu lemmikkietanansa Karin...
Valitettavasti Petri Laaksosen säveltämää ja Anna-Mari Kaskisen sanoittamaa kappaletta Rakastan tätä maata ei ole missään nuottijulkaisussa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Monet kirjakauppasivustothan toimivat hieman tuolla tavalla. Kun hakee kirjaa, tulee tarjolle "muut katselivat näitä" tai "tahtoisit ehkä lukea" suosituksia.
Helmet-haku toimii hieman samaan tapaan. Kun klikkaa auki hakemansa kirjan tiedot, saa usein näkyville "Nämä teokset voivat myös olla kiinnostavia:" suosituksia oikealle.
esim. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1578258__Ssinuhe%20egyptil%C3%A4inen__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Kirjan asiasanoilla saa myös esiin samankaltaisia kirjoja. esim.https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Shistorialliset%20romaanit__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__O-date__X0?lang=fin&suite=cobalt
Helmet...
Oodin digitointistudiossa voi muuttaa minidiscin paremmin toimivaan muotoon.
Studion kuvauksessa kerrotaan:
VIDEOFORMAATIT, JOITA STUDIOSSA VOI DIGITOIDA:
•Normaalinopeudella kuvatut VHS- ja S-VHS-kasetit
•Normaalinopeudella kuvatut MiniDV-, DVCAM-, DVCPRO- ja HDV-kasetit
•Video8- ja Hi8 –kasetit (ei Digital 8)
•8 mm kaitafilmi ja Super8 –filmi
ÄÄNIFORMAATIT, JOITA STUDIOSSA VOI DIGITOIDA:
•C-kasetti
•DCC
•DAT-nauha
•MiniDisc
•Vinyylilevyt
Linkki varaussivustolle
Yrityksistä mm. Digiaura tarjoaa verkkokaupassaan laitetta, jolla minidisc levyn saa digitoitua. Linkki sivulle
Netissä on useita sivustoja, joilta voi hakea Singer-ompelukoneiden valmistustietoja. Tässä yksi sivusto, josta voi hakea tietoa koneen sarjanumerolla:https://serial-number-decoder.com/singer-sewing-machines/singer-sewing-machines.htmKoneesi on valmistettu tämän sivuston haun mukaan vuonna 1899.Tässä toinen sivusto, jonka avulla voi hakea koneen valmistusvuotta, kun sarjanumeron edessä ei ole kirjainta:https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…Jos joku kirjain löytyykin sarjanumeron edestä, löytyvät tiedot täältä kirjaimen mukaan https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…Singerin sivuilta saa lisätietoja vanhoista Singer-ompelukoneista:https://www.singermachines.co.uk/faq/...
Kun kuvaa vertaa perhoskirjoista ja verkosta kuvahaulla löytyviin kuviin, kysessä tosiaan voisi olla isonokkosperhonen.Isonokkosperhonen voi näyttää samantapaiselta kuin sen lähilajit nokkosperhonen tai harvinaisempi kirsikkaperhonen. Suomen perhoset -sivustolla on kuvattu näiden lajien tuntomerkkieroja: https://www.suomen-perhoset.fi/isonokkosperhonen/Luontoharrastajien ja Suomen Lajitietokeskuksen keskustelufoorumilta löytyy asiantuntemusta lajien tunnistamiseen. https://foorumi.laji.fi/Myös Suomen yleisten kirjastojen tuottamasta valikoitujen tiedonlähteiden kokoelmasta Makupalat.fi saa apua perhosten tunnistamiseen. Hakusanalla perhoset löytyy seuraava linkkikokoelma: https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=...