Hei!
Parhaita ja tarkimpia matkustusvinkkejä kannattaa kysyä matkatoimistoista. Matkaoppaat auttavat myös matkan suunnittelussa. Como-järven alueelta löytyy vain englanninkielisiä matkaoppaita, kuten esimerkiksi Milan & the lakes (Helmet-linkki https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2344645).
The rough guide to Italy -matkaoppaan (12. painos. Helmet-linkki https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2248514?lang=fin) mukaan Comolle päsee esimerkiksi lentämällä Milanoon. Lentoasemalta voi ottaa junan kohti Milanoa ja vaihtaa Saronnossa junaa kohti Comoa. Nettihaulla How to get to Magrezza saa vaihtoehtoja sille, miten Comosta pääsee Magrezzaan.
Solferinon taistelussa kaatuneiden luut löytyvät...
Topeliuksen Lukemisia lapsille suomentajia ovat Viljo Tarkiainen, Valter Juva ja Ilmari Jäämaa, mutta yksittäisen runon suomentajaa en löytänyt. Suomentajat on mainittu esimerkiksi Lukemisia lapsille III -teoksessa (1993), josta löytyy runo Taivaan lapset: https://finna.fi/Record/outi.355783?sid=4740814642
Lentobensiiniä käytetään lähinnä pienkoneissa, helikoptereissa ja vanhoissa potkurikoneissa. Lentobensiinissä on lisäainetta, yleensä lyijytetraetyleeniä, jota ei moottoribensiinissä ole enää käytetty. Lisäaineella saavutetaan suurempi oktaaniluku, minkä ansiosta polttoaineesta saadaan irti enemmän energiaa ja estetään itsesytytys. Pienkoneiden moottoreissa voidaan käyttää moottoribensiiniä, mutta tehokkaampiin moottoreihin niiden oktaaniluku ei riitä. Lyijy myös voitelee moottorin venttiilejä, ja tietyt lentomoottorit vaativat tätä toimiakseen tehokkaimmin. Lentobensiinin höyrynpaine on myös pienempi kuin moottoribensiinillä. Korkeammalla lennettäessä ilmanpaine alenee ja moottoribensiini voi alkaa höyrystyä. Kaasukuplat...
Veijo Meren kirjassa C.G. Mannerheim, Suomen marsalkka (WSOY 1998) todetaan Mannerheimin avierosta seuraavasti " Keväällä 1919 Mannerheim järjesti virallisen avieron. Hänellä oli kiire. Tornion raastuvan oikeudessa se kävi nopeimmin ja herätti vähiten huomiota." (s.172)
Suomen kymmenen suurinta yritystä olivat viimeisimmän Yritysraportin mukaan (julkaistu 2009):
1. Nokia
2. Neste Oil
3. Stora Enso
4. Kesko
5. UPM-Kymmene
6. SOK
7. Nordea Pankki Suomi
8. Metsäliitto
9. Metso
10. Fortum
Tilastotiedot ovat vuodelta 2008.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa kyseistä DVD:tä ei näytä olevan. Kannattaa siis kysyä kaukolainamahdollisuutta omasta lähikirjastosta. Ainakin Pietarsaaren kirjastossa näytti olevan kyseinen DVD-levy, tosin näemmä ainostaan ruotsinkielisin tekstityksin.
HelMet-kirjastoilla olevan Rockway-palvelun käyttö on tosiaan ilmaista.
Asiakas tarvitsee videokurssien käyttöön ainoastaan kirjastokortin ja siihen liitetyn pin-koodin.
Lisätietoa uutisesta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Opiskele_soi…
Kiitos hyvästä ehdotuksesta. Päivittämisen hitaus johtuu aikapulasta. Linkkikirjastoa ylläpitävät kirjastonhoitajat muun työnsä ohella ja usein vapaa-ajallaan. Jonoa voi muodostua. Päivitämme hetimmiten.
Kysyjä tarkoittanee oktatonista asteikkoa eli skaalaa, jossa on kahdeksan säveltä. Lisää aiheesta voi lukea esimerkiksi alla olevasta linkistä.
http://www2.siba.fi/muste1/index.php?id=22&la=fi
Minna Canthin kertomus Kuoleva lapsi vastaa hyvin muistikuvaasi. Se on julkaistu ensimmäisen kerran Savo-Karjala--lehdessä vuonna 1888, ja myös ainakin. kirjassa Sanan mahti 1. Kertomus on luettavissa myös verkossa:
https://fi.wikisource.org/wiki/Kuoleva_lapsi
CD-levyn liitteessä ei ollut laulujen sanoja mukana ja verkostakaan niitä ei löytynyt. Yritin myös kuunnella tarkkaan ja minullekin jäi epäselväksi mitä tuossa kohdassa lauletaan.
