Hei,Muutama lähde mainitsee sen olevan harhautus. Kärpän nähdessään lentävät petolinnut kiinnittävät huomiota häntään ja koettavat tarttua siihen eikä muuhun ruumiiseen. Näin ollen kärpälle jää paremmat mahdolliset selvityä petolinnun kynsistä. Lähteitä mm.https://www.woodlandtrust.org.uk/trees-woods-and-wildlife/animals/mammals/stoat/https://www.explorit.org/post/the-color-changing-stoat
Kuluttajaviraston ohjeet uimahallien ja kylpylöiden turvallisuuden edistämiseksi (Kuluttajaviraston julkaisusarja 4/2002) kertoo liitteessään suositukset uinninvalvojien ja hengenpelastajien lukumäärästä allastiloissa. Julkaisu on luettavissa Helsingin yliopiston kirjaston Kansalliskokoelmassa. Se on luettavissa myös verkkojulkaisuna osoitteessa http://www.kuluttajavirasto.fi/user/loadFile.asp?id=3946 .
Hei!
Kaipaamasi 1980-luvulla valmistunutta elokuvaa "Irti maasta / Kasta loss" näyttäisi löytyvän vhs-tallenteena vuodelta 1990 ainakin Kajaanin ja Mikkelin kirjastoista, eli voit kääntyä oman kotipaikkakuntasi kirjaston puoleen ja pyytää tallennetta kaukolainaksi.
Alunperin italialaisen Alfabeta-lehden numerossa 49/1983 ilmestynyt Postille a Il nome della rosa löytyy Aira Buffan suomentamana nimellä Jälkisanat ruusun nimeen Econ esseevalikoimasta Matka arkipäivän epätodellisuuteen (WSOY, 1985).
Runo La Llorona on Luis Martzin kirjoittama (ei pidä sekoittaa englannin kielen professori Louis L. Martziin). Se löytyy suomennettuna Helena Lemisen Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian esittävän taiteen koulutusohjelman opinnäytetyöstä Nainen joka synnytti itsensä : Frida Kahlo peilinä ja inspiraation lähteenä (https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/37279/stadia-1207127999-2.pd… ). Opinnäytetyön liitteenä on Lemisen kirjoittaman näytelmän "Frida Kahlo – rakkaus ja rohkeus" käsikirjoitus. Pdf-tiedoston sivulla 78, näytelmän kohtauksessa nro 17 ”Siivet”, Frida laulaa kyseisen runon. Käsikirjoituksessa on runon sekä espanjan- että suomenkielinen teksti.
Die besten 100 schlager des jahrtausends -cd-kokoelmaa ei löytynyt Suomesta (Frank - kirjastojen monihakupalvelu osoitteessa: http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/).
Seuraavat saksalaisen iskelmämusiikin kokoelmat löytyvät:
Das gibt's nur einmal : [Äänite]. 60 Jahre deutscher Schlager. Vollersode : Bear Family Records, p1991 (Äänitykset 1930-1989)
Deutsche Schlager : 20 originale 1969. Hamburg : Polydor, p1997. (Äänitykset 1968-69)
Voit kysyä levyjä kaukolainattavaksi oman kirjastosi kautta. Das gibt's nur einmal -cd löytyy mm. Tampereen alueen kirjastosta, Deutsche Schlager -cd Lahden alueelta.
Espoon Puustellinmäessä sijainnut Villa Milavidasta ei valitettavasti tiedetä rakennuttajaa tai rakennusvuotta. Ennen ensimmäistä maailmansotaa huvilan omisti Hoffmeyer-niminen tupakkatehtailija ja viimeistään 1918 alkaen koristemaalari Åke Haggren.
Nämä tiedot ja kaksi kuvaa huvilasta löytyvät Erkki Härön kirjasta Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema (Espoon kaupunginmuseo, 1991), sivu 127.
Lisätietoja voisi ehkä vielä löytyä Leppävaara-seuran kautta (www.lepuski.fi) tai Espoon kaupunginmuseosta (www.espoonkaupunginmuseo.fi).
