Kirjaa on Outi-kirjastoissa kaksi: Oulun pääkirjastossa ja Kaukovainion kirjastossa. Molemmat kirjat ovat lainassa, ja varauksiakin on kymmenen, joten kovin nopeasti sitä ei valitettavasti voi saada. Tilanteen näet Outi-kirjastojen sivulta. Samalta sivulta voit halutessasi tehdä varauksen:
https://koha.outikirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=…
Nimi Jofiel (Jophiel) on hepreaa ja tarkoittaa jumalallista kauneutta tai jumalan kauneutta.
Nimi on tullut tunnetuksi juutalaisen mystiikan arkkienkeli Jofielista. Sittemmin hänet on mainittu kirjallisuudessa esimerkiksi englantilaisen John Miltonin (1608–1674) teoksessa Kadotettu paratiisi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Jophiel
Hei, kirjastokortin voi ilmoittaa kadonneeksi puhelimitse soittamalla mihin tahansa kaupunkimme kirjastoon. Uuden kortin voi saada vain kirjastosta paikan päältä. Muista ottaa silloin henkilöllisyystodistus mukaan.
Kukaan ötökkiä tuntevista vastaajistamme ei ilmeisesti tunnistanut tätä. Se näyttää luteelta. Ötököitä voi tutkia Ötökkätieto-sivustolta, luteet, https://www.otokkatieto.fi/cat?id=4
Ötökkätietoon on myös koottu lähdekirjallisuutta, https://www.otokkatieto.fi/moreinfo.
Lajeja voi tutkia myös Laji.fi:ssä, https://laji.fi. Siellä on myös foorumi, jonne kuvan voi lähettää, https://foorumi.laji.fi.
Hyvä lähtökohta voisi olla Wikipedian sivu Historiallinen romaani, jolla luetellaan paljon historiallisen romaanikirjallisuuden tunnetuimpia klassikkoja, tosin sivulla painottuu jossain määrin suomenkielinen kirjallisuus. Kannattaa kuitenkin huomata myös sivulla linkitetty Wikisourcen lista Historiallista kaunokirjallisuutta, joka on varsin laaja ja kansainvälinen. Lisää lukuvinkkejä löytyy Kirjasammon Historialliset romaanit -vinkkilistoista.
Saimme tällaisen vinkin lukijaltamme Purema, Isoisän opit. Se löytyy myös Youtubesta.
Vastaajillemme tuli ensimmäiseksi mieleen Dave Lindholmin laulu "Tupaakka, viini ja villit naiset" vuodelta 1990. Tulisiko kysymyksen lukijoille muita vastaavanlaisia lauluja mieleen? Tietoja lauluista voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
E-kirjaston sivuilla kerrotaan, että "kehitystyötä selainversion eteen tehdään jo tänä vuonna, mutta versio ei ehdi julkaisuun vielä vuonna 2024. Tarkempi aikataulu selviää myöhemmin". Eli selainversio on tulossa, muttei vielä tiedetä koska.E-kirjaston usein kysytyt kysymykset:https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-usein-kysytyt-kysymykset
Kirjastonhoitaja ei ole eläinten jätösten asiantuntija, joten en esitä edes arvausta kuvan jätöksen jättäjästä. Hirvieläinten jätökset ovat kuitenkin papanoita, miltä kuvan jätös ei näytä. Riistainfon sivulta voit tutkia eri eläinten jätöksiä.Hailuodon elämistö ei ainakaan alla olevan Rantalakeuden jutun mukaan eroa mantereen elämistöstä kovinkaan paljon. Esimerkiksi metsäkauriit ovat kuitenkin siellä harvinaisia, vaikka ne talviaikaan pääsevätkin sinne jäitä pitkin. Ne myös pystyvät uimaan.LisätietoaRiistainfo: Jäljet ja jätökset https://www.riistainfo.fi/lajintuntemus-2/lajintuntemus/riistaelainten-jaljet-ja-jatokset/Rantalakeus 15.6.2020: Karhua ja rottaa ei luodosta löydy – eikä vanha kansa tuntenut saukkoakaan https://www....
