Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa on yhteinen lainaoikeus. Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjastosta saadulla kirjastokortilla voi lainata aineistoa mistä tahansa näiden kirjastojen toimepisteestä, myös jostakin toimipisteestä toiseen lähetettyä ja kuntarajan ylittänyttä aineistoa.
Mainitut kirjastot eivät lähetä lainattavaksi tarkoitettua aineistoa yli kuntarajan, jos aineisto on merkitty pikalainaksi. Myöskään cdromeja, videoita ja dvdlevyjä ei lähetetä yli kuntarajan.
Löysin kuvan ja tietoa taskuviulusta ainakin Anne Nilssonin kirjoittamasta ruotsinkielisestä teoksesta "Fioler" (ICA, 1981), mutta parhaiten tietoa ja kuvia taskuviuluista löytyy internetin kautta. Taskuviulu tunnetaan myös nimillä POCHETTE (FIDDLE), KIT VIOLIN, TRAVEL VIOLIN ja saksankielisillä nimillä TANZMEISTERGEIGE ja TASCHENGEIGE. Esim. englanninkielinen Wikipedia tuntee KIT VIOLINin. Taskuviuluista löytyy kuvia ja tietoa esim. englanninkieliseltä sivulta www.owenmorse-brown.com/pochette.htm.
Teoksesta ei ole vielä viety HelMet-kirjastojen järjestelmään yhtään nidettä, joten varausta ei ihan vielä pysty tekemään. Järjestelmä vaatii, että ainakin yksi kappale kirjaa on saatu sinne ennen kuin varaaminen onnistuu. Kappaleita on luultavasti tulossa lainattaviksi ihan pian, sillä HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmä kertoo, että kirjoja on saapunut tukkutoimittajalta. Kirjat täytyy kuitenkin vielä laittaa lainausvalmiiksi ja viedä rekisteriin ennen kuin ne voidaan laittaa lainattaviksi.
Kannattaa seurata osoitteessa http://www.helmet.fi, milloin ensimmäinen kappale teosta ilmestyy järjestelmään. Sen jälkeen varauksen voi tehdä.
Astrid Lindgrenin Eemeli sai monenlaisia rangaistuksia isältään, esim. Eemelin kootut metkut, Se Eemeli, Se Eemeli.
Jöröjukassa on kovaa kuria lapsille, mm. peukalonimijä menettää peukalonsa ”riks ja raks”, kun räätäli leikkaa poikki ja murjaania pilkkaavat lapset upotetaan mustepulloon. Kuvat näkyvät täällä, http://www.gutenberg.org/files/12116/12116-h/12116-h.htm
Väkivaltaisin lienee kuitenkin kahden pahankurisen pikkupojan Maxin ja Moritzin kohtalo, heidät jauhetaan lopulta myllyssä ja syötetään kanoille. Wilhelm Buschin Max ja Moritz löytyy myös digitoituna versiona, http://www.gutenberg.org/files/17161/17161-h/17161-h.htm
Lastenkirjatarjonta on varsin laaja ja monipuolinen ja lastenkirjoista on vaikea valita vain muutamaa kirjaa. Kirjastomme kokeneet lastenkirjastonhoitajat vinkkasivat tutkimaan Lue lapselle -sivustoa.
Sivuston vinkeissä suositellaan 2 -3 -vuotiaalle mm. seuraavia kirjoja:
Kirsi Kunnas & Christel Rönns: Tapahtui Tiitiäisen maassa, WSOY 2004
Hanhiemon iloinen lipas, kuv. Fjodor Rojankovski, suom. Kirsi Kunnas*, WSOy up. 2006*
Jenni Erkintalo: Millainen minä? Etana editions 2016
Reka Király: Yksi vielä, Etana Editions 2014
Kristiina Louhi: Tomppa-kirjat, Tammi
Riikka Jäntti: Pikku hiiri, tuuliviiri -kirjat, WSOY
Mervi Wäre & Katri Kirkkopelto: Oona ja Eetu -kirjat, Lasten Keskus
Ja pari vuotta vanhemmille voi lukea vaikkapa seuraavia...
Kohtuullisella työllä saat vastauksen, kun kirjoitat hakukenttään "kivi seitsemän veljestä" (ilman lainausmerkkejä!), valitset pudotusvalikoista aineistolajiksi kirjan ja kirjastoksi Rikhardinkadun ja napsautat painiketta Hae. HelMetissä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta rajata hakua jossakin kirjastossa hyllyssä olevaan aineistoon, joten kunkin painoksen saatavuustiedot täytyy tarkastaa erikseen.
