Me kirjastoammattilaiset emme kykene varsinaisesti tulkitsemaan lakia, mutta tässä tietoa, jota löytyi.
Taannoin on ilmestynyt Antti Innasen ja Jarkko Saarimäen kirja ”Internet-oikeus” (Edita, 2009), joka käsittelee internetiä koskevaa lainsäädäntöä. Tässä kirjassa ei sanota mitään kuvien julkaisemisesta.
Turvalliselta tuntuisi noudattaa Journalistiliiton kuvia koskevia ohjeita (Journalistin ohjeet 2011). Kovin yksityiskohtaisia ne eivät tosin ole. Ohjeiden tarkempaa tulkintaa on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisemassa oppaassa. Opas tarjoaa ohjeita toimittajille ja kuvaajille lasten ja nuorten haastattelemiseen ja kuvaamiseen liittyvissä käytännön kysymyksissä ja eettisissä seikoissa, mutta se tarkastelee kuvien julkaisemista myös...
HelMet-tietokannasta löytyy seuraava lista englantilais-suomalaisista lääketieteen sanakirjoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssanakirjat+l%C3%A4%C3%A4ket…
Hei!
Mendelweb.org (http://www.mendelweb.org/home.html) on varmaankin jo tuttu sivusto? Tein haun myös tieteellisten kirjastojen yhteistietokanta Melindaan, josta löytyi esimerkiksi seuraava teos: Bateson, William: Mendel's principles of heredity: a defence. / By W. Bateson with a translation of Mendel's original papers on hybridisation (Cambridge University Press, 1902). Kirja on saatavana Varastokirjastossa, josta kaukolainaaminen on maksutonta. Tämä teos toki saattoikin jo olla graduntekijän tiedossa.
Suosittelen kysymään lisäapuja yliopiston kirjastosta, jos edellisistä lähteistä ei löydy etsimäänne. Jyväskylän yliopiston kirjaston tietopalvelun sähköpostiosoite on jykneuvonta(at)library.jyu.fi. Heille voi myös varata tiedonhaun...
Tarkistin Kansalliskirjaston hakupalvelusta, mutta teoksista ei löytynyt suomenkielisiä käännöksiä.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/node/161
Vaski-kirjastoista löytyy englanninkielisiä kaunokirjallisuuden lukemistoja. Nämä ovat lyhennettyjä ja yksinkertaistettuja versioita täyspitkistä romaaneista, ja ne on tarkoitettu kielen opiskelun tueksi.
Joukosta löytyy myös klassikoita, esim. Thomas Hardya, Charles Dickensia, Jane Austenia.
Löydät englanninkieliset lukemistot Vaski-verkkokirjastosta hakusanalla "lukemistot" ja haun tehtyäsi rajaamalla kieleksi "englanti" sivun oikeasta sivupalkista.
Voit myös lisätä hakukenttään hakusanoiksi teoksen tai kirjailijan nimen.
Vaski-verkkokirjasto: https://vaski.finna.fi/
Säkeet vaikuttavat hyvin paljon Tabermannin tyylisiltä: viiniä, nautintoa, rakkautta. Kävin läpi muutamia Tommy Tabermannin runokokoelmia: Eroottiset runot (2009), Kukkiva kivi : valitut runot 1970-1977 (2017), Ihme nimeltä Me, Ruusuja Rosa Luxemburgille, Tähtiä kämmenellä, Oljenkorsia sekä Rakkaudella (kaikissa kustantamo Gummerus). Näistä ei löytynyt kyseisiä säkeitä, vaikkakin sana rubiini esiintyy kahdessa runossa (ss. 27 ja 89) kokoelmassa Eroottiset runot.
Tabermannin tuotanto on kuitenkin sangen laaja. Olisiko joku lukijamme törmännyt tällaisiin säkeisiin Tabermannia lukiessaan?