Löysin kahdesta lähteestä viittauksen sanontaan "Maailma tämä on eikä mikään paratiisi". Ensimmäinen on Wikiaineistosta ja vuodelta 1860. Yrjö Koskisen kirjoitukseen sisältyy kohta "niin kauan kuin maailma ei ole mikään paratiisi eikä ihmiset enkeleitä" . Linkki koko tekstiin on seuraavassa:La'illisen Suojeluksen ja La'illisen Waiwaisholhon asiassa puolustusta (Yrjö Koskinen) – WikiaineistoLisäksi professori Matti Kuusi on koonnut suomalaista kansanhuumoria kirjaan KANSANHUUMORIN MITÄ MISSÄ MILLOINKIN | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastotKirjaan sisältyy mm. lyhyt, humoristinen juttu, jolle on annettu otsikoksi "Maailma tämä on eikä mikään paratiisi" (sivut 171-172), ja teksti on ajoitettu vuoteen 1909. Kirjaan voit tehdä varauksen...
Kyseessä on ilmeisesti kirja Borg, Eero: Gamlakarleby Handelskompani AB 1919-1944. Julkaisuvuosi on 1944. Teos on julkaistu myös suomenkielisenä samana vuonna. Kirjat löytyvät Vaasan kaupunginkirjaston (maakuntakirjasto) niderekisteristä, joten sitä kannattaa tiedustella sieltä kaukolainaksi.
Perustiedot (mm. materiaalitiedot) äitiyspakkauksen sisällöstä saat Kelan internetsivuilta, http://www.kela.fi , kohdasta Lapsiperheelle, äitiyspakkauksesta http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/120701141115EH?openDocument . Teoksia, jotka sisältävät tarkempia tietoja eri materiaalien ominaisuuksista, löydät kirjastojen aineistohaun kautta vaikkapa hakusanoilla tekstiilit, kankaat, kuidut, materiaalit. Esim. Boncamper, Irma: Vaatetusalan materiaalit, WSOY, 2000.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy mm. seuraavanlaisia teoksia:
Junnonaho, Martti: Uudet uskonnot - vastakulttuuria ja vaihtoehtoja : Tutkimus tm-, dlm- ja hare krishna -liikkeistä suomalaisessa uskonmaisemassa, Virkamäki, Pekka: Arka ja ahdas ismi, Bhaktivedanta, A.C.: Sri isopanisad, Bhaktivedanta, A. C.: Elämän tiede.
Voit tehdä haun asiakastietokannassamme itsekin: laita asiasanaksi hare krisna -liike. Myös liikkeen musiikkia löytyy lainattavaksi, esim. Krishna Prema das: Beyond darkness -cd-levy.
Googlessa voit laittaa hakusanaksi hare krishna, ja etsiä tietoa kielellä suomi. Hakutulos antaa monia sivuja, esim. http://www.krishnanmaailma.com/aihe/kaytantoa ja http://fi.wikipedia.org/wiki/Krishna-liike.
Väinö Linnan teoksen "Täällä Pohjantähden alla" ensimmäinen osa löytyy englanninkielisenä käännöksenä HelMet-kirjastoista nimekkeellä "Under the North Star". (Jatko-osat ovat vastaavasti nimeltään Under the North Star 2: The uprising ja 3: Reconciliation.)
Nimekettä näyttäisi tällä hetkellä olevan hyllyssä luokassa 4.4 ainakin esimerkiksi Rikhardinkadun, Töölön ja Itäkeskuksen kirjastoissa sekä Pasilan pääkirjastossa. Sen voi toki tilata mihin tahansa itselle sopivaan HelMet-kirjastoon.
Runojen analysoinnista yleisesti ei ole kirjoitettu kovinkaan paljon. Yksittäisten runoilijoiden tuotantoa on sen sijaan käsitelty runsaammmin.