Näyttää siltä, että Seitsemän veljestä löytyy tällä hetkellä Rikhardinkadun hyllystä, mutta varmuuden asiaan saat yksinkertaisesti soittamalla sinne ja kysymällä asiaa. Rikhardinkadun kirjaston puhelinnumero on 09 310 85013.
Kirjaa on tilattu useimpiin Helsingin kirjastoihin, myös Kannelmäen kirjastoon. Teoksesta voi jo tehdä varauksen Helmet-verkkokirjastossa.
www.helmet.fi
Hei,
Mikkelin kirjastoissa on autonkorjausoppaita, mutta ikävä kyllä juuri kyseiselle mallille ei ole. Englanninkielinen opas saadaan tilattua kaukolainana.
Carpelanin runoja englanniksi on mm. David McDuffin kääntämässä teoksessa Homecoming.
Suomen kirjallisuuden käännökset tietokanta mainitsee kirjan sisältävän seuraavat kokoelmat:
The Cool Day (Den svala dagen, 1961 ) ; The Courtyard (Gården, 1969) ; Years like leaves (År som löv 1989) (Vuodet, kuin lehdet).
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/teos.php?id=1850&order=lang&asc=1&lang…
Tätä englanninkielistä teosta ei ole Lahden kaupunginkirjastossa, mutta Kuopion Varastokirjastosta se löytyy, ja sen voi saada sieltä kaukolainaksi Lahteen.
Vantaan kirjastojen kesätyöhaku on käynnissä 5.-28.2.2018 osoitteessa https://www.tyonhaku.vantaa.fi/.
Helsingin kesätöistä löytyy tietoa täältä: https://www.hel.fi/rekry/fi/Kesatyot/ ja Espoon kesätyöpaikkoja haetaan täällä: https://www.tyonhaku.espoo.fi/.
Valinnassa suositaan kirjastoalan opiskelijoita, mutta muitakin opiskelijoita voidaan palkata kesätöihin.
Valtioneuvoston sivuilta löytyy tietoa Valtioneuvostosta osa, jossa on kerrottu myös hallituksen muodostamisen eteneminen. Samalta sivulta löytyy myös linkki videoon, jossa on kahdessa minuutissa selkeä esitys hallituksen muodostamisesta. Eduskunnan kirjastossa on luotu tietopaketti hallituksen muodostamisesta, siitä voi tutkia myös mielenkiintoisia materiaaleja. Löysin kaikki nämä sivut Makupalat.fi:n koottuna hakusanalla hallituksen muodostaminen, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A126240
Töölön kirjastossa on paperisilppuri, jota asiakkaat voivat käyttää.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Palve…
Joissakin Espoon kaupunginkirjaston toimipisteissä on myös asiakkaiden käyttöön tarkoitettu paperisilppuri. Löydät nämä kirjastot Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot ja palvelut valitsemalla pudotusvalikosta kohdan paperisilppurit.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Lämmin lumi peittää maan -kappaleeseen löytyy nuotit kirjoista Hyvää joulua! : suosituimmat joululaulut ja Joulun laulut.
Tämä maailma tarvitsee rakkautta -kappaleeseen ei löydy tietoa nuoteista.
Etsimäsi kaltaista kirjallisuutta löytyy paljonkin, erilaisia onnettomuuksista ja luonnonkatastrofeista selviytyneiden kokemuksia, vuorikiipeilijöiden ja naparetkeilijöiden ynnä muiden äärioloihin joutuneiden tarinoita. Enemmän kyseistä lajityyppiä löytyy englanniksi kuin suomeksi ja suurin osa on toki aikuisille suunnattua. Mutta lapsesta toki riippuu (ja myös kirjasta) millaista jaksaa lukea tai kuunnella ja mikä on sitten liian jännää. Mutta laitan tähän muutamia kollegoiden kanssa mietittyjä suomenkielisiä vinkkejä mahdollisesti sopivista teoksista ja voithan itse vaikka vielä selailla hieman kirjoja ennen kuin tarjoat 10-vuotiaalle, että ovatko liian jänniä vai juuri sopivia hänelle!
Pia Strömstad & Trond Bredesen: 10...