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista satua tai tarinaa, eikä tietokannoistakaan ollut apua etsinnässä. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen tarinan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Ainakin Suomen lääkärit 1997-teos sisältää yksityiskohtaisempia tietoja Kaunistojen urasta ja oppiarvoista. Muun muassa Rikhardinkadun, Lauttasaaren ja Munkkiniemen kirjastoista teos löytyy käsikirjaston hyllystä. Netistäkin kannattaa hakea tietoa Kaunistoista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nanny_Kaunisto
Ainakin Anna-Maija Lämsän kirjassa Palvelujen markkinointi esimiestyön haasteena on sisältönä asiasanoituksen mukaan myös palvelujen laadun kehityksestä. Tätä en voi heti tarkastaa, koska omat kappaleemme ovat lainassa. Ja eiköhän Raija Komppulan kirja Matkailuyrityksen tuotekehitys yllä sekin historialliseen perspektiiviin nimensä ja asiasanoituksensakin perusteella? Edelleen Markku Metsämäen teoksessa Verkkopalvelun suunnittelu,Edita, 2000 käsitellään verkkopalveluiden historiaa. Useiden yritysten kotisivuilla on myös linkki yrityksen historiaan, myös palveluiden kehittymiseen, jos historiallinen ja kehitystä valottava näkökulma saa olla subjektiivinen. Yritysten kotisivuja löytää esim. Helsingin kauppakorkeakoulun kotisivuilta http://...
Hei,
Tämä onkin pienoinen sotku, johon törmäsin itsekin. Epävakaat laitteet -albumi ei ole vielä tietokannassa, mutta haku löytää Caltechin kriisin, koska sen tiedoissa on, että kyseessä on kaksiosainen tarina, jonka toinen osa on Epävakaat laitteet.
Blake & Mortimer Suuren pyramidin arvoitus -albumin julkaisu taas on kuten mainitsitkin peruuntunut, mutta nähtävästi jostain syystä sen ISBN-koodi on annettu tuolle uudelle Natasha-albumille, jolloin kuva tai albumin tiedot eivät ole päivittyneet kaikkialle, vaan monessakin paikassa on vielä vanhaa tietoa. Koska järjestemät hyödyntävät kukin julkaisun yksilöintiin juuri tuota ISBN-koodia, aiheuttaa tämä sotkua. Asia korjaantunee heti kun tuo uusi Natasha-albumista on laitettu tilaukseen.
Ylen tietojen mukaan Julkkis-sana on vakiintunut suomalaiseen kielenkäyttöön 1970-luvulla.Lähde: Julkkisten tilitykset alkoivat 60-luvulla, https://yle.fi/a/3-5894068 (luettu 23.9.25).
Kyseessä voi olla Marjatta Kurenniemen Leenan sininen päivä (1975).
Aivan täysin tuntomerkit eivät täsmää, mutta Rillikka-lehmän ja sen
vasikan hoivaaminen ovat juonen kannalta keskeisiä.
Aira Kuurinmaan Leikisti (1978) taitaakin olla tarkoittamasi teos.
Siinä Mervi-tyttö hoitaa Kultasuu-vasikkaa ja juhannustakin vietetään.
Voimme kertoa Helmet-kirjastokortin numeron vain asiakkaalle, joka tulee kirjastoon ja todistaa henkilöllisyytensä virallisella henkilöllisyystodistuksella. Meillä ei ole mahdollista tunnistaa asiakasta sähköisesti, joten valitettavasti ainoa mahdollisuutesi on pyytää jotakin tuttavaasi etsimään kirjastokorttisi ja tarkistamaan sen numeron.
Tilastokeskuksen sivuilta löytyy tietokanta, josta, voi selvittää mm. starttirahaa saaneet puolivuosittain. Sen mukaan esim. tammi-kesäkuussa 2019 starttirahaa on saanut 3545 henkilöä (työllistettynä olevat) ja 1644 henkilöä (alkaneet työllistämiset) ei-työttöminä olevista ja työttömille henkilöille maksetut vastaavat luvut ovat 3003 ja 1233. Alla linkki sivulle, josta hakuja voi tehdä:
https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyonv__pv/statfin_tyonv_pxt_4515h1.px/
https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyonv__pv/statfin_tyonv_pxt_4515h1.px/table/tableViewLayout1/
Tarkempaa tietoa eri aloille myönnetyistä starttirahoista ei löytynyt. Alla kuitenkin linkki Ylen uutiseen, joka käsittelee...