Seuraavista teoksista on toivottavasti hyötyä runojen analyysiin ja tulkintaan:
Lukiolaisen äidinkieli ja kirjallisuus,WSOY,2000.
Viksten, Vilho, Runo ja tulkinta,WSOY,1971.
Äidinkieli ja kirjallisuus, käsikirja, WSOY, 2003.
Vinkkejä saat myös lukemalla vaikkapa runoarvosteluja.
Katso esim: http://www.kiiltomato.net/?rcat=Kotimainen+runous
Ainakaan internet-lähteiden perusteella ei valitettavasti löytynyt täyttä varmistusta asiasta: kaikkialla mainitaan vain Metzgerin syntymävuosi 1912, eli tänä vuonna Metzger olisi 99-vuotias.
Lisätietoja lyhyesti muun muassa suomenkielisessä Wikipedia-artikkelissa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hans_Metzger
Omassa kirjastossa oli paikalla teos Neruda, Pablo: Selected Poems (selected by Nathaniel Tarn), 2012. Teoksessa on runsas kokoelma Nerudan runoja useasta eri teoksesta, rinnakkain espanjan- ja englanninkielinen versio. Ikävä kyllä tuota runoa El Indio ei näyttäisi olevan mukana. Selattiin läpi myös toinen kokoelmateos Selected Poems vuodelta 1975, mutta kyseistä runoa ei löytynyt siitäkään.
Kannattaa ottaa yhteyttä vielä Helsingin yliopiston kirjastoon. Helka-tietokannassa on parhaillaan käyttökatko.
Kysymäsi kirja löytyy Lindan (Suomen tieteellisten kirjastojen yhteisluettelo) mukaan Museoviraston kirjastosta. Kirjaston käyttöoikeus on kaikilla, lukusali- ja käsikirjastolainoissa on rajoituksia. Osoite on Nervanderinkatu 13, 00101 HKI ja puh. 09-4050213.
Jos et löydä etsimääsi, niin ehkäpä voisit kysyä myös Suomen kellomuseosta, joka sijaitsee Espoossa osoitteessa Opinkuja 2, puh. 09-4520688. Koska knonometria on käytetty myös merenkulussa paikanmääritykseen, saattaisi Suomen merimuseon kokoelmastakin olla hyötyä, osoite on Hylkysaari, 00570 HKI ja puh. 09-40509051 (URL-osoite on http://www.nba.fi/MUSEUMS/MARITIME/Infofin.htm ).
Vanhat Suomen tilastolliset vuosikirjat löytyvät digitoituina Doria-palvelusta. Tässä linkit kysymiisi vuosiin. 1960-luvun tiedot ovat parissa eri vuosikirjassa.
- vsk 1965, s. 330 (1960-1964)
http://www.doria.fi/handle/10024/87698
- Vsk 1971, s. 356 (1965-1970)
http://www.doria.fi/handle/10024/87817
Tilastokeskuksen julkaisemasta Kulttuuritilasto-julkaisusta löytyvät tiedot viisivuosittain:
http://www.doria.fi/handle/10024/162262
Valtiorikosoikeuden ja valtiorikosylioikeiden aineistot (mm. tiedot tuomioista) vuoden 1918 tapahtumien osalta löytyvät osittain Kansallisarkiston digitaaliarkistosta. Menehtyneiden tiedot löytyvät Suomen sotasurmat 1914-1922 -tietokannasta. Tammisaaren vankileiristä on kirjallisuutta, mutta henkilötietojen tarkempi selvittely edellyttää jalkautumista Kansallisarkistoon. Hyvät aloituspisteet ovat Sotavankilaitoksen arkisto sekä Vankeinhoitohallituksen arkisto.
Lähteitä:
Eerola, J. & Björkqvist, F. (1989). Ekenäs 1918. Ekenäs: Centralkommittén för 70-års minnesevenemanget över Ekenäs fångläger.
Lindholm, S. (2017). Vankileirihelvetti Dragsvik: Tammisaaren joukkokuolema 1918. Jyväskylä: Atena.
Mäkelä, P. (2009). Tammisaaren...