Kaupunki siirrettiin nykyiseen keskustaan, suunnilleen Kruununhaan paikkeille. Seuraavassa raportissa kerrotaan Vironniemen suuralueen käsittävän Kruununhaan, Kluuvia ja Töölönlahden rantaa, https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/08_10_24_Tilasto_Vuor….
Helsingin historiasta ja siirtämisestä Vironniemellä Museoviraston sivulla Kurkistuksia Helsingin kujille, http://www.nba.fi/helsinginarkeologiaa/vironniemi.htm. Sieltä löytyy myös kartta vuodelta 1640, josta näkyy vanha Helsinki Vantaajoen suulla ja Vironniemelle siirretty uusi Helsinki.
Historiaa on myös Helsingin kaupungin sivulta, https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/….
Nimistöstä, http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/...
Seuraava kirja on lainattavissa Helmet-aineistokannasta: http://www.helmet.fi
Kirjasta voi tehdä varauksen mikäli teillä on Helmet kirjastokortti sekä siihen kuuluva PIN-koodi. Sekä kirjastortin että salasanan saa mistä tahansa Helmetkirjastosta esittämällä valokuvallisen henkilötodistuksen (passi, ajokortti, kuvallinen KELA-kortti).
The Thames and Hudson dictionary of art terms / Edward Lucie-Smith (1991.
Tiedustelemasi kappale löytyy cd-levynä Sky: The Great Balloon Race pääkaupunkiseudun kirjastosta Espoosta Leppävaaran kirjastosta luokasta 78.891. Oman kirjastosi kautta kaukopalvelupyynnön täyttämällä cd-levy lähetetään asiakkaan kotikirjastoon, josta sen saa lainaksi.
Eräs tapa kartoittaa YK: eri alajärjestöjen säännöllisiä julkaisuja on mennä nettisivulle osoitteeseen http://www.unsystem.org/index7.html (Official WEB Site Locator for the UNITED NATIONS System of Organizations, Catalogue of UN System WEB Sites). Sivuilla järjestöt on ryhmitelty niiden toiminnan alan mukaan. Jokaisen järjestön nimestä on linkki ko. järjestön etusivulle. Niiltä on syytä sitten katsella kohtaa, joka viittaa julkaisuihin, esim. Health -> World Health Organization (WHO) -> Reports.
Pienen selailun jälkeen järjestöjen sivut näyttävät yksilöllisiltä, mutta ovat siinä mielessä samansuuntaisia, että niiltä on löydettävissä säännöllisesti ilmestyviä julkaisuja.
Suomessa YK:n tallekirjastoja ovat Eduskunnan kirjasto ja...
Karhu on suomalaisessa perinteessä saanut monenlaisia rooleja, joista osa on pelkoa tai kunnioitusta herättäviä, osa suojelevia. Kysyjän kuvaama "nallekarhu" liittyy jälkimmäiseen ja on lähinnä lasten perinnettä. Isosta ja oikeasti ihmiselle vaarallisesta pedosta on tehty pienikokoinen ja pehmeä, kankainen versio, johon on liitetty mukavia mielleyhtymiä. Tästä lasten pehmolelusta on sitten saatu kielikuva, jolla voidaan tarkoittaa pehmolelun lisäksi myös kilttiä, leppoisaa ihmistä, jota kenenkään ei tarvitse pelätä pehmonallea enempää.
En muista itse koskaan törmänneeni "nallekarhumaisuuden" käyttöön naispuolisten ihmisten kohdalla, mutta mitään periaatteellista estettä puhua "karhumuorimaisuudesta" samassa mielessä tuskin on. Tällaisissa...
Punaisen valon aallonpituus on pisin ja violetin lyhyin näkyvän valon aallonpituuksista. Mitä lyhyempi aallonpituus on, sitä enemmän valo taittuu spektrissä. Tästä syystä esimerkiksi sateenkaaren alimpana on violetti ja ylimpänä punainen väri: kaaren alin väri joutuu ikään kuin "ahtaimmalle" ja taipuu eniten lyhyen aallonpituutensa ansiosta.
Toisaalta taas violetin valon taajuus on suurin ja punaisen pienin. Näiden ulkopuolelle jäävät niin suuret ja pienet taajuudet, ettei niitä niitä voi ihmissilmällä nähdä (vrt. radioaallot, jotka ovat hyvin pienitaajuisia).
Se, miksi näemme vain tietyt värit ja juuri tietyt värit, on näköaistin varaista. Silmä itse säätää valoherkkyyttään eli adaptoituu sen mukaan, paljonko valoa...