Tietäisikö joku tämän kysymyksen lukijoista mitä tuossa lauletaan? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Juhani Karilan teos Pienen hauen pyydystys löytyy useasta Vaski-kirjastosta: https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=pienen+hauen+pyydystys&type=AllFields
En onnistunut löytämään kirjallista lähdettä, jossa sanontaa olisi selitetty. Se on kuitenkin tuttu monelle kirjastomme työntekijälle. Etenkin vanhempina aikoina sitä on käytetty niissä tilanteissa, kun vaatimattomissa hautajaisissa ruokaa ei ole ollut tarjolla koko saattoväelle. Arkunkantajat on kuitenkin ruokittu aina.
Nykyäänkin samaa periaatetta on noudatettu hiljaisissa hautajaisissa, joissa muistotilaisuus on järjestetty vain lähipiirille. Perussääntönä on pidetty, että arkunkantajille on aina ruokatarjoilu.
Taustalla on varmaankin se, että perinteisesti vainajan muistoa on Suomessa kunnioitettu runsaalla ruoalla ja juomalla. Hautauksen jälkeistä muistojuhlaa on kutsutukin sanalla peijaiset, joka viittaa uhrijuhlaan. (Lähde:...
Vaasa julistettiin kaksikieliseksi kunnaksi, jossa suomi on enemmistön kielenä valtioneuvoston päätöksellä 337/1922 joulukuun 30. päivänä vuonna 1922. Päätöksen perustana olleen vuoden 1920 virallisen tilaston mukaan Kokkola määrittyi tässä vaiheessa vielä kaksikieliseksi kunnaksi, jossa enemmistön kielenä oli ruotsi. 20-luvun aikana suomenkieliset saivat kuitenkin lopullisesti kielellisen enemmistöaseman sielläkin; vuonna 1930 heitä oli väestöstä 53,4%. Vuoden 1931 alusta lukien kaupungin enemmistökieleksi määrättiinkin suomi.Vaasan kaupunginvaltuustossa suomenkieliset pääsivät enemmistöksi vasta vuonna 1945. Kunnallisessa elämässä suomen kieli olikin vielä pitkään "varsin säälittävässä asemassa", niin kuin nimimerkki Vaasalainen totesi...
Hämähäkeistä, ja erityisesti mustasta leskestä, löydät sekä tietoa että kuvia esimerkiksi seuraavista kirjoista:
- Selkärangattomat (Maailman luonto: eläimet: 5)
- Kodin suuri eläinkirja 6
- Preston-Mafham: Spiders of the world
- Schenk: Eläinmaailman ihmeet
- Zoo: suuri eläinkirja 6 (Selkärangattomat)
Myös muista eläin- ja hyönteiskirjoista saatat löytää lisätietoa, kysy rohkeasti apua oman kirjastosi henkilökunnalta.
Internetistä voisit etsiä vaikkapa Makupalat-linkkikirjaston kautta ( osoitteessa http://www.htk.fi/kirjasto/cool2.htm ). Kovin paljon suomenkielistä aineistoa ei taida kylläkään löytyä....
Kirjasampo.fi on hyvä paikka kirjailijatiedon etsimiselle, sieltä löytyy myös kuvausta kirjailijan teoksista https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252Factor_Delikouras%25252C%252BAleksi
Kustantajan sivuilta löytyy yleensä myös tietoa kirjailijoista, Otavan sivulla https://otava.fi/kirjailijat/aleksi-delikouras/#author-info
Uutisista ja lehdistä voi myös löytää tietoja, joista saa kuvan, millainen kirjailija on esim. Yle.fi:ssä https://yle.fi/uutiset/3-10634770 ja Iltasanomissa, https://www.is.fi/digitoday/esports/art-2000005863997.html
Vähän laajempi artikkeli löytyy Kirjastolehdestä, se kannattaa lukea http://kirjastolehti.fi/artikkelit/nortti-kirjailija-pelimies/...
Lähetin kysymyksesi Andorra la Vellan turistikeskukseen ja sieltä lähetettiin liitteenä oleva Visit Andorra –esite. Esitteessä ei kuitenkaan ole lisätietoa sillan rakennusajasta. Linkki esitteeseen on alempana. Lisäys: Ordinon turistitoimisto selvitti asiaa, mutta paikallisillakaan ei ole tarkkaa tietoa sillasta, jota ei ilmeisesti sikäläisittäin pidetä merkittävänä nähtävyytenä.
Andorran nähtävyyksistä kertovilta nettisivuilta ei myöskään löytynyt tarkkaa tietoa kyseisen sillan rakennusajankohdasta. Sillasta käytetään monissa kohdin sanaa romaaninen (roman), mikä eri lähteistä riippuen viittaa ajanjaksoon noin 1000-1250 jaa. (Wikipedia). Kuvassa olevan kyltin perusteella silta on siirretty nykyiselle paikalleen 15. helmikuuta 1980...
William Blaken runon The Clod and the Pebble suomennos sisältyy teokseen William Blake & vimmainen genius (Sanasato 2001, s. 89). Runon on suomentanut Risto Ahti.
https://finna.fi/Record/heili.17465
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
