Esimerkiksi näissä kirjoissa käsitellään etsimääsi aihetta:
Suomi 1945: rauha, pelko, toivo /Pekka Tuomikoski (toim.) (Gummerus, 2014)
Rauhaton rauha: suomalaiset ja sodan päättyminen 1944-1950 / toimittaneet Ville Kivimäki & Kirsi-Maria Hytönen (Vastapaino, 2015)
Suomi sodan jälkeen: pelon, katkeruuden ja toivon vuodet 1944-1949 / Antero Holmila, Simo Mikkonen (Atena, 2015)
Lisää aineistoa aiheesta voi hakea esimerkiksi hakusanoilla sodanjälkeinen aika, yhteiskuntakehitys, jälleenrakentaminen.
Korttisi ei ole vanhentunut, joten ongelmat täytyy johtua jostain muusta. Neuvoisin kääntymään suoraan Pornaisten kirjaston puoleen.
Yhteystiedot puh: 040 1745 060, sähköposti: kirjasto@pornainen.fi
Valitettavasti kyseisestä marssista ei näytä löytyvän nuotinnosta painetussa tai sähköisessä muodossa. Oletettavasti soittokunnilla, joiden ohjelmistoon marssi kuuluu tai on kuulunut, olisi jonkinlaisia sovituksia nuotistoissaan, mutta niitä ei ole saatavissa lainaan.
Jukka Rintalasta löytyy tietoa netistä osoitteesta http://www.aamulehti.fi/sunnuntai/teema/ihmiset_paajutut/4319597.shtml. Hänestä ja hänen luomastaan muodista on tehty myös kirja, jonka nimi on ytimekkäästi "Jukka Rintala". Se on vuodelta 1999. Sitä voi lainata Jyväskylän kaupunginkirjastosta. Jukka Rintalasta on kirjoitettu paljon eri lehdissä. Mainitsen tässä muutamia lehtiartikkeleita.
Moisio, Mikki: Muodin vuoksi. Anna 2006,nro 36.
Kortelainen, Jyrki: Vaatteessa pitää näkyä kantajansa sielu. Taito 2000, nro 4.
Sarrola, Sinikka: Miten tullaan Jukka Rintalaksi. Kodin kuvalehti 1999, nro 21.
Piri, Markku: Jukka Rintala: 20 vuotta muodin vuoksi. Anna 1996, nro 46.
Airaksinen, Pauliina: Jukka Rintala: muotisuunnittelija. Suomen kuvalehti...
Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta löytyy useita kysymyksiä ja vastauksia koskien Anna-Leena Härköstä. Kirjoita hakukenttään hakusanaksi Anna-Leena Härkönen. http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Hänen kahdesta avioliitostaan löydät tietoa kirjoittamalla hakukenttään Anna-Leena Härkönen aviomiehet.
Mainitsemiesi kirjojen lisäksi tietoa Anna-Leena Härkösestä löytyy mm. seuraavista teoksista Kotimaisia nykykertojia 1-2 (2003 sekä Tulusto, Esko: Elämää Suomessa: henkilögalleria (1990).
Kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta, löytyy myös tietoa kirjailijasta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AHarkonen_AnnaLeena
Uusimmat lehtiartikkelit Härkösestä ovat Anna-lehdessä (2008, nro 1, sivut 22-26) sekä...
Kirjan korvaushinta riippuu sen hankintahinnasta. Korvausasia on helpointa hoitaa siinä kaupungissa, jonka aineistosta on kyse, mutta tarkempia tietoja saat lähimmästä kaupunginkirjastosta Helmet-alueella (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen). Kirjastokortti kannattaa ottaa mukaan. Asia kannattaa hoitaa ajoissa, ettei kirja ehdi mennä perintään.
Muutama teos, jotka käsittelevät maailmanuskontoja:
Maailman suuret uskonnot / Markus Hattstein, [Köln] : Könemann, cop. 2005
Nykymaailman uskonnot : alkuperä, historia, usko, maailmankuva / Franjo Terhart, Janina Schulze, Bath : Parragon, cop. 2007
Maailman suuret uskonnot / Michael Keene, Helsinki : WSOY, cop. 2004
World religions : the illustrated guide / general editor: Michael D. Coogan, London : Duncan Baird, 2003
Maailmanuskonnot ja moderni länsimainen rationaalisuus : kirjoituksia uskonnonsosiologiasta / Max Weber, Tampere : Vastapaino, 2014 (Tallinna : Tallinna Raamatutrükikoda).
Voit etsiä vastaavia teoksia HelMetistä (www.helmet.fi) esim. hakusanoilla maailmanuskonnot, uskonnot ja eri uskontojen nimillä.
Useastakin lehdestä löytyy juttu tästä 19.8.2017 Helsingin Tähtitorninmäellä pidetystä mäkiautokisasta. Tekniikan maailma -lehti palkitsi Korvensuu (ei siis Korvenranta) 1913 MK 2:n Lehdistön suosikki -palkinnolla.
Uutisia kisasta ainakin näiltä sivuilta:
http://www.paivanlehti.fi/makiautot-valtasivat-tahtitornimaen-perati-62…
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/551612-katso-kuvat-talta-naytt…
http://www.autotoday.fi/Paivan+makiauto+Suomen+ensimmaisen+auton+replic…
Alla linkki Korvensuu 1913:n ja sen tiimin -esittelyyn:
http://www.redbullmakiautogp.fi/fi/team/korvensuu-1913-mk-2/
Lähetin kysymyksesi Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntijalle. Sain tällaista tietoa.
Se, että osa ihmisistä kokee joidenkin ruokatuotteiden lisäävään limaisuutta, ei tarkoita vielä allergiaa. Yleensä se ei sitä olekaan. Maitoallergia on lapsilla yleisempää kuin aikuisilla, mutta menee ohi yleensä ensimmäisten elinvuosien aikana.
