Aurelia-nimen pohjana on vanha roomalainen sukunimi Aurelius, joka merkitsee kultaista. Amalia pohjautuu saksalaisperäisiin amal-alkuisiin nimiin, joita ovat mm. Amalberga ja Amalgund. Amal-alkuosan on sanottu tarkoittavan mm. työtä, tehokasta ja uutteraa. Hilma on saksalaisperäinen nimi. Nimen alkuperästä on useita käsityksiä. Se voi olla muunnos nimistä Wilhelma tai Wilhelmine, ja silloin nimen taustalla on merkitys altis suojelijatar. Se voi liittyä myös saksan kypärää ja suojaa merkitsevään helm-sanaan. Tai sitten se on Hildemar- ja Hilmar-miehennimien naispuolinen vastine. (Lähde: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen, 2007)
Paras lähde lienee Maa- ja metsätalousministeriön sivusto internetissä - www.mmm.fi - , josta eteenpäin mmm > maaseudun kehittäminen (tekstissä!) > EU-rahoitteinen maaseudun kehittäminen. Muitakin reittejä kannattaa tutkailla.
Mikäli on kyse EU-rahoituksen hakemisesta, voit käydä TE-keskusten (Työvoima- ja elinkeinokeskukset) yritysosastoilla (www.te-keskus.fi). Eurooppa-Instituutin Eurotietokeskus ja eurotietopalvelu voi myös olla hyödyllinen paikka (http://www.tukkk.fi/pei), kunhan palvelu saadaan toimimaan.
Kyseessä voi olla jokin versio klassikkosadusta Maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri, esimerkiksi Tammen Kultainen kirja. Hanhiemon satuaarteessa maalaishiiri juoksentelee kyllä kaupunkilaisserkkunsa kanssa pöydillä yms., mutta oleellista kirjassa on opetus: "Kyllä maalla on mukavaa". Samoin sadun versiossa kokoelmassa Maailman kauneimmat eläinsadut. Tämä satu löytyy myös Aisopoksen saduista.
Jääkaapissa seikkailee ja luumupurkkiin kaatuu hiiri nimeltä Stuart Little. Tämä E. B. Whiten kirja on kyllä suomennettu vasta vuonna 2000, vaikka alkuperäinen, amerikkalainen teos on ilmestynyt jo vuonna 1945.
Kirjasta on tehty myös elokuva vuonna 1999: Stuart Little - pieni suuri hiiri.
Mii leat geahččalan čielggadit, mii dat filbma lea, maid don leat oaidnán skuvllas. Min árvalus lea dál ahte dat lea "Vihttanuppelogát hoavda".
Filmma váldorollain ledje ee. Toivo Lukkari ja Åsa Blind ja dat lea Gironis rahkaduvvon. Vástadusa gávdnamis ožžon veahki ee. Mervi Haavistos ja Irene Länsmanis.
Geahčča maid dan: http://www.saminieidajojk.se/
Muhoksella ei ole englannin- tai saksankielestä, mutta muista Outi-kirjastoista löytyy, kts. www.outikirjastot.fi ja hakuehdoksi alasvetovalikosta "kustantaja" Univerb, niin pitäisi löytyä.
Aiheesta hakiessa kannattaa käyttää hakusanaa "reitittimet".
Kirjoja ei aiheesta kovin paljoa löydä, ja lisäksi tietotekniset aiheet ovat niin nopeasti muuttuvia, että kirjojen sisältö vanhenee aika nopeasti. Tässä muutama kirja, joissa reitittimiäkin käsitellään: Hakalan kirjassa käytännöllisemmin ja Anttilan kirjassa teoreettisemmin.
Hakala, Mika: Tietoverkon rakentaminen. Docendo, 2005.
Anttila, Aki: TCP/IP tekniikka. Helsinki Media, 2000.
Internet olisi varmasti hyvä tiedonlähde tällaisesta aiheesta, mutta myös aikakauslehdistä löytyy tuoretta tietoa.
Aleksi-artikkeliviitetietokannasta löytyy mm. seuraavat lehtiartikkeliviitteet, jotka käsittelevät reitittimiä.
Blom, Elina: Mikä kumma on reititin? : yksi digikodin keskeisimmistä...