Suomen lainsäädännössä ei haukkametsästystä ole erikseen kielletty, eikä metsästyshaukkaa mainita metsästyslain kiellettyjen pyyntimenetelmien ja -välineiden joukossa, mutta eläinsuojelulakiin sisältyvä pykälä luonnonvaraisten eläinten elätettäväksi ottamisesta tekee sen käytännössä mahdottomaksi: "Luonnonvaraisten nisäkkäiden ja lintujen ottaminen elätettäväksi on kielletty, ellei kysymyksessä ole eläimen pyydystäminen eläintarhassa pidettäväksi, eläimen tarhaaminen lihan, munien tai niiden tuottamiseen tarkoitettujen siitoseläinten tuottamiseksi taikka riistanhoidollisessa tarkoituksessa, eläimelle tilapäisesti annettava sairaanhoito tai muu hyväksyttävä tilapäinen tarve taikka tieteellinen tutkimustyö."
http://www.finlex.fi/fi/laki/...
Aineistoa kannattaa etsiä käyttäen kirjastojen yhteistä monihakua
osoitteessa http://www.kirjastot.fi/monihaku, siinä kannattaa valita aakuntakirjastot, hakulomakkeeseen teoksen nimi -kenttään kirjoittaa
kawasaki ja valita kaikki kirjastot.
Viitteitä tulee kohtalaisen paljon, ja saattaa olla, että juuri GPZ500R-tyypistä ei ole omaa kirjaansa, mutta mahdollisesti se saattaa sisältyä johonkin yleisempään? Minun tietoni eivät riitä sen arvioimiseen. Jos sopiva kirja löytyy, sen voi tilata tarvittaessa kaukolainaksi.
Valitettavasti emme tunnistaneet kuvan ötökkää. Näistä sivuista ja kirjoista voisi olla apua:
https://www.otokkatieto.fi/
https://sisatilojentuholaiset.fi/
https://laji.fi/taxon/MX.37613/images
Pikkuötökät talossa ja puutarhassa / Lars-Henrik Olsen https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1897910?lang=fin
Pieni ötökkäkirja / Tore Fonstad
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1764386?lang=fin
Liikenteen päästöoikeuksista ja -päästökaupoista Suomessa vasta keskustellaan. Kansallista tieliikenteen päästökauppaa arvioinut työryhmä julkaisi raporttinsa tämän vuoden tammikuussa ja totesi yleismielipiteenään, että liikenteen päästökauppaa kannattaisi suunnitella ensisijaisesti EU-tasolla. Komitearaportin johdannossa liikenteen päästöoikeudet määritellään näin: "Tieliikenteen päästökauppajärjestelmässä luotaisiin markkina tieliikenteessä käytettävien polttoaineiden aiheuttamille hiilidioksidipäästöille. Päästökaupassa polttoaineen jakelija ostaa päästöoikeuksia. Tarvittavien päästövähennysten määrä vaikuttaa päästöoikeuden hintaan."
Linkki koko tiedotteeseen: https://www.lvm.fi/-/kansallista-tieliikenteen-paastokauppaa-...
Tässä olisi kirjoja johtamisen psykologiasta yrityksissä, osassa myös yleisemmin orgaanisaatioissa:
1) Viisas valta: johtamisen paradoksit, toim. Paavo Castren [et al.] (WSOY, 2001)
2) Lönnqvist, Jouko: Johtajan ja johtamisen psykologiasta: kohti parempaa ihmisten johtamista (Edita, 2002)
3) Lönnqvist, Jouko: Johtajan ja johtamisen psykologiasta: uudet haasteet - uudet näkemykset Valtionhallinnon kehittämiskeskus (Painatuskeskus, 1994)
4) Johdatus työpsykologiaan, toim. Juha Luoma (Otatieto, 1997)
5) Blake, Robert R.: Johtamisen psykologiaa (Weilin + Göös, 1972)
6) Their, Siv: Pedagoginen johtaminen (Mermerus, 1994)
Myös nämä kirjat saattaisivatkin kiinnostaa, sillä niissäkin on henkilöstön johtamisesta yrityksissä:
1)...