Osa proteiineista on ns. labiileja, toisin sanoen ne muuttuvat joko kypsennettäessä tai suolistossa. Tämä ei kuitenkaan koske kaikkia proteiineja. Tästä muutoksesta on hyvä esimerkki siitepölyallergisen ristioireilu omenalle. Raaka omena saattaa aiheuttaa siitepölyallergiselle oireita, mutta hän pystyy syömään yleensä omenapiirakkaa. Myös osa kananmunan proteiineista on muuttuvia. Vakavasta kananmuna-...
Näyttäisi siltä, että kirjaa ei ole vielä suomennettu. WSOY on tänä vuonna julkaissut suomennoksen Kristin Hannahin edellisestä kirjasta (Satakieli, alkuteos The nightingale). On mahdollista, että WSOY julkaisee myös The great alone -kirjan suomennoksen myöhemmin, mutta asiaa kannattaa tiedustella suoraan WSOY:sta (www.wsoy.fi).
Kirjastoon kirjat tulevat muutaman viikon kuluessa siitä kun ne ilmestyvät. Varauksia voi tehdä heti kun kirjaa on tilattu kirjastolle, eli jo muutamaa kuukautta ennen ilmestymispäivää.
Matista ja Liisasta sanotaan Rautatien alussa, että "Vanhoja he olivat molemmat, olivat jo olleet kauan". Jonkin verran heidän vanhuudestaan voi päätellä siitä, että Matti ja Liisa olivat aikoinaan tutustuneet pappilassa töissä ollessaan ja menneet yhteen. Tällöin oli pappilassa ollut, ei tämä eikä edellinen, vaan edellistä edeltävä rovasti. Nykyinen rovasti toteaa olevansa nuorempi mies kuin Matti, ja hänellä vaimoineen on 7 lasta, joten hänkään ei ole ihan nuori. Mitään voimattomia vanhuksia he eivät kuitenkaan vielä ole, työt hoituvat, Matti kantaa raskaita säkkejä ja he jaksavat kävellä pitkän matkan takaisin seikkailultaan.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy mm. seuraavat englanninkieliset matkaoppaat: Emma Gregg; The Gambia (Rough guides, 2003) ja David Else: The Gambia & Senegal (Lonely Planet, 1999). Lisäksi teoksessa Maailma tänään 17: Keski-Afrikka kerrotaan yleistietoa Gambiasta.
Laki yksityisyyden suojasta televistinnässä ja teletoiminnan tietoturvasta tuli voimaan 1.7.1999. Tietosuojavaltuutetun toimiston mukaan perusoikeutena luottamuksellisen viestinnän suojaan liittyy viestinnän sisällön suoja ja viestinnän tunnistetietojen suoja. Laki koskee perinteisten telepalvelujen ohella sähköpostia ja televiestintää Internetin välityksellä.
http://www.tietosuoja.fi/2001.htm
Kirjastot eivät siis Suomen lainsaadännön nojalla saa seurata nettikäyttäjän keskustelua. Lisäksi kiireisessä kirjastomaailmassa virkailijat eivät ehdi seurata asiakkaiden keskusteluja.
Opetusministeriön sivuilla todetaan erikoiskirjastoista seuraavasti:
"Erikoiskirjastot ovat joukko mm. eri ministeriöiden hallinnon aloilla toimivia kirjastoja, joiden asiakaskunnasta valtaosa on jo oppilaitoksista valmistuneita oman tieteenalansa asiantuntijoita. Erikoiskirjastoja on noin 300, joista tutkimuskirjastoja 30. Erikoiskirjastoja ovat mm. Eduskunnan kirjasto, Museoviraston kirjasto, Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjasto ja Tilastokirjasto sekä Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuksen tietopalvelu. Erikoiskirjastojen rahoitusperusteet vaihtelevat kehysorganisaatiosta riippuen."
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/kirjastoverkos…
Luettelo joistakin erikoiskirjastoista:
http://www.lib.helsinki.fi/tilke/...
Kyseessä on kaiketikin hollantilaisen Herman Kochin vuonna 2013 suomeksi julkaistu romaani Lääkäri (Zomerhuis met zwembad, 2011). Teoksesta voi lukea lisää alla olevista linkeistä.
Lähteet:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_…
http://www.siltalapublishing.fi/fi/kirjailijat/herman-koch
http://www.siltalapublishing.fi/fi/kirja/kaannetty-kaunokirjallisuus/11…
http://www.hs.fi/kulttuuri/a1382078747375
http://en.wikipedia.org/wiki/Herman_Koch
Kirjasto 10:n sivuilla osoitteessa http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10/Palvelut kerrotaan, että soittimia voi lainata kirjastokortilla mutta vain kirjaston soittohuoneeseen ja studioon. Kotiin asti niitä ei siis saa viedä. Valikoimista löytyy myös basso.
Suomen elämäntarinayhdistys ry järjestää kursseja, kirjoitusvalmennusta, ja yhdistyksellä on myös arvostelupalvelu. Linkin kautta löytyvät yhdistyksen sivut:
https://elamantarinayhdistys.wordpress.com/
Kirjailija Pepi Reinikainen on kirjoittanut kirjan nimeltä Elämänkaarikirjoitus. Kirja on Helmet-kirjastojen kokoelmissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?lang=fin&target=elämänkaarikirjoitus
Pepi Reinikainen myös ohjaa kirjoittamista ryhmissä:
https://elamankaarikirjoitus.fi/
Oman kunnan työväen- tai kansalaisopistosta voi myös löytyä kirjoitusryhmiä.
Toivottavasti näiden vinkkien kautta löytyy sinulle sopivaa apua kirjoittamiseen.