Kirjastojen yhteystiedot on julkaistu Kirjastokalenterissa, jonka pitäisi löytyä kirjastojen käsikirjastokokoelmasta. BTJ:sta tai Kirjastoseurasta voi tiedustella, toimittavatko he osoitteistoa erikseen.
Kirjastot.fi -sivustossa (http://www.kirjastot.fi ) ei valitettavasti ole tällä hetkellä saatavilla kunnan-/kaupunginkirjastojen yhteystietoja yhtenä taulukkona eikä käytettävissä ole tähän sopivaa yhteispostitustoimintoa. Kirjastojen sähköpostiosoitteet löytyvät Kirjastot.fi-sivuilta kunkin kunnan/toimipisteen tiedoista (Kirjastot.fi:n Kirjastot-kanava, kunnan/kaupunginkirjastot), tosin niitä on työlästä kerätä yksitellen listausta varten.
Kunnan-/kaupunginkirjastot tavoittaa melko kattavasti lähettämällä viestin Kirjastot.fi:n Kirjasto-...
Iltapäiväkerhotoiminnasta löytyi muutamia viitteitä: Huolenpitoa ja harrastuksia - koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa selvittävän työryhmän raportti. Julk. Helsingin kaupungin opetusvirasto 1998. Koululaisten iltapäiväkerhotoiminta: kartoitus Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueilta syksyllä 1998. Julk. Etelä-Suomen lääninhallitus 1999. Kuka on mun kaa? Julk. Seurakuntien nuorisotyön keskus 1999 ja Selvitys Kuopion nuorisotoimen järjestämästä koululaisten iltapäiväkerhotoiminnasta. Julk. Kuopion kaupunki 1988. Lehtiartikkeleita esim Lapsen maailma 1997,8 s. 24-26 ja Diakonia 1983,5 s. 17-19. Internetistä löytyi viitteitä Altavistasta ja Nothern Lightista. Iltapäiväkerhotoiminnan järjestämisestä huolehtivat...
Kyseeseen saattaisi tulla Jane Smileyn Grönlantiin sijoittuva liki 700-sivuinen historiallinen romaani Vuonojen kansa (Otava, 1989). Kirja jakautuu kolmeen erilliseen osioon, joista kukin nostaa kirjan laajasta henkilögalleriasta eri ihmiset tarinan "päähenkilöiksi".
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4820
Menestys vaikuttaa viime vuosien kirjallisuustarjonnan perusteella olevan hyvin suosittu aihe niin tieto- kuin kaunokirjallisuuden kirjoittajienkin keskuudessa. Hakusanalla "menestyminen" löytyy PIKI-verkkokirjastosta aineistoa niin runsaasti, ettei vaativalle etsijällekään luulisi heti tulevan luettavasta pulaa.
Esimerkinomaisesti poimin muutaman viime vuoden aikana ilmestyneiden kirjojen joukosta pienen valikoiman menestys-aiheisia kirjoja. Selvästi eniten joukosta löytyy elämäntaito- ja oma-apukirjallisuutta, mutta myös monesta muusta näkökulmasta aihetta otoksen teoksissa lähestytään.
Jaakko Alasaarela, Sinä pystyt!
James Allen, Kahdeksan menestyksen pylvästä
Gary John Bishop, Unfu*k yourself : lopeta märehtiminen, aloita elämä
Dale...
Etsimäsi kaltaista kirjallisuutta löytyy paljonkin, erilaisia onnettomuuksista ja luonnonkatastrofeista selviytyneiden kokemuksia, vuorikiipeilijöiden ja naparetkeilijöiden ynnä muiden äärioloihin joutuneiden tarinoita. Enemmän kyseistä lajityyppiä löytyy englanniksi kuin suomeksi ja suurin osa on toki aikuisille suunnattua. Mutta lapsesta toki riippuu (ja myös kirjasta) millaista jaksaa lukea tai kuunnella ja mikä on sitten liian jännää. Mutta laitan tähän muutamia kollegoiden kanssa mietittyjä suomenkielisiä vinkkejä mahdollisesti sopivista teoksista ja voithan itse vaikka vielä selailla hieman kirjoja ennen kuin tarjoat 10-vuotiaalle, että ovatko liian jänniä vai juuri sopivia hänelle!