Kysymiäsi kurssikirjoja ei löytynyt työterveyslaitoksen kirjaston kokoelmista. Voit itsenäisesti katsoa tietokannoistamme TYKI (kirjat) tai LEO (lehtiartikkelit) mitä aineistoa meillä on tarjolla. Kirjastomme on kaikille avoin kirjasto, josta lainaaminen on ilmaista. Tietokantojen suora osoite:
http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Tiedonvalitys/Kirjasto-+ja+tietopalvel…
Tai http://www.ttl.fi - Tietopalvelut - Haku kirjastotietokannoista.
Yleisten kirjastojen kokoelmista teoksia löytyy, mutta ne ovat kovin kysyttyjä ja voisi olla järkevää käydä tekemässä niistä varaukset lähikirjastossasi.
Ainakin Teaworld-verkkokauppa Saksasta (https://www.teaworld.de)toimittaa tuotteittaan myös Suomeen.
Sivusto on saksankielinen, mutta selkeän kuvituksen ja yleisesti tunnistettavien nimikkeiden ansiosta riittävän havainnollinen.
Sellaista sivustoa, jossa vertailtaisiin teehen ja kahviin erikoistuneiden verkkokauppojen hintoja, ei valitettavasti löytynyt.
Haimme hintavertailua hakulausekkeella ‘online tee shops price comparison’ ja ‘what's the best website to buy tea online’ ja ‘best price to buy tea online europe’.
Tässä joitakin fantasiakirjoja tai fantasiakirjasarjoja, jotka sopivat 12-vuotiaalle:
Susan Cooperin Pimeä nousee -kirjasarja. Viisiosaisen kirjasarjan ensimmäinen osa Yllä meren alla kiven aloittaa sarjan, jossa Valon ja Pimeän edustajat etsivät pyhää Graalin maljaa. Sarjan muut osat ovat: Pimeä nousee, Viheriä noita, Kuningas Harmaa, Hopeapuu.
Ursula Le Guinin jännittävät ja tarumaiset Maameren tarinat, joiden näyttämönä on Maameren saaristo. Maameren velho on sarjan ensimmäinen osa, jota seuraavat Atuanin holvihaudat, Kaukainen ranta ja Tehanu.
Paljon suosiota saanut J.K. Rowlingin kirjasarja Harry Potter nimisestä pojasta olisi varmasti ikäisellesi sopiva. Sarjan aloittaa Harry Potter ja viisasten kivi.
Hiukan edellisitä poikkevava...
Kyseessä on Maija Konttisen runo, joka alkaa juuri noilla sanoilla. Runo on julkaistu teoksessa Koulutieltä : runoa ja suorasanaista (Valistus, 1938).
Voit tarkistaa Helmet-haulla teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa .
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä on todennäköisesti Marianne Laaksosen ja Satu Toivosen laatima oppikirja Taitava leipoja (WSOY 2002). Kirjan saatavuuden voi tarkistaa linkistä:
https://www.finna.fi/Record/jykdok.901198
Kyseessä on vocaloid-artisti Hatsune Mikun esittämä kappale. Virtuaaliartisti Mikusta lisää tietoa esimerkiksi näistä lähteistä: Hatsune Miku Biography, Songs, & Albums | AllMusic , Hatsune Miku | Vocaloid Wiki | Fandom
Vocaloidista löytyy taustatietoa täältä: VOCALOID - Vocaloid Database (vocadb.net)
YouTube-videon kuvauksen mukaan kappaleen on tehnyt MachigeritaP, josta vielä tarkemmin tietoa täältä: Machigerita-P | Vocaloid Wiki | Fandom
Yksiselitteistä vastausta kappaleen tyylilajiin ei suoraan löydy. Jos ajatellaan tyylilajia artistin näkökulmasta, se on AllMusicin lähteessä määritelty J-Popiksi ja genreiksi Electronic ja Pop/Rock.
Erään vocaloid-tietokannan mukaan kyseisen...