Pia Strömstad & Trond Bredesen: 10...
Nämä teokset löytyivät pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen aineistohausta asiasanalla meluesteet:
Espoon meluntorjuntaohjelma 2000; Tiihinen, Jyrki: Meluntorjunnan perusteet - meluntorjunnan koulutusaineisto ja käsikirja (1997); Meluestekäsikirja (1997) ja Helsingin meluntorjuntaohjelma 1994-1998. Asiasanalla meluntorjunta löytyi mm. seuraavat teokset:
Ääneneristys ja meluntorjunta rakennuksessa - määräykset ja ohjeet 1998; Björk, Erkki: Meluntorjunta (1991); Meluntorjunta - ohjekirjanen meluntorjuntalaista ja -asetuksesta1989. Asiasanahakuja voi itse kokeilla plussa-aineistohaussa osoitteessa http://www.libplussa.fi/ , jossa voi myös katsella teosten saatavuustietoja pääkaupunkiseudulla. Kannattaa myös selailla aikakausjulkaisua...
'Kun mummot kuolevat' löytyy Kilven teoksesta nimeltä Animalia. Netissäkin se on: http://www.transpoesie.eu/poems.php?doc_id=399. Eeva Kilven runokirjassa Kiitos eilisestä löytyy neljäsäkeistöinen runo nimeltä 'Isoäiti'. Se olisi aika sopiva tilanteeseen. Nämä ovat tietysti makukysymyksiä, mutta olisi ehkä parasta mennä johonkin kirjaston selailemaan runokirjoja tai esimerkiksi näitä isoja värssykirjoja, joista löytyy runoja, värssyjä: Suuri Värssykirja, Elämäsi matkalle. Ajatuksia arkeen ja juhlaan, iloon ja suruun sekä Elämänviisauden kirja. Helsingissä nämä löytyvät luokasta 171.
Kyllä voi, mutta silloin on oltava mukana se kortti, jolle kirjat on varattu. Automaatti ei suostu lainaamaan varattua kirjaa toisen henkilön kortille.
Sinikka ja Tiina Nopolasta löytyy internetin kautta tietoja sivulta
http://www.nuorisokirjailijat.fi/nopolasinikkajatiina.shtml.
Heitä käsitellään myös kirjoissa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita osa 1 1995 ja osa 2 1999
molemmat toimittanut Ismo Loivamaa sekä teoksessa Luovaa iloa: nuorisokirjailijoiden vuosikymmeniä.
toim. Ismo Loivamaa 1996.
Molemmat Nopolan sisarukset ovat kirjoittaneet myös aikuisille. Kannattanee mennä lähimpään
kirjastoon ja pyytää artikkelihakua kirjailijoiden tästä puolesta, jos se on esitelmässä tarpeen.
Kyseessä näyttäisi kirja- ja nettilähteiden perusteella olevan jokin juoksuhämähäkkien heimoon (Lycosidae) kuuluva laji. Kuvan yksilö on naaras, sillä sen takaruumiin erikoiselta näyttävä muoto johtuu sen mukanaan kantamista poikasista. Juoksuhämähäkkinaaraat kuljettavat mukanaan ensin munasäkkiä ja sittemmin kuoriutuneita poikasia. Suomessa tavataan noin 50 eri juoksuhämähäkkilajia yhdeksästä eri suvusta. Tarkan lajin määrittäminen kuvan perusteella on vaikeaa.
Kaaro, Jani: Ötököitä Suomen luonnossa (Otava, 2008)
Harry Nyström, Harryn kotisivut: http://www.harrynystrom.net/lycosidaematrix.html
Jørgen Lissnerin The Spiders of Europe and Greenland -sivusto: http://www.jorgenlissner.dk/Lycosidae.aspx
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/...
Kuvasta on hieman vaikea erottaa lajia, koska kokoa ei näe. Otus saattaisi olla jonkinlainen viljakärsäkäs.
Anticimeksin sivustolta löytyy kuva ja torjuntaohjeet. https://www.anticimex.fi/jyvakarsakas
Kannattaa kuitenkin kysäistä vielä joltain asiantuntijalta esim. Biotus.fi tai Ötökkätieto.fi
